Tampere
28 Mar, Thursday
7° C

Proakatemian esseepankki

Tunnenko lukkoni?



Kirjoittanut: Karoliina Kovalainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunne lukkosi
Kimmo Takanen
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Mitä tunnelukot ovat?

Jokaisella meistä on tunnelukkoja. Tunnelukot pohjautuvat sisäisiin uskomuksiin, joita meillä on itsestämme, toisista ihmisistä ja elämästä ylipäänsä. Nuo uskomukset voivat olla hyvinkin tiedostamattomia, vaikka ne heijastuvat ajatteluumme, tuntemuksiimme ja toimintaamme jatkuvasti. Tunnelukon vuoksi uskomme tunnelukkoon liittyvän uskomuksen olevan totta. Kuulostaa melkoiselta toistolta, eikö? Vaikka uskoisimme 100 prosenttisesti jonkin uskomuksen olevan totta, on kyseessä edelleen kuitenkin uskomus, eikä fakta. Nämä uskomukset ohjaavat meitä erityisen vahvasti ja pyrimme täysin tiedostamattamme toimimaan niin, että uskomus oman toimintamme seurauksena muuttuukin elämämme tosiasiaksi.

Tunnelukot eivät kuitenkaan ole mielenterveyden häiriöitä. Ne ovat erittäin yleisiä ja normaaleja asioita, joiden kanssa vain elämme arkeamme. Tunnelukot ovat hyvin tavallisia ajattelu- ja reagointitapoja, jotka olemme saattaneet oppia menneisyydessämme. Tunnelukkoja tutkiessa täytyy muistaa se todellisuus, ettei meissä ole mitään vikaa, vaikka tunnelukko saattaa yrittää saada meidät uskomaan toisin. Nimittäin kun uskomme, että meissä on jokin vialla, päädymme toimimaan itsellemme haitallisilla tavoilla kamppaillessamme omien uskomustemme kanssa. Pitkään jatkunut tunnelukkojen vaikutus voi aiheuttaa siis jopa masennusta, ahdistuneisuutta ja uupumusta.

Uskomukset eivät kuitenkaan muutu niitä vastaan taistelemalla, eikä kompensointi riko uskomusta, joka meillä on itsestämme. Uskomus häviää vasta, kun siihen lakkaa uskomasta. Ja se vaatii paljon työtä itsensä kanssa.

Kaikki tuo outo ja kuitenkin erittäin kiehtova tieto omasta ajattelustamme ja omista uskomuksistamme löytyy oululaisen terapeutin ja kouluttajan, Kimmo Takasen, menestyskirjasta Tunne lukkosi – vapaudu tunteiden vallasta (WSOY, 2011). Kirja pohjaa skeematerapiaan, joka on tunnelukkojen työstämiseen kehitetty terapiamuoto. Skeematerapia on 1990-luvulla kehitetty kolmannen sukupolven integratiivinen terapiamuoto, joka yhdistää eri terapiamuotojen parhaat ominaisuudet. Se pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan ja siihen on lisätty menetelmiä myös psykodynaamisesta terapiasta, hahmoterapiasta, tietoisuustaitoterapiasta ja ratkaisukeskeisestä terapiasta.

Kirja, ja skeematerapia itsessään, käsittelee hyvin paljon sitä, mistä tunnelukkomme ovat saaneet alkunsa. Skeematerapian mukaan kaikki lähtee lapsuudesta ja yli puolet kirjasta käsitteleekin sitä, miten lapsuutemme kokemukset ja vanhempiemme kasvatusmetodit ovat synnyttäneet tunnelukkomme. En tule kuitenkaan keskittymään syy-seuraussuhteeseen tässä esseessä sen tarkemmin, vaan paneudun tällä kertaa ennemmin tunnistamaan tunnelukko-testin tuloksia nykyminäni kohdalla.

18 tunnelukkoa

Skeematerapia käsittää yhteensä 18 tunnelukkoa. Niiden löytämiseksi on kehitelty testejä, jotka kertovat, kuinka vahvasti tunnelukko henkilöllä esiintyy, vai esiintyykö ollenkaan. Todellisuudessa tunnelukon voimakkuus on todennäköisesti aina heikompi tai vahvempi, kuin testi antaa ymmärtää. Sen vuoksi on tärkeää myös oppia, mitä kukin tunnelukko oikeastaan tarkoittaa. Tunnelukon kuvaus kuvaa ”kantajaansa” sitä enemmän, mitä voimakkaampi tunnelukko on. Jos voimakkuus on heikko, on mahdollista, että vain muutama kohta kuvauksessa tuntuu tutulta.

Jokaiselta ei todellakaan löydy kaikkia tunnelukkoja, vaan yleisempää on, että vain osa tunnelukoista toteutuu eri vahvuisina. Millaisella ihmisellä sitten on kaikki 18 tunnelukkoa? Testituloksen mukaan ainakin minulla, ja nyt käsittelen niistä muutamia kolahtaneimpia. Kaikki tunnelukot, joita käsittelen, eivät ole testin mukaan pelkästään erittäin vahvoja, vaan pohdin myös yhtä keskivahvaa tunnelukkoa.

Suojattomuus – ”maailma on vaarallinen paikka” – erittäin vahva

Rankaisevuus – ”virheistä pitää rangaista” – erittäin vahva

Rankaisevuuden tunnelukkoa kantava on hyvin ankara itseään kohtaan ja rankaisee itseään, kun ei toimi omien odotustensa mukaisesti. Hän on vihainen itselleen tekemistään virheistä ja kiroaa itseään mielessään. Luonnollinen seuraus virheestä ei riitä, vaan siitä täytyy ruoskia itseään. Rankaiseva moittii itseään mielessään laiskaksi, tyhmäksi tai itsekkääksi. Hän miettii erehdyksiään jälkikäteen ja tuntee syyllisyyttä ja häpeää.

Rankaisevuuden tunnelukko saa ihmisen vihaamaan itseään, koska on mielestään niin heikko, tunteellinen tai tarvitseva. Hän väheksyy tunteitaan ja tarpeitaan. Jos jotain ikävää tapahtuu, hän uskoo sen olleen ansaittua, eikä kaipaa myötätuntoa tai sääliä. Hän uskoo, että on hänen oma vikansa, jos jotain pahaa tapahtuu hänelle.

Rankaisevuuden tunnelukko kuulosti listassa korvaani erittäin oudolta. Nyt kuitenkin perusteluja luettuani, löydän itsestäni tuon tunnelukon tuomia piirteitä paljonkin. Lähes päivittäin huomaan haukkuvani itseäni tyhmäksi tytöksi, pölijäksi (kuten meillä Oulussa sanotaan) ja ärsyttäväksi. Se tulee luonnostaan.

En ole osannut puuttua tunnelukon tuomiin uskomuksiin tai piirteisiin, koska olen kokenut, että se muuttuu vasta sitten, kun minä muutun kuin ihmeen kaupalla hyväksi ja pystyn myöntämään sen. Tätä on vaikeaa kommentoida enempää – lieköpä siksi, että uskon tunnelukkoon liian vahvasti.

Kun rankaisevuuden tunnelukko avautuu, on vähemmän rankaiseva ja enemmän anteeksiantava, niin itseä kuin muitakin kohtaan. Ymmärtää, että rankaiseminen ei ole paras tapa toimia ihmisten kanssa, toisin kuin palkitseminen. Sietää enemmän inhimillisiä virheitä ja vahinkoja, eikä ole aina vaatimassa rangaistuksia. Osaa olla lempeämpi ja hyväksyvämpi itseään ja toisia kohtaan, ei soimaa itseään tai muita vireistä, vaan keskittyy miettimään, miten jatkossa voisi toimia rakentavammin.

Emotionaalinen estyneisyys – ”tunteet on hallittava” – erittäin vahva

Emotionaalisesti estyneen henkilön on vaikea ilmaista tunteitaan spontaanisti. Hän uskoo, että tunteet on parempi hallita ja pitää sisällään, ja siksi hän pyrkii kontrolloimaan itseään etenkin muiden seurassa. Emotionaalisesti estynyt ei yleensä osaa olla luonnollinen, spontaani ja leikkisä, vaan hän on ennemminkin iloton, jäykkä ja joustamaton ilmaisussaan. Hän uskoo, että hänen omissa tunteissaan on jotain väärää ja niitä on hävettävä.

Emotionaalisesti estynyt myös pyrkii kontrolloimaan ympäristöään, ettei se antaisi aihetta ikäville tunnereaktioille. Henkilö ei pidä siitä, että ympärillä olevat ihmiset ovat spontaaneja tai meluisia. Hän korostaa järjen ja loogisuuden merkitystä ja väheksyy tunteita.

Emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko kuulostaa perustelujen jälkeen kokonaisuutena korvissani hieman vieraalta, ja on outoa, että se tulee testissä ilmi erittäin vahvana. Sen tiedän ja tunnistan erittäin vahvasti, että haluan aina hallita tunteitani, enkä näytä niitä helposti etenkään vieraiden seurassa. Tämä on yksi piirteistäni, jota pyrin viemään jatkuvasti parempaan suuntaan erityisesti ystävieni ja perheen kesken.

Kun emotionaalisen estyneisyyden tunnelukko avautuu, tiedostaa enemmän tunteitaan, osaa paremmin nimetä niitä ja hyväksyy ne luonnollisina asioina. Lukon avauduttua on tunteita helpompi ilmaista enemmän ja on spontaanimpi ja leikkisämpi. Pelkoja, pettymystä, surua, iloa, ahdistusta, kiintymystä ja vihaa pystyy tuomaan tuolloin useammin esille ja niistä on helpompi kertoa ja puhua toisille ihmisille.

Hylkääminen – ”minut hylätään kuitenkin” – erittäin vahva

Kaltoin kohtelu – ”kuka tahansa voi haavoittaa” – erittäin vahva

Kaltoin kohtelun tunnelukkoa kantava pelkää, että muut ihmiset haavoittavat, huijaavat, loukkaavat, pahoinpitelevät tai käyttävät häntä jollain tavalla hyväkseen. Hän ei koe oloaan luottavaiseksi ja turvalliseksi, vaan näkee mielessään pahimpia uhkakuvia ihmissuhteissaan. Hänen on usein vaikea luottaa ihmisiin ja hän joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan, ettei häntä satuteta.

Kaltoin kohtelun tunnelukko saa ihmisen uskomaan muista enemmän pahaa kuin hyvää. Hän ei usko ihmisten hyväntahtoisuuteen. Hän ei päästä ketään liian lähelle eikä uskalla avautua ihmissuhteissaan, joten hän pitää mieluummin asiat itsellään. Hän suojaa itseään haavoittumiselta ja ikään kuin testaa, ovatko muut hänen luottamuksensa arvoisia.

Jos kaltoin kohtelun tunnelukkoa kompensoi, siihen uskova kohtelee itse toisia ihmisiä huonosti, jotta he eivät pääsisi loukkaamaan. Hän on hyökkäävä ja reagoi herkästi tilanteissa, joissa kokee toisen yhtään yrittävän hyötyä hänestä tai vähänkään loukkaavan hänen oikeuksiaan tai tunteitaan.

Kaltoin kohtelun tunnelukko saa ihmisen viehättymään sellaisista henkilöistä, jotka ovat hyväksikäyttäjiä, ja antaa heidän kohdella tunnelukon kantajaa itseään kaltoin. Tällaisessa tilanteessa päätyy helposti suhteeseen, jossa joutuu kokemaan fyysistä tai henkistä väkivaltaa, seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä, nöyryytystä, pettämistä tai huijaamista.

Tämä on tunnelukko, jonka kanssa olen kamppaillut hyvin paljon. Etenkin viime keväänä tunnelukko nosti päätään melko rajustikin, ja vei minut lopulta sairaslomalle. En pystynyt luottamaan omaan tiimiini, Hurmaan. Puhutaan, että tiimiläisistä pitäisi lähtökohtaisesti pystyä uskomaan pelkästään hyvää, mutta tuolloin en pystynyt. En kokenut tiimiläisten olevan luottamukseni arvoisia, ja tuntui kuin heistä olisi yhtäkkiä tullut täysin vieraita ihmisiä, joilta täytyy suojautua mahdollisimman paksulla teräskilvellä.

Kaltoin kohtelun tunnelukko on taitanut olla elämässäni melko pitkäänkin läsnä erittäin vahvana. Olen ollut suhteessa, joissa annan henkisen väkivallan ja nöyryytyksen turmella, ja olen liian monta kertaa löytänyt itseni samasta tilanteesta uudelleen. Onneksi nykyään ei tuo osa tunnelukosta enää osu omalle kohdalleni, sillä olen alkanut vihdoin arvostaa omaa itseäni sen verran, etten antaisi kohdella itseäni tuolla tavalla enää.

Kun kaltoin kohtelun tunnelukko avautuu, ei enää näe kaikkia ihmisiä täysin epäluotettavina. Silloin osaa paremmin erottaa luotettavat ja epäluotettavat henkilöt toisistaan, oppii luottamaan luottamuksen arvoisiin ihmisiin sekä välttämään epäluotettavien ja hyväksikäyttävien ihmisten seuraa. Ei ole enää koko ajan varuillaan eikä enää jatkuvasti epäile tulevansa petetyksi tai huijatuksi. Tunnelukon avauduttua pystyy olemaan aidompi ihmissuhteissaan ja uskaltaa tuoda esille haavoittuvaisuuttaan. Elämä alkaa täyttyä turvallisuuden tunteesta ja osaa vihdoin suojella ja puolustaa itseään.

Vaativuus – ”olen riittämätön” – erittäin vahva
Epäonnistuminen – ”olen epäonnistuja” – vahva
Riittämätön itsekontrolli – ”teen mitä haluan, milloin haluan” – vahva
Hyväksynnän haku – ”toiset määrittävät arvoni” – vahva
Tunnevaje – ”kukaan ei oikeasti välitä minusta” – vahva
Ulkopuolisuus – ”en kuulu mihinkään” – vahva
Vajavuus – ”olen kelvoton” – vahva
Uhrautuminen – ”tehtäväni on palvella toisten tarpeita” – keskivahva
Pessimistisyys – ”kaikki menee kuitenkin pieleen” – keskivahva
Kietoutuneisuus – ”kaikki täytyy jakaa kanssani” – keskivahva

Alistuminen – ”minun on pakko alistua” – keskivahva

Alistumisen tunnelukko saa ihmisen esimerkiksi mielistelemään läheisiään, ystäviään, työkavereitaan ja jopa ventovieraita. Muiden on helppo tulla toimeen alistumisen tunnelukkoon uskovan kanssa, koska hän on joustava ja välttää ristiriitoja. Hän antautuu helposti muiden kontrolloitavaksi, koska haluaa välttää ikäviä seuraamuksia.

Alistumisen tunnelukko saa peittelemään omia tunteita, etenkin vihaa. Se saa uskomaan, että vihan ilmaiseminen tekee ihmisestä pahan. Vihan tukahduttaminen johtaa helposti tunteiden patoutumiseen, joka yleensä purkautuu joko passiivisena vihan ilmaisuna, kuten pienimuotoisena kostamisena, juoruiluna, viivästelynä, kiukutteluna tai sitten yllättävinä aggressiivisina kiukunpurkauksina.

Itsessäni näen alistumisen eniten juurikin tunteiden peittämisenä ja vihan – tai lievemmin ilmaistuna kiukun – tukahduttamisena. Uskon myös horoskooppeihin, ja tuo piirre ilmenee usein myös oman horoskooppimerkkini, skorpionin luonnekuvauksessa.

Kun viha pääsee pinnalle, alkaa helposti kompensoimaan omaa alistumistaan. Tarvitsee vihan tuomaa oikeutusta päästäkseen irti antautumisesta ja voidakseen ilmaista itseään. Samalla sisältä purkautuva viha tekee ilmaisusta karkeaa ja tylyä. Tulee ylireagoitua ja ilmaistua itseään karkeasti, jotta voisi varmistua siitä, ettei ole alistettavissa.

Kun alistumisen tunnelukko avautuu, ihminen tiedostaa oman tarpeensa ja tunteensa, pitää niitä tärkeänä ja ymmärtää, että on oikeus ilmaista niitä spontaanisti asianmukaisella tavalla. Tuolloin itseään alkaa ilmaisemaan enemmän ja pelkää vähemmän mahdollisia seuraamuksia. Vihan tunnetta on helpompi tuoda esille ja sen avulla pääsee irti aiemmasta passiivisuudesta. Omia puoliaan on helpompi pitää, jos joku yrittää alistaa tai kohdella huonosti.

Riippuvuus – ”en pärjää yksin” – heikko
Oikeutus – ”minulla on oikeus!” – heikko

Lopuksi

Olisin mieluusti käsitellyt myös muita tunnelukkoja, mutta tulin jo ensimmäisistä kirjoittaessani tulokseen, että siitä tulisi aivan liian pitkä ja turhan raateleva kirjoitus. Itseään on todella vaikea arvioida ja miettiä omia luonteenpiirteiksi leimaantuneita tuntemuksia pelkästään uskomuksina, joihin ei pitäisi uskoa.

En osaa tehdä tunnelukoistani vielä minkäänlaista koontia, mutta olen iloinen siitä, että nyt tunnistan omat tunnelukkoni, ja pystyn arvioimaan niitä ja niiden vahvuutta. Odotan jo nyt innolla sitä, että voin myöhemmin ajatuksia kypsyteltyäni lähteä miettimään, mistä tunnelukkoni johtuvat, ja ennen kaikkea: miten niistä pääsee eroon.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close