Tampere
10 Aug, Monday
21° C

Proakatemian esseepankki

Tunnista tunteet ja johda itsesi menestykseen



Kirjoittanut: Emilia Taivainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Esseen ajatukset ja teoriat perustuvat kahteen ”Luodaan yhdessä menestystä” -työpajaan, jotka toteutettiin Tampereen Proakatemialla osana tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanketta. Tilaisuuden valmentajana toimi Toni Lehtimäki, positiivisen psykologian ja valmentamisen ammattilainen.

Tässä esseessä pohdin tunteiden vaikutusta itsensä johtamiseen ja sitä kautta itsensä johtamisen suhdetta tavoitteiden saavuttamiseen. Työpajan alussa pohdittiin vastausta kysymykseen: ”Milloin olet viimeksi johtanut itsesi menestykseen?” Kysymykseen pyydettiin vastaamaan hyödyntämällä STAR -työkalua, joka koostuu seuraavista vaiheista: situation (tilanne), task (tehtävä), action (toiminta) ja result (tulos).

Työryhmissä ilmeni lopputuloksia laidasta laitaan. Joku koki menestystä saadessaan väitöskirjan valmiiksi ja toinen kehittäessään yritystoimintaa ja kolmas puolestaan lähtemällä opiskelijavaihtoon. Kaikkia näitä kuitenkin yhdisti osittain samat toimintatavat. Toimintatavat, jotka mahdollistavat onnistuneen itsensä johtamisen ja lopulta menestymisen.

Itse koen menestyneeni silloin, kun saavutan asettamiani tavoitteita. Työpajakeskustelussa syntyi hyviä oivalluksia siitä, mitä tavoitteiden saavuttaminen sitten vaati. Se vaatii päättäväisyyttä, priorisointia, fokuksen löytämistä, muutoksen mahdollistamista, pelkojen voittamista eli omien tunteiden voittamista, palautetta muilta sekä oman toiminnan reflektointia, positiivista self -talkia ja muistutusta siitä, että kaikki on kiinni vain itsestä. Keskustelimme myös siitä, että tavoitteita kohti kulkiessa on hyvä muistaa, että joku on kulkenut kyseisen matkan ennen sinua. Kompastellut ja noussut uudestaan – pyydä siis apua. En ole vielä kuullut ihmistä, joka ei tällaisessa tilanteessa haluaisi auttaa.

Tunteet

Tunteet ovat isossa roolissa tavoitteiden saavuttamisessa. Tunteet voivat olla tavoitteiden paras ystävä ja pahin vihollinen. Ihmisen on opittava tunnistamaan milloin tunteet yrittävät ohjata oikeaan suuntaan ja milloin ne yrittävät suojella epämukavuusalueelle joutumiselta eli pahimmassa tapauksessa estää tavoitteiden saavuttamisen. Ihmisen aivot eivät tietoisesti halua epämukavalta tuntuvia asioita, jolloin tunteet yrittävät manipuloida sinua poispäin tavoitteistasi. Ihminen kehittyy epämukavuusalueella, joten tunteiden manipulaatio on voitettava järjellä. Tässä kohtaa ota niin sanotusti järki käteen ja sivuuta tunteet. Se ei aina ole helppoa, varsinkin, jos kyse on pelon tunteesta. Tähän oma vinkkini on pyytää muita kannustamaan ja tukemaan. Tällä hetkellä esimerkiksi minun henkilökohtainen tavoitteeni on löytää toimeksiantaja opinnäytetyölleni, mutta en saa millään aikaiseksi soittaa yrityksiin. Tiedän, ettei kyse ole laiskuudesta. Kyse on siitä, että pelon tunteet estävät minua tekemästä sitä, vaikka järjellä tiedän, että se on elinehto tavoitteeni toteutumiselle. Tässä kohtaa olenkin turvautunut läheisiini, joille olen avautunut pelon tunteesta ja tämän jälkeen he ovat rohkaisseet minua toimimaan. Nyt olen soittanut vihdoin ensimmäisen puheluni ja opinnäytetyöprojektini etenee.

Tunteista voi olla tavoitteiden kannalta myös hyötyä. Tavoitteiden saavuttaminen nopeutuu, kun saat valjastettua positiiviset tunteesi kohti tavoitteitasi ja motivoiduttua tunteistasi. Tavoitteiden herättäessä positiivisia tunteita, tuntuu usein mahanpohjassa kihelmöintiä ja suusta saattaa kuulua lausahdus: ”Mulla nyt vaan on sellainen fiilis, että tämä on hyvä juttu”. Tällöin täytyy painaa kaasu pohjaan ja suunnata kohti tavoitetta. Hyvä oppi tunteiden kanssa toimimiseen on oppia valjastamaan positiiviset tunteet ja hyväksymään negatiiviset tunteet. Kiteytyksenä: tunnista tunteet, kohtaa tunteet ja selätä tunteet sekä muista aina, että tunteet eivät ole sinä.

Tunneäly koostuu neljästä tekijästä, jotka yhdessä muodostavat ihmisen vuorovaikutustaidot. Tunneäly koostuu omien tunteiden tunnistamisesta, tunteiden hallinnasta, tunteista motivoitumisesta ja empatiakyvystä. (Daniel Goleman)

Ajatusmallistrategiat

Työpajassa keskusteltiin rakentavista ajatusmallistrategioista, joiden avulla ihminen pystyy hallitsemaan tunteitaan ja ajatuksiaan sekä haastamaan omia ajatusmallejaan. Monet ajatusmallit joistain asioista kehittyvät meille jo lapsuudessa ja niillä ei välttämättä ole enää mitään tekemistä tämän todellisuuden kanssa. Tästä syystä niitä on osattava haastaa ja kyseenalaistaa. Epäsuotuisten ajatusmallien haastamiseen voidaan käyttää ABCDE-metodia, joka koostuu seuraavista askelista:

  • Adversity (vastoinkäymiset)
  • Beliefs (uskomukset)
  • Consequences (seuraukset)
  • Dispute (haastaminen)
  • Energization (energisointi)

Metodia käyttäessäsi aloita kirjaamalla ylös yksi vastoinkäymisen ja sen jälkeen se mitä ajatuksiasi siitä herää. Tämän jälkeen mieti onko ajatuksiesi seuraukset järkeviä tavoitteittesi kannalta. Jos ne eivät ole, pyri haastamaan ajattelusi. Lopuksi kirjoita muutama lause siitä, kuinka kiistasi muutti energiaasi. Mitä mielialallesi tapahtui? Mitä ratkaisuja näit, mitä et nähnyt aikaisemmin? (Patrice Koerper Robson, Dr. Martin Seligman)

Toinen työkalu tunteiden hallintaan ja ajatuksien jäsentelyyn on visualisointi. Visualisointia on monenlaista, mutta työpajassa nousi esimerkiksi jännittävän tilanteen visualisointi mielessään ennen suoritusta ja sen jälkeen. Tämä auttaa meitä muistamaan paremmin, kuinka toimia suorituksen aikana sekä reflektoimaan toimintaamme suorituksen jälkeen.

Viimeinen kohta liittyen ajatusmallistrategioihin tunteiden hallinnassa on positiivinen self-talk eli myönteinen itselleen puhuminen. Sanotko parhaalle ystävällesi, että oletpa surkea idiootti? No et sano. Miksi sitten välillä sanomme näin itsellemme? Nostaako tämä meidän itseluottamustamme? Pyritään siis puhumaan itsellemme kuin parhaalle ystävälle.

Tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy kiinnittää huomiota pikku onnistumisiin. Nämä pienet onnistumiset ovat samalla osa positiivista self-talkia. Tähän hyvänä apuvälineenä voi toimia esimerkiksi onnistumis -päiväkirja, johon kirjoittaa aina päivän päätteeksi kolme asiaa, joissa on onnistunut kyseisen päivän aikana. Lisäksi on hyvä miettiä mikä mahdollisti onnistumisen. Muutamien viikkojen jälkeen voi huomata, että pienet onnistumiset arjessa mahdollistat sinä itse. Tämä lisää ihmisen minä pystyvyyden tunnetta ja itseluottamusta.

Onnistumisten lisäksi itseluottamusta kasvattaa omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, palaute muilta sekä oman toiminnan reflektointi. Pienten onnistumisien huomioimisen vastakohtana voidaan kuitenkin pitää adaptoitumista eli omien onnistumisien huomioimatta jättämistä. Tässä tilanteessa et huomaa omia onnistumisiasi tai jos huomaat, vähättelet niitä tai arvotat ne mitättömiksi.


Opi rakastamaan prosessia

Tavoitteiden saavuttamiseksi ihmisen on opittava nauttimaan matkasta ja olemaan onnellinen pitkin matkaa. Ei vain silloin kun saavuttaa jotain. Työpajassa käsittelimme Tal Ben-Saharin hampurilaismalli teoriaa onnellisuudesta, jossa jaetaan nelikenttään ihmisten erilaisia tapoja pyrkiä onnellisuuteen. Mallin oikeassa alanurkassa on hedonisti, joka haluaa kaiken heti. Kyseinen henkilö ei ole siis valmis edes aloittamaan matkaa kohti pidemmän tähtäimen tavoitetta. Hänen täytyy kokea onnellisuutta välittömäsi. Tällainen henkilö hukkaa suurimman osan potentiaalistaan. Vastakkaisessa nurkassa on puolestaan henkilö, joka osaa nauttia vasta, kun on saavuttanut tavoitteen. Hänen mottonsa on: ”kipu nyt, nautinto myöhemmin”. Tämäkin tilanne on aika surullinen, sillä tässä tapauksessa ihminen vain uhraa osan elämästään pystyäkseen jossain kohtaa olemaan onnellinen. Unelma tilanne on siis oikeassa ylänurkassa, jossa pystytään muodostamaan synteesi eri elementeistä. Tässä tapauksessamme synteesi syntyy yhdistämällä nämä kaksi mainitsemaani ääripäätä. Näin toimimalla voimme elää tietäen, että toiminnot, jotka tuovat meille nautintoa nykyisyydessä, johtavat myös tyydyttävään tulevaisuuteen. Kun pysymme linkittämään arvot tavoitteisiin ja elämään arvojensa mukaista elämään, voimme oppia rakastamaan prosessia kohti tavoitetta.

Seilaa vahvuuksilla

Aikaisemmin kirjoitin omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista osana itseluottamuksen kasvua. Työpajassa Lehtimäki toi hyvän vertauskuvan vahvuuksien roolista tavoitteiden saavuttamisessa. Vertauskuvana toimii purjevene. Purjevene liikkuu eteenpäin purjeen avulla eli vahvuutemme ovat kuin purje, jotka liikuttavat meitä kohti tavoitteita ja menestymistä. Veneen seilatessa sen pohjaan voi tulla reikä ja matkan jatkumiseksi reikä täytyy paikata. Tämä reikä kuvaa meidän heikkouksiamme. Ne täytyy pystyä minimoimaan, jotta ne eivät ole tavoitteen saavuttamisen esteenä. Emme voi kuitenkaan jäädä vain paikkaamaan reikiä eli keskittymään heikkouksiimme, jos haluamme veneen liikkuvan. Viimeinen osa veneessä, joka on tärkeä liikkumisen kannalta, on pohjassa oleva köli. Veneen köli kuvaa rakentavaa palautetta, joka on elinehto yksilön kehittymiselle.

 

Lähteet:

Tietoa hankkeesta ja linkki vahvuus testiin:

https://6aika.fi/project/tulevaisuuden-alykkaat-oppimisymparistot/

https://www.viacharacter.org/

STAR method:

https://www.vawizard.org/wiz-pdf/STAR_Method_Interviews.pdf

(Virginia Education Wizard)

ABCDE method:

https://wishfulthinkingworks.com/what-2/the-quotabcdequot-method-for-changing-your-mind-for-the-better/

The Hamburger Model of Happiness:

https://www.lifemasteryquest.com/the-hamburger-model-of-happiness/

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close