Tampere
11 Aug, Thursday
23° C

Proakatemian esseepankki

Tunnista ilmiöt pörssissä



Kirjoittanut: Jesse Vuori - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Pörssi-ilmiöitä
Petri Ukkola
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

On helppo huomata sijoittajana, että pörssikurssit aaltoilevat sykleittäin. Kun katsoo vaikkapa Yhdysvaltojen pääindeksejä useiden kymmenien vuosien ajalta, huomaa nopeasti useita selkeitä kurssinousuja ja -laskuja. Kurssit elävät maailman tilanteiden sekä erilaisten pörssi-ilmiöiden mukaan. Tietyt ilmiöt toistuvat suhteellisen tasaisesti, kun taas joskus romahdus tulee yllättäen. Mistä nämä ilmiöt sitten johtuvat ja miten niihin voidaan varautua? Kukaan ei voi varmasti tietää, mitä pörssissä tulee huomenna tapahtumaan. Tulevia liikkeitä pystytään silti ennustaa ja spekuloida tiettyjä tunnusmerkkejä seuraamalla. Nostan esseessä esille muutamia pörssisyklejä samalla ilmiöiden syitä pohdiskellen.

Sijoittajat tiedostavat yleisesti pörssisyklit hyvin. Pitkällä tähtäimellä pörssiosakkeisiin sijoittava tietää matkalle mahtuvan laskukausia. Päättäväinen sijoittaja ei anna paniikin iskeä, vaan hän ymmärtää, mistä kurssilaskut johtuvat, eikä suotta paina heti ostonappia, mikäli tilanne ei vaikuta pysyvästi hänen asettamaan sijoitushorisonttiin nähden. Lyhyellä aikavälillä sijoittava hakee taas nopeita tuottoja ennalta tekemän tutkimisen pohjalta koittaen osua ajoituksellaan oikeaan hetkeen. Tämä sanomattakin vaatii paljon tietoa ja kokemusta pörssissä toimimisesta, jotta tulosta voi syntyä. Seuraavaksi lähden kuitenkin yleisesti pohtimaan kurssisyklejä erilaisten ilmiöiden kautta.

Historialliset tapahtumat pörssi-ilmiönä

Jos lähtee tutkailemaan suurimpia romahduksia ja nousuja, huomaa, kuinka suuria romahduksia seuraa aina vahva nousu. Monet historiallisesti merkittävät tapahtumat ovat ymmärrettävästikin vaikuttaneet maailman talouteen ja pörssiin. Esimerkiksi toisen maailman sodan aikaan Yhdysvaltain indeksit laskivat ensin 22,3 % 292 päivässä. Romahduksen pohjilta kurssit taas nousivat vauhdilla ensin 34,2 % 379 päivässä välihuippuunsa jatkaen yhä nousuaan seuraavan 411 päivän aikana 26,2 %. Yhteensä kurssit nousivat alimmasta kohdasta jopa 68,5 % 790 päivässä. (Ukkola 2020, 29) Kurssien ollessa pohjilla pörssiin sijoittanut on siis voinut saada kovan kasvun sijoituksilleen. Toisaalta hätäinen osakkeenomistaja on saattanut tehdä tappiota, mikäli on myynyt osakkeitaan paniikissa pois kurssien romahtaessa. Maltti on usein valttia myös sijoittajalle.

Toisena esimerkkinä nopeasta shokkiromahduksesta pörssissä on vastikään maailmalla levinnyt koronapandemia. Maailman mennessä yhtäkkiä lähes sulkutilaan, joutui myös moni pörssiyhtiö koville. Kurssit romahtivat nopeasti lyhyessä ajassa, mutta nousivat sen jälkeen uusiin huippuihinsa maailman talouden elpyessä hiljalleen. Tällaisiin tilanteisiin on hankalaa varautua. Toki uutisia ja maailman tapahtumia seuraamalla pystyy pitämään itseään paremmin ajan tasalla. Historiaa tutkimalla pystyy myös saamaan käsitystä siitä, miten pörssikurssit käyttäytyvät kyseisenlaisissa tilanteissa. Osakevalinnoilla ja hajauttamalla voidaan omalta osaltaan myös pienentää esimerkiksi maantieteellistä riskiä esimerkiksi sodan uhatessa.

 

Huippua seuraa aina uusi huippu- ilmiö

Pörssikurssien historiaa ja syklejä tutkiessa voi havaita ilmiön, jossa uutta huippua seuraa lähes poikkeuksetta uusi huippu. Monesti saattaa alkaa ajattelemaan, että kurssihuiput ovat jo niin korkealla, ettei seurata voi muu kuin laskukausi. Historia todistaa kuitenkin toisin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Kirjassa Pörssi-ilmiöitä mainitaan, että historiaa tutkien pörssikurssit ovat nousseet huipusta jopa 97 % todennäköisyydellä seuraavan kolmen kuukauden aikana uuteen huippuun. On mielenkiintoista, kuinka pörssissä tahkotaan uusia huippuja kerta toisensa jälkeen. Kasvu on lähivuosina ollut jopa räjähdysmäistä. Toisaalta tämä myös kuvastaa sitä, miksi pörssiin ylipäätään kannattaa sijoittaa. Keskimäärin osakkeilla saadaan hyvää tuottoa muihin sijoitusinstrumentteihin nähden. Mitä pidempi aika taas kurssilaskusta on, sitä todennäköisemmäksi se muuttuu.

 

Tammikuuilmiö

Voiko tosiaan kuukausi vaikuttaa siihen, miten sijoittajat käyttäytyvät pörssissä. Kyllä voi, historia osoittaa sen. Tammikuuilmiö kuvastaa sitä, kuinka sijoittavat palaavat vuoden vaihduttua ostoksille, jonka uskotaan nostavan osakekursseja alkuvuonna. Tämän ilmiön perusteella hyvä hetki osakekaupoille olisi siis loppuvuodesta. Toukokuusta loppusyksyyn osakkeiden hintakehitys on taas heikompi. Tämä ilmiö saattaa kiinnostaa jokseenkin enemmän lyhyellä tähtäimellä sijoittavaa, joka koittaa hyödyntää nopeat nousukurssit ajoittamalla ostonsa mahdollisimman hyvin. Toki tämä ilmiö ei ole niin mustavalkoinen ja historia osoittaa, että myös muitakin keskimäärin hyvätuottoisia kuukausia löytyy pörssikalenterista. Itse asiassa heinäkuu on paras kuukausi keskiarvotuottoa mitattaessa Yhdysvaltain pörssin dataa tutkiessa 1928 alusta vuoteen 2020 tutkiessa. Sen jälkeen tulee joulu-, huhti- ja tammikuu. Pitkäaikaiselle sijoittajalle tämä ilmiö ei välttämättä ole niin olennainen, vaan tammikuuilmiö enemmänkin kuvastaa sijoittajien käyttäytymistä pörssissä. Yksittäisen osakkeen kohdalla ilmiö ei päde muutenkaan suoranaisesti, sillä kyse on koko Yhdysvaltain pörssin keskiarvoista.

Tässä tuli mainittua vain joitain ilmiöitä, joita pörssissä on havaittu historiaa tutkimalla. On kiinnostavaa pysähtyä välillä miettimään, mistä mikäkin ilmiö johtuu. Ilmiöitä tunnistamalla lisää omaa ymmärrystään pörssikurssisykleistä sekä niiden syistä ja seurauksista. Niihin on tällöin myös helpompi varautua ja reagoida. Seuraamalla aktiivisesti pörssiin ja osakkeisiin liittyviä uutisia sekä historiaa tutkimalla pystyy luomaan paremmin käsitystä erilaisista skenaarioista. Vaikka sanotaankin, että ”pörssi toistaa itseään”, se ei aina toimi täysin identtisesti vertailukohtaan nähden. Joka tapauksessa erilaiset vertailukohteet antavat jo hyvin suuntaa ja sen perusteella on sijoittajan helpompi toimia.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close