Tampere
05 Aug, Friday
22° C

Proakatemian esseepankki

Tunnistatko vireystilasi?



Kirjoittanut: Johanna Kinnunen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tekijät: Johanna Kinnunen & Riikka Ketoja

 

Tuntuuko vaikealta keskittyä mihinkään? Iskeekö päivän aikana hetkiä, kun et saa ajatuksista kiinni? Kynä heiluu kädessä yrittäessä keskittyä koulu- tai työtehtäviisi tai joudut vaihtamaan asentoa tuolissasi herkeämättä. Kyse voi olla vireystilastasi eli mielellisen valppauden tilasta. Mitä tarkoitetaan yli- ja alivireystilalla ja miten tunnistaa omaa vireystilaa?  

Eri vireystilan tasoista on hyötyä erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi ylivireystilasta on hyötyä urheilusuorituksen aikana, kun taas alivireystilasta hyödytään nukkumaan mennessä. Vireystila vaihtelee päivän aikana yli- ja alivireystilan välillä. Siihen eniten erilaiset ärsykkeet, joita saadaan päivän aikana niin ulko- kuin sisäpuoleltakin. Ulkopuolisia ärsykkeitä saadaan ympäristöstä, kun taas sisältäpäin tulevia ärsykkeitä voi olla erilaiset tunteet, motivaatio, ajatukset, terveydentila ja unirytmi. On hyvä tiedostaa, että omaa vireystilaa ei pysty säätelemään pelkästään ajattelun avulla, vaan siihen on hyvä opetella muita keinoja. (Wahlman 2021.)  

Mikä on vireystila? 

Vireystila on monipuolinen käsite. Ihmisen vireystilaan vaikuttaa autonominen hermosto eli tahdosta riippumaton hermosto. Vireystilan nousua säätelee sympaattinen hermosto ja vireystilan laskua säätelee puolestaan parasympaattinen hermosto. Ihminen tarvitsee päivittäisissä toiminnoissaan vireystilaansa, sillä vireystila mahdollistaa päivittäistoiminnoista selviämisen. (Apteq nd.) 

Vireystilan ymmärtämisen kannalta on tärkeää ymmärtää myös aivojen toimintaa. Aivot ovat joidenkin teorioiden mukaan jaettu ”kolmiin aivoihin”. Nämä ovat ”matelija-aivot”, ”nisäkäsaivot” ja ”ihmisaivot”. Matelija-aivot yhdistetään autonomisen hermoston toimintaan. Ne säätelevät kehon automaattisia toimintoja, kuten sydämen sykettä, verenpainetta, hengitystiheyttä jne. Nisäkäsaivot säätelevät enemmän tunteita, niitä voidaankin kutsua tunneaivoiksi. Ne prosessoivat tunnepitoista informaatiota. Ihmisaivot ovat aivoista analyyttisimmat. Tarkoittaa, että ne prosessoivat eniten tiedollista informaatiota, kuten ajattelua, suunnittelua, valintojen tekemistä, puhumista ja oppimista. Ihminen toimii parhaiten, kun nämä kolmet aivot toimivat yhdessä. Mikäli ollaan vahvasti yli- tai alivireystilan puolella ei yhteistyö toimi enää niin hyvin, jolloin esimerkiksi tunteet voivat ottaa vallan ja keskittyminen on haastavaa. (Hietakangas 2019.) 

Optimaalinen vireystila eli sietoikkuna 

Optimaalinen vireystila eli niin kutsuttu sietoikkuna (Window of Tolerance) on optimaalinen tila asioiden oppimisen ja käsittelyn kannalta. Sietoikkuna on toimintakyvyn kannalta optimaalisin tila. Optimaalisessa vireystilassa sinulla on hyvä ja mukava olla. Olosi on tyyni ja turvallinen ja pystyt säädellä toimintaasi kohti aktiivisuutta tai rauhallisuutta.  Sekä kehosi että mielesi ovat turvassa. Olosi on levollinen ja kykenet olemaan läsnä tilanteissa. Näin ollen keskittyminen ja huomion suuntaaminen ja kohdistaminen haluttuihin asioihin on helpompaa. Keskittymiskyvyn parantuessa uusia asioita sisäistää paremmin ja näin myös oppiminen esimerkiksi koulussa on helpompaa. (Maljanen 2021.) Optimaalisessa vireystilassa eli sietoikkunassa ihmisaivot ovat johtoasemassa. Ongelmien pohtiminen, ratkaisujen löytäminen ja suunnitelmien tekeminen on helpompaa, kun vireystilasi on optimaalisella tasolla. (Hietakangas 2019.) 

Ylivireystila  

Ylivireystilassa nisäkäsaivot ottavat vallan, jolloin ollaan helposti tunteiden vallassa. Selkeä ja laadukas ajattelu on haastavaa ja kehon prioriteettina on selviytyminen. Keho on niin sanotusti valmiustilassa reagoimaan mahdollisiin ulkopuolelta tuleviin uhkiin. Tässä tilassa ihmisaivot ovat liian hitaat reagoimaan tilanteisiin, eli looginen ajattelu ja päättely on haastavaa. Aivot toimivat enemmän vaistomaisesti ja nopeasti, jotta reagointikyky ja toiminta on nopeaa. Luovalle ajattelulle ei ole tilaa. (Hietakangas 2019.) 

Ylivirittyneenä tuntemukset, mielikuvat ja aistimukset koetaan voimakkaina. Ärsyynnyt tai suutut helposti tai menet pois tolaltasi. Tunteidensäätelysi voi olla ylivireystilassa haastavaa. Ajatukset vilisevät ja olo voi olla levoton. Toimeen tarttuminen voi olla haasteellista, sillä ajatuksia ei saa jäsenneltyä. Kun ylivireys nousee erittäin paljon, olo voi tuntua kaaokselta. Asiat ja tilanteet voivat tuntua sekamelskalta, jossa on vaikea saada mistään kiinni. (Maljanen 2021.)   

Ylivireystila esimerkiksi nukkumaan mennessä heikentää nukahtamista. Keskeisin tekijä unettomuudessa ja sen jatkumisessa on ylivireystila. Illalla ylivireyttä lisääviä tekijöitä voivat olla muun muassa liiallinen fyysinen tai psyykkinen aktiivisuus. (Kajaste 2015.) Uudenlaiset ärsykkeet nostattavat vireystilaa. Tämän takia esimerkiksi puhelimen selaaminen voi pitkittää ja vaikeuttaa nukahtamista sekä heikentää unen laatua, kun hermosto on ylivirittynyt.  

Alivireystila 

Alivireystilassa matelija-aivot ottavat komennon. Keho menee tilaan, jossa mahdollisimman paljon energiaa säästyy. Tämä on keholta passiivinen puolustusreaktio. Aivot hidastavat sykettä ja hengitystiheyttä, laskevat ruumiinlämpöä, hidastavat verenkiertoa, vapauttavat kehon omia kivunlievittäjiä ja nostavat levollisuutta ja rauhan tuntemuksia. Tässä tilassa liikkuminen voi olla vaikeaa ja raskasta. (Hietakangas 2019.) 

Autonomisen hermoston alivireystilassa tuntemukset ja aistimukset ovat vähäisiä. Pää lyö tyhjää, eikä tule mieleen ajatuksia, joihin tarttua. Olo voi olla tyhjä ja vetämätön. Saatat suorittaa tehtäviäsi ”autopilotilla”. Toisaalta pienikin suoritus saattaa tuntua suurelta ponnistukselta.  Saatat kokea jännittyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Vireystilan laskiessa tosi alas voit tuntea sen lamaannuksena, et pysty toimimaan tilanteessa tai reagoimaan tilanteeseen. Kun vireystila laskee niin alas, toimintakyky on tällöin selvästi heikentynyt. (Maljanen 2021.)  

Päivällä, kun vireystilassa tulee ns. “notkahdus”, aiheuttaa se usein uneliaisuutta. Tämä tapahtuu usein silloin, kun keho rauhoittuu aktiivisuudesta, kuten esimerkiksi palaverissa tai luennolla. (Apterq nd.) 

Ali- ja ylivireystilassa keskittyminen voi olla haastavaa ja tarkkaavaisuus voi herpaantua. Autonomisen hermoston ali- ja ylivireystila kuluttaa psyykkisiä voimavaroja. On normaalia, että vireystila vaihtelee, mutta tärkeää on tunnistaa ja oppia säätelemään sitä eri tilanteisiin sopivaksi.  (Maljanen 2021.) 

Miten tunnistaa vireystilaa? 

Itsetiedostaminen on vireystilan tunnistamisessa avaintekijä. Signaaleja, joista voit tunnistaa vireystilaasi on kehosignaalit, käyttäytymissignaalit ja vuorovaikutussignaalit. Jokainen meistä on yksilö ja signaalit ovat erilaisia. On helpompi kuitenkin säädellä vireystilaa, kun tunnistaa juuri omat signaalit vireystilassa. (Hietakangas 2019.) 

Vireystila ja vireystilan muutokset vaikuttavat kehoon. Voit huomata vireystilasi olevan liian matala tai korkea tarkkailemalla kehosi reaktioita. Kehosignaaleja ovat muun muassa ruumiinlämpö, sydämen syke, ihon väri, lihasjännitys tai lihasten rentous, ruokahalu, vapina, unettomuus, tuijottaminen ja energiamäärä. Ne ovat kehosi signaaleja esimerkiksi silloin kun poskesi punoittavat liikuntasuorituksen aikana tai sinulla ei ole ruokahalua ennen jännittävää esitystä. (Hietakangas 2019.) 

Käyttäytymissignaaleiksi kutsutaan signaaleja, jotka näkyvät käytöksessäsi. Vireystilasi vaikuttaa siis käyttäytymiseesi. Teet eri asioita kuten yleensä tai teet samoja asioita, mutta eri tavalla. Käyttäytymissignaaleja ovat muun muassa tekemisen toistaminen, uhkapelaaminen, huutaminen, hermostuneisuus, itsestään huolehtiminen tai sen puute ja itsensä vahingoittaminen. (Hietakangas 2019.) 

Vireystilamme vaikuttaa myös ympäristöömme ja siihen, miten reagoimme toisiin ihmisiin. Vireystilan ollessa liian matala, voimme tuntea itsemme irrallisiksi muista, välinpitämättömiksi toisia kohtaan tai poissaoleviksi. Tällöin ihminen saattaa vetäytyä syrjään muista ihmisistä. Vireystilan ollessa puolestaan liian korkea saatamme ajautua helposti konflikteihin tai ajatella toisista ihmisistä pahaa. Tällöin myös helposti työntää muita ihmisiä pois luotaan. (Hietakangas 2019.)  

Jokaisella meistä tulee hetkiä, jolloin olemme yli- tai alivirittyneitä. Vireystilan vaihtelut päivän aikana on täysin normaalia. Tärkeämpää onkin ensin oppia tunnistamaan omaa vireystilaa erilaisissa tilanteissa.  Kun tunnistat oman vireystilasi vaihteluita, sinun on helpompi myös vaikuttaa vireystilasi säätelyyn.  

 

LÄHTEET:

Apteq. N.d. Vireystila ja uni kietoutuvat toisiinsa. Artikkeli. Viitattu 1.5.2022. https://apteq.fi/artikkeli/vireystila-ja-uni/ 

Wahlman, E. 2021. Aistit ja tunnetaidot. Coronaria Contextia Oy. https://bin.yhdistysavain.fi/1588510/Y3eUm7t3NTQEOoBc2Tqu0VXaM5/Aistit%20ja%20tunnetaidot.pdf  

Hietakangas, A. 2019. Millainen on stressisietoikkunasi? Aivojen käyttöopas vireystilan hallintaan. Finla Työterveys. https://finla.fi/blogi/millainen-on-sinun-stressinsietoikkunasi-aivojen-kayttoopas-vireystilan-hallintaan/ 

Kajaste, S. 2015. Unettomuushäiriön kehittyminen. Duodecim – Käypä hoito. Viitattu 1.5.2022. https://www.kaypahoito.fi/nix02231 

Maljanen, M. 2021. Traumatisoituminen ja kehotyöskentely. Luentomateriaalit. Tampereen ammattikorkeakoulu.  

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close