Tampere
06 Dec, Monday
-11° C

Proakatemian esseepankki

Tunteita tekemiseen



Kirjoittanut: Teemu Petäjistö - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Lähes kaiken takana on tunteet. Ilman tunteita meidän olisi hyvin vaikeaa valita kaikista vaihtoehdoista haluamaamme. Myös näkemyksemme muista ihmisistä perustuu vahvasti tunteisiin. Tunteet vaikuttavat päätöksentekoon ja suorituskykyyn, siksi niitä on hyvä oppia huomioimaan.

Suorituskyky on Rantasen mukaan kysy asettaa itselleen sopivia tavoitteita ja kykyä saavuttaa ne. Tunteet ovat yhteydessä suorituskykyyn.  Esimerkiksi oikein käsiteltynä viha saa meidät puskemaan vaikka läpi sen kuuluisan harmaan kiven, tyyneys antaa meille mahdollisuuden tarkastella tavoitteita ja tilanteita joustavasti sekä objektiivisesti, pelko ja inho hämäävät helposti huomiomme pois tavoitteista.  Myös muiden tunneilmaisut vaikuttavat työskentelyymme. Käydessämme Promisian kanssa motorolaa tiimidiilin suorituksesta teimme huomion, että erityisesti tiimimme Hennan ja Jessen tunnetilalla on suuri vaikutus ryhmän yhteiseen dynamiikkaan. Karkeasti määriteltynä voisi sanoa, että positiiviset tunteet auttavat meitä huomioimaan suuria kokonaisuuksia. Vastaavasti negatiiviset tunteet kapeuttavat ajatteluamme ja saa meidät kiinnittämään huomiota pienempiin yksityiskohtiin.

Usein käytetään paljon energiaa negatiivisten tunteiden karsimiseen ja murehtimiseen, positiivisten tunteiden tutkimisen ja lisäämisen sijaan. Emme saa kuitenkaan liikaa keskittyä positiivisiin tai negatiivisiin tunteisiin, sillä tarvitsemme molempia toimiaksemme. Myöskään aidosti onnelliset ihmiset eivät kiellä negatiivisia tunteitaan, vaan osaavat suhtautua niihin hyväksyen ja tutkien. Käyn tässä läpi muutamia positiivisia ja negatiivisia tunteita, joiden avulla huomaa, että molemmilla on virkansa. Toisinaan on vaikea määritellä, onko tunne positiivinen vai negatiivinen.

Uteliaisuus

Uteliaisuus saa tiedonhalumme heräämään. Se parantaa suorituskykyämme, aktivoi, energisoi ja lisää motivaatiota. Itse en koe olevani luonteeltani kovinkaan utelias. Vaaditaan aika paljon ennen kuin minun uteliaisuuteni saa heräämään. Uteliaisuuteni saattaa myös lakata yhtä nopeasti kuin se sai alkunsa.

Myötätunto

Myötätunto on erittäin tärkeä tunne, joka lisää suorituskykyä ja saa elämän tuntumaan hyvältä. Myötätunnosta saa voimaa niin vastaanottaja kuin antaja ja se edistää molempien hyvinvointia. Se on yksi onnellisuuteen vahvimmin vaikuttavista tekijöistä. Myötätunto jos mikä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, luottamusta ja edistää organisaation suorituskykyä.

Ylpeys

Ylpeys on myöskin erittäin mielenkiintoinen tunne, sillä se on hyvin monimuotoinen. Sitä on kahta eri muotoa: ylimielistä ylpeyttä ja aitoa ylpeyttä. Kumpi tahansa ylpeyden muoto voi tulla esiin kiitosta saadessa. Aito ylpeys on ylpeyttä omasta onnistuneesta suorituksesta. ”Panostin paljon, siksi menestyin.” Aitoa ylpeyttä kokeva ihminen ei tunne olevansa muita parempi, vaikka onkin saavuttanut jotakin. Ylimielinen ylpeys on tavallaan ylireagoitua ylpeydentunnetta, joka ei liity pelkästään onnistuneeseen suoritukseen, vaan persoonaan. ”Olen niin loistava, siksi menestyin. Muut ovat huonompia kuin minä”

Hämmennys

Hämmennys ottaa vallan, kun tiedot päässäsi ovat ristiriidassa. Esimerkiksi kun et kunnolla tiedä, mitä sinulta johtajana vaaditaan tai sinulle viestitään, että sinun pitäisi olla samaan aikaan rento ja määrätietoinen. Hämmennys voi olla suorituskyvyn kannalta sekä huono, että hyvä asia. Lyhyellä välillä se lamauttaa helposti, kun ei tahdo löytää suuntaa. Pidemmällä aikavälillä hämmennys voi johtaa uusien kysymysten nousemiseen ja sitä kautta oivallusten syntymiseen. Se taas lisää energiaa ja syventää oppimista.

Viha

Viha lisää suorituskykyä antamalla lisää energiaa, hallinnan tunnetta ja voimaa. Vastavuoroisesti se heikentää tekemisen laatua. Se saa prosessoimaan tietoa pinnallisesti ja stereotyyppisesti, tekemään nopeita päätöksiä ja etsimään syyllistä omien virheiden näkemisen sijaan.

Nolostuminen

Nolostumista ei ole ilman sosiaalista kanssakäymistä. Jos tiputan lautasen lattialle kotona yksin ollessasi, et koe nolostumista vaan ärtymystä tai jotakin muuta. Jos tiputan lautasen työpaikalla, se viestii jotakin muille läsnä oleville ja se nolostuttaa. Nolostuminen viestii arvostuksesta yhteisiä normeja ja arvoja kohtaan, sekä kunnioituksesta toisia ihmisiä kohtaan. Jos nolostuminen piinaa usein, se on hyvä avata itselleen mistä se johtuu.  Jos esimerkiksi jännittää esiintymistä ja sen myötä ääni tärisee ja kasvot punastuvat helposti ja nolostuu siitä, voi nolostumistaan selittää itselleen esimerkiksi sillä, että haluaa hoitaa esiintymisensä hyvin ja vakuuttavasti. Toisaalta nolostumista voi pitää eräänlaisena suorituskykyä edistävänä voimana, sillä ihmiset haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, ettei heidän tarvitse nolostua.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close