Tampere
28 Nov, Saturday
0° C

Proakatemian esseepankki

Tunnetko tunteesi



Kirjoittanut: Matias Savo - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda tunteita - Menesty työelämässä
Camilla Tuominen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

”Ihmismieli on kaunis, ihmeellinen ja uniikki. Se osaa parhaimmillaan kuulla hiljaisia signaaleja, sisuuntua, ylittää itsensä ja GET THIS SHIT DONE” (s.11 Johda tunteita, Camilla Tuominen, 2018, Kustannusyhtiö Tammi) Tämä virke kirjan alussa oli jotenkin todella iskevä. Varsinkin tuo viimeinen isoilla kirjaimilla kirjoitettu lause. Tunnetilani on juuri nyt ahdistunut, kirjapisteitä aimo kasa tekemättä, deadline ylihuomenna ja muutakin menoa olisi. Prosessoin ahdistukseni. Pilkon sen osasiin ja ymmärrän mistä tunne johtuu. En voi syyttää tilanteesta ketään muuta. Ryhdistäydyn ja tsemppaan itseäni. Tiedän että saan hommat hoidettua, kun en anna tilaa negatiivisille fiiliksille. Vaimea naputus alkaa vallata kolmekymmentä neliöisen yksiöni. Olen onnistunut valjastamaan tunteeni.

Tiedän oikeastaan tässä kohtaa jo sen, että joku ottaa tämän esseen todella henkilökohtaisesti, hyökkäyksenä häntä vastaan. Jos koet tämän nyt hyökkäyksenä sinua kohtaan niin todennäköisesti olen osunut johonkin sellaiseen kohtaan, mikä on sinun kohdallasi totta. Negatiivisuus ilmenee toisissa ihmisissä paljon useammin kuin toisissa. Mutta asia ei ole vain niin että toiset meistä nyt sattuu olemaan vähän useammin vastarannan kiiskejä, kiukkuisia ja tyytymättömämpiä elämään. Kaikkeen liittyy jotain paljon syvempää, joka löytyy menneisyydestämme.

Olemme vastuussa toistemme tunteista

Mieli huomaa positiivisia tunteita helpommin negatiiviset. Syynä tähän on jälleen kerran historiamme. Eloon jäämisen kannalta on ollut tärkeää huomata negatiiviset tunteet. Negatiivinen tunne on uhan havaitsemista. Valitettavasti nykypäivänä uhat ovat suurimmaksi osaksi mielemme tuotosta, joka todellisuudessa haittaa tekemistämme. Mitä enemmän menneisyydessä olet kokenut uhan tunnetta, sitä enemmän se heijastuu nykypäivään. Tähän ei kuitenkaan tarvitse tyytyä. Se vaatii todella syvää itsetutkiskelua ja paluuta menneisyyteen. Kirjassa tuli useamman kerran esiin seuraava lause: Ennen kuin voit olla tyytyväinen nykyhetkeen, tulee sinun olla sinut menneisyytesi kanssa. Itseasiassa tutkimuksen mukaan 80-90% kärsimyksestämme on oman ajattelumme luomaa. Pahoja asioita tapahtuu ja se on väistämätöntä, mutta omalla ajattelulla ja asennoitumisella voimme välttää kärsimyksen. ”Kipu on väistämätöntä, kärsimys vapaaehtoista” – Buddha

Meidän on myös hyvä muistaa, että olemme jokainen vastuussa myös ympärillä olevien tunteista. Valmentajamme Tonin positiivisen psykologian pajassa tuli esille lausahdus ”Säteilemme ympärille energiaa, jota sisällä synnytämme”. Meille kaikille tapahtuu elämässä vastaiskuja ja se on väistämätöntä niin kuin Buddhakin lauseessaan viestii. Se miten niihin suhtaudumme, on meistä itsestä kiinni. Olen itse ollut ja olen vieläkin pienissä määrin semmoinen persoona, että tartun helposti negatiivisiin ajatuksiini kiinni ja ne tulee helposti viestittyä ympärille. Olen kuitenkin tiedostanut tämän piirteen itsessäni ja nykyään pystyn hyvin paljon vaikuttamaan itse siihen, miten näihin asioihin suhtaudun. Itse asiassa ympärillä olevista ihmisistä on tullut minulle voimavara. Alkuun pohdin paljon, miten viestin vastaiskusta tiimille, jotta en vaikuta heidän energiaansa negatiivisesti. Huomasin nopeasti, että tämä ajattelumalli auttaa myös itseäni suhtautumaan vastaiskuihin positiivisemmin ja olen saanut käännettyä ne voimavaraksi. Nykyään se on tapa, että prosessoin ensin mistä tunne johtuu ja käännän ne opin paikoiksi ja kasvattaviksi kokemuksiksi. Jostain se ajatusmallin muuttaminen on vain aloitettava ja pienin askelin muutoksesta tulee normi.

Positiivisuus luottamuksen rakentamisessa

”Musta tuntuu” on lauseena semmoinen, joka helposti vaiennetaan hymähdyksillä ja faktapohjaa vaativilla perusteluilla. ”Musta tuntuu” – lause tulee kuitenkin yleensä intuition tuotoksena, jota ei saisi koskaan aliarvioida. Intuitiossa on kyse syvemmästä tietämisestä, jota voi olla vaikea perustella järjellä tai argumenteilla. Intuitiota voidaan kutsua varastoksi, jonka olemassa oloa emme tiedosta, mutta sinne on varastoitu valtava määrä kokemuksia, näkemyksiä, hajuja, kuvia, tuntemuksia ja niin edelleen. Suomen johtava intuitio tutkija Asta Raami kertoo, että intuition prosessointikyky on 11 miljoonaa bittiä sekunnissa, kun taas järkemme prosessointikyky on vain 50 bittiä per sekunti. Ei siis lytätä ”musta tuntuu” – lauseita vaan ollaan valmiina kuulemaan lisää, jalostamaan lausetta ja ymmärtämään mitä se voisi tarkoittaa. Tällä me saadaan myös luottamusta kasvatettua entisestään. Mitä enemmän saamme uusia ajatuksia, oivalluksia ja mielipiteitä, sitä suuremmat mahdollisuudet meillä on luoda uutta ja ihmeellistä.

Itseasiassa Viktor Frankl sanoo kirjassa aika upeasti: ”Ärsykkeen ja reaktion välissä on tyhjä tila. Tuossa tyhjässä tilassa meillä on voima valita reaktiomme. Reaktiossamme on kasvumme ja vapautemme”. Usein huomaan itsekin, että tuo tyhjä tila jäi taas käyttämättä ja reagoin välittömästi toisen sanomaan asiaan ilman, että ymmärsin katsoa sitä useammasta perspektiivistä. En ole ikinä osannut ajatella tuota väliä mahdollisuutena, mutta tulen varmasti jatkossa hyödyntämään tuota oppia enemmän.

Muistetaan siis pitää huolta tiimimme psykologisesta turvallisuudesta. Google tutki yli viisivuotta sitä, mikä tekee tiimistä turvallisen. Heidän tutkimuksensa ei tuottanut aluksi tulosta sillä he eivät löytäneet mitään yhteistä huipputiimien väliltä, vaikka tulokset olivat kaikilla yhtä hyviä. Tutkimuksen lopussa Google kuitenkin havaitsi erään todella tärkeän yhteisen piirteen. Kaikissa huipputiimeissä vallitsi psykologinen turvallisuus, joka mahdollisti huipputulokset.

Piilovittuilu

Hiljaisuus ei todellakaan ole aina hyvä juttu. Se voi olla jopa tietoinen ja toista ihmistä raastava tietoinen siirto, jolla saadaan lytättyä toisen ajatus. Itseasiassa psykologisesti tilanne, jossa toinen sanoo oman mielipiteensä ja toinen osapuoli jättää vastaamatta asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Tällä vastaamatta jättäneellä henkilöllä on nyt omat kuin toisenkin tiedot. Siihen vielä jokin piiloviesti ilmeen muodossa ja tsädäm. Toisen ihmisen itsetunto ja luottamus on murennettu täysin ilman ainoatakaan sanaa. Isoissa yrityksissä tällaisella toiminnalla voi saada aikaan miljoonien eurojen menetyksen. Valitettavasti Nokian huikean menestystarinan lopun syynä oli juuri tämä kyseinen ongelma, hiljaisuus.

Meidän on myös hyvä ymmärtää ilmeiden merkitys viestinnässä. Alitajuntamme hakee koko ajan piiloviestejä muiden ihmisten ilmeistä ja prosessoi niistä tunteita. Harvardissa on tehty tästä aiheesta Stillface – tutkimus, jolla havainnollistettiin syöttötuolissa istuvan lapsen reaktioita äitinsä ilmeisiin. Ensin äiti leikkii iloisesti lapsensa kanssa. Hetken päästä äiti kääntyy ympäri ja kääntää katseensa takaisin lapseen, mutta tällä hetkellä hän on täysin ilmeetön. Lapsi jatkaa jokeltelua ja yrittää saada äitinsä mukaan leikkiin, mutta äiti ei reagoi lapseen mitenkään. Lopulta lapsi alkaa itkeä. Koe loppuu ja kaikki on hyvin, mutta se kertoi jotain hyvin oleellista meistä ihmisistä, joka näkyy jo pienellä lapsella. Muistetaan siis hymyillä ja opetellaan hallitsemaan omia mikroilmeitämme.

Koonti

Täytyy myöntää, että tämä kirja oli ihan mielettömän hyvä! Sain aivan uuden merkityksen tunteideni hallinnalle. Nyt ymmärrän kuinka paljon pienillä asioilla ja eleillä voin saada aikaiseksi. Haluan lopettaa tämän esseen Esa Saarisen sitaattiin: ”Olemmeko oikeasti sitä mieltä mitä ajattelemme, jos tarkemmin asiaa ajattelemme”

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close