Osaatko tunnistaa, ymmärtää ja hallita tunteitasi? Tunteita on laidasta laitaan, mutta yleisesti ne kategorisoidaan joko negatiivisiksi tai positiivisiksi. Kaikki alkaa omien tunteisen tunnistamisesta. Voit kysyä itseltäsi mitä tunnet, miksi tunnet niin ja mistä se johtuu? Kuinka voit vaikuttaa kyseiseen tunteeseen? Kuinka kyseistä tunnetta voi ehkäistä (negatiiviset tunteet) tai kuinka sen voi saada kestämään (positiiviset tunteet)?

Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa tietoisesti kehittää omaa tunneälyä. Oikeastaan tunneälyn taitomme muokkautuvat elämämme aikana jatkuvasti. Rantanen mainitsee kirjassaan: ”Aivot muokkautuvat ja rakentuvat uudelleen niin kauan kuin ajatukset, tunteet, mielikuvat ja aistikokemukset ruokkivat niitä.” (Rantanen 2013, 24)

Tunteiden johtaminen jaetaan kolmeen tasoon:

1. Omien tunteiden käsittely
2. Miten negatiiviset tunteet käsitellään ja ilmaistaan? Miten ylläpitää riittävästi positiivia tunteita hyvinvoinnin edistämiseksi?
3. Tunteiden kohtaaminen
4. Miten käsitellä muiden tunnereaktiot?
5. Kokonaisen ihmisjoukon tunneilmasto
6. Esimerkiksi työelämä, perhe, ystävät. Miten herättää innostusta ja miten kohdata huono ilmapiiri?                              (Rantanen 2013, 26)

Muiden tunteiden huomaaminen ja ymmärtäminen ovat arvokkaita taitoja. Kun opit tunnistamaan ja ymmärtämään omia tunteitasi, on sinun paljon helpompi ymmärtää muiden. Ja kun osaat ymmärtää muiden tunteita, osaat myös ymmärtää muiden ihmisten käyttäytymistä huomattavasti paremmin ja laajemmin. Rantasen mukaan tunteiden huomaaminen moninkertaistaa ihmisen ymmärryksen siitä, mitä tilanteissa oikeasti tapahtuu. (Rantanen 2013, 35)

Onkin tärkeää kuunnella toista jokaisella aistilla, ei vain korvilla. Tätä kutsutaan syväkuunteluksi. Eläytyä toisen asemaan. Mitä hän haluaa viestiä tunteellaan? Onko hän rauhallinen, ahdistunut tai pelokas? Haluaako hän jutella lisää vai lähteä pois? Kun opit kuuntelemaan muita, seuraava askel on pukea sanoiksi omat ajatuksesi oikealla tavalla.

Jokainen meistä haluaa kokea seuraavat tunteet:

1. Olla kiinnostava
2. Tulla ymmärretyksi
3. Olla arvostettu
4. Tulla kohdelluksi reilusti
5. Hallinnan tarve
6. Edistymisen tunne
7. Merkityksellisyyden tunne

(Rantanen 2013, 42-47)

Empatiakyky on jokaiselle ihmisille hyödyllinen ja tärkeä taito riippumatta siitä, millainen perhe tai työpaikka on. Empatia tarkoittaa, että osaa ajatella miltä toisesta tuntuu, osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja osaa ymmärtää toisen henkilön tunteet. ”Tässä oman tunne-elämäsi tuntemus asettaa rajat. Sitä, mitä et pysty tunnistamaan itsessäsi, et pysty tunnistamaan myöskään toisissa.” (Rantanen 2013, 34)

Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää pyrkiä vähentämään negatiivisia tunteita sekä samalla kiinnittää huomiota, että positiivisia tunteita lisätään, kuinka positiiviset tunteet saa kestämään ja kuinka niitä voi ylläpitää. Positiiviset tunteet vahvistuvat, kun niihin kiinnittää erityisesti huomiota.

Ahdistus ja viha aiheuttavat stressiä. Negatiivisia tunteita ja stressiä saa pois liikunnalla ja levollisella mielellä. Se, mikä on paras tapa käsitellä negatiivia tunteita, on yksilöllistä. Oikean tavan löytämistä pitää kokeilla. Onko se esimerkiksi sosiaalinen tukeutuminen, fyysinen toiminta, asian hyväksyminen vai mielen harhauttaminen (jonkin toisen asian ajattelu)?

Negatiiviset tunteet kategorisoidaan kolmeen osa-alueeseen:

1. Kipu, kuolema, sairaus, menetykset
2. Oman mielemme ja ajatustemme tuottama kärsimys
3. Kärsimme oman mielemme tuottamasta kärsimyksestä

Mielenkiintoista onkin, että kaikista ihmisen kokemista negatiivisista tunteista yhteensä 80-90% kuuluu tulevan tai menneen harmitteluun. (Rantanen 2013, 64)

Liian usein ihmisillä on taipumus pohtia muiden käyttäytymistä ja olettaa, mitä muut saattaisivat tuntea. Mutta kuinka hyvin tunnemme itsemme, oman tunnemaailmamme sekä omat käyttäytymistapamme? Osaatko sijoittaa itsesi alla olevaan taulukkoon?

(Rantanen 2013, 49)

Rantanen kehottaa kysymään itseltään, mikä estää olemasta 100% onnellinen juuri tällä hetkellä. Olen alkanut itse kysyä tätä ajoittain itseltäni. Olenkin huomannut, että se mikä estää tuntemasta sillä hetkellä pelkkää onnellisuutta, on jotain millä ei pitäisi olla minkäänlaista painoarvoa ajattelussani. Toisin sanottuna suurimman osan ajasta murehdimme aivan turhia asioita, joilla ei ole loppujen lopuksi mitään merkitystä. Toinen esimerkkitapa lisätä kiitollisuutta ja positiivisuutta, on kirjoittaa ylös joka päivä positiivisia ja hyviä asioita omasta elämästä.

Rantanen ei unohda kirjassaan myöskään kiitollisuuden merkitystä. Mistä asioista sinä olet kiitollinen? Joka päivä voi olla kiitollinen, vaikka se päivä ei olisi ollut paras mahdollinen. Rantanen kiteyttääkin ajatuksen kiitollisuudesta: Kiitolliset ihmiset ovat yleisesti onnellisempiä ihmisiä.

”Hyvä olo on mielen luonnollinen olotila! Kun mikään ei häiritse mieltäsi, se asettuu rauhalliseen, tyytyväiseen ja hyväntahtoiseen tilaan.” (Rantanen 2013, 75)