Tampere
27 Jan, Thursday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Tunnelmamuotoilu – Hyvä fiilis yrityksestämme



Kirjoittanut: Aarni Glader - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunnelmamuotoilu
Marjo Rantanen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

1.Johdanto

 

Palvelumuotoilun kirjallisuuteen syventyessäni päätin lukea kirjan nimeltä, Tunnelmamuotoilu. Esseessä haluan pohtia mitä tarkoittaa tunnelmamuotoilu ja voiko se voi olla tärkeää juuri perustamallemme tiimiyritykselle?

 

Mitä on tunnelmamuotoilu? Tunnelmamuotoilua voidaan harkita ajattelufilosofiana, joka tarjoaa asiakaskunnan ymmärtämisen sekä tarjooman suunnittelun ja tuottamisen työkaluja ja keinoja. Tunnelmamuotoilun prosessi jakautuu neljään vaiheeseen: ensimmäisessä vaiheessa tehdään tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää teorioita, miten erilaiset kokemukset ja tunnelma syntyvät. Toisessa vaiheessa hyödynnetään näitä käsitettyjä teorioita kuten käytettäviä työkaluja sekä ajatusmalleja toiminnan suunnittelun avuksi. Kolmannessa vaiheessa käsitellään ja muovataan työkalujen avulla haluttuja kokemuksia, joiden tavoitteena on synnyttää toivottua tunnelmaa. Neljännessä vaiheessa tuotetaan kokemuksia ja haluttua tunnelmaa. (Rantanen 2016, 124.) Tunnelmamuotoilun ajatuksena on luoda nopeasti syntyviä positiivisia kokemuksia ihmisille. Tarkennettuna tällaiset kokemukset voivat olla vastaanottajalle esimerkiksi iloinen yllätys tai jopa tiedostamattomasti syntynyt hyvä fiilis. (Rantanen 2016, 14.)

 

Rantasen (2016, 14) mukaan tunnelmamuotoilun perustana ovat siis miellyttävät kokemukset. Jotta voimme tietää, miten näitä miellyttäviä kokemuksia voimme asiakkaillemme luoda, meidän on tiedettävä ensin hieman ihmisen psykologiasta. Meidän on kysyttävä itseltämme, miten ihmiset yleisesti ajattelevat, tuntevat ja toimivat? Kun meillä on tiedossa vastaukset näihin kysymyksiin, miten ihmiset yleensä reagoivat maailmaan heidän ympärillään, mitä he yleensä asioista ajattelevat ja miten ne saavat heidät tuntemaan, voimme tietoisesti aloittaa luomaan hyvää tunnelmaa itsestämme yrityksenä maailmanmarkkinoille. Jokainen meistä tietää, että yleensä kun meillä on hyvä fiilis jostain asiasta, toimimme usein myös sen mukaan. Voisiko tässä löytyä tiimiyrityksellemme mahdollisuus luoda etulyöntiasema markkinoilla?

 

2.Miten tunnelmamuotoilla hyvin?

 

Tunnelmamuotoilussa saattaa siis olla jotain perää. Jos haluamme yrityksessä tehdä sitä hyvin, on meidän ensin kysyttävä itseltämme, miten tunnelma syntyy. Tunnelma syntyy aisteista, ajatuksista ja tunteista. Ajattelemme sen perusteella, miten aistimme maailmaa ympärillämme, ja tunnemme sen mukaan, miten ajattelemme. Nämä tekijät vaikuttavat suuresti toisiinsa ja kun ymmärrämme niiden suhteet toisiinsa, kykenemme tunnelmamuotoilemaan tehokkaasti. Parhaimmillaan yritys tunnelmamuotoilee tarjoomaansa, kun se hyödyntää ihmisen kaikkia viittä aistia eli näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistia. Paras tunnelma saadaan aikaan, jos voidaan miellyttää näitä kaikkia aisteja positiivisella tavalla. (Rantanen 2016, 123.)

 

Rantasen (2016, 15) mukaan yritys voi luoda hyvän tunnelman nimenomaan pienistä asioista. Asioiden yksityiskohdista, jotka tuottavat mielihyvää. Oletko kuullut kommentin, ”Ei nyt mennä yksityiskohtiin vaan keskitytään suurempaan kokonaisuuteen.” Kommentille on toki aikansa ja paikkansa, mutta ei aina, sillä joukossa ideoidessa, näin saattaa usein porukan kärsimättömin lausahtaa kontekstista huolimatta. Yksityiskohtien merkityksen ohittaminen saattaa nimittäin satuttaa yrityksen imagon, tuotteiden ja palvelujen kehitystä, sekä vaikeuttaa yrityksen tulemista kiinnostavaksi. Pienten asioiden kehittämisellä yrityksessämme, saamme luotua jotain uutta, tuoretta ja kokemuksellista.

 

3.Tunnelmamuotoilun soveltamisen esimerkkejä tiimiyrityksessä

 

Mikäli haluamme hyödyntää tunnelmamuotoilua ja saada kaiken irti siitä, on meidän vedottava ihmisen kaikkiin aisteihin, näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistiin. Ei ole sattumaa, että suuret ja menestyksekkäät yritykset investoivat suuria summia siihen, miltä ulospäin näyttävät visuaalisesti, millaisen tunnussävelmän he luovat brändilleen, millainen tuoksu myymälään levitetään, miltä juuri heidän tuotteensa maistuu ja miten maku eroaa muiden yhtiöiden tuotteista, sekä millaista laatua tuote on tekstuuriltaan.

 

Mitä ihmiset meissä näkevät? Proakatemialla aloittelevalla tiimiyrityksellä todennäköisesti olennaisin asia, minkä ihmiset näköaistillaan meissä havaitsevat, on meidät fyysisinä ihmisinä. He tapaavat ensin meidät kasvotusten, eikä kivijalkaliikkeessä, koska sellaista ei ole. Ehdimme tavata kasvotusten todennäköisesti jopa ennen kuin he vierailevat nettisivustoillamme, koska kukaan meistä pingviineistä ei osaa hyödyntää hakukoneoptimointia vielä. Tulemme tekemään paljon projekteja, joissa käymme paikan päällä edustamassa yritystä, jolloin asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme tunnelma meistä muodostuu siitä, millaisen ensivaikutelman annamme. Tästä voimme päätellä, että jos haluamme luoda vastapuolelle positiivisen tunnelman, on meidän mentävä positiivisina paikalle, koska tunteet tarttuvat. Toinen olennainen osa-alue, johon ulkonäöllisesti panostaa, on nettisivumme ja sosiaalinen mediamme, koska nykyään yhä suurempi osa ihmisistä tutustuu yrityksiin netin kautta. (Rantanen 2016, 158.)

 

Mitä ihmiset meistä kuulevat? Osa yrityksistä tulee kuulluksi puskaradion kautta, osa löydetään kohdennetun markkinoinnin ansiosta. Se vaikuttaa minulle, että vähän molempia on hyvä yhdistelmä. Yksi suuri tunnelmaa luova elementti on musiikki. Taustamusiikki kaupoissa tai vapaasti käytettävä musiikkiraita mainonnassa nostaa tunnelman laatua entisestään. Tämäkin aisti huomioon ottaen asiakastapaamisissa, kannattaa pitää äänensävy positiivisena, koska täysin monotonista ääntä on hyvin vaikea kuunnella. (Rantanen 2016, 165.)

 

Entä hajuaisti? Rantanen (2016, 162) tuo esille käsitteen tuoksumarkkinointi. Tuoksu on ainoa aisteihin vaikuttava asia, joka menee suoraan aivojen limbiseen järjestelmään. Tämä tarkoittaa, että tuoksujen avulle voimme herättää ihmisissä suoraan tunteita, muistoja ja tarpeita. Yritykset ympäri maailman ymmärtävät tämän ja niin ollen käyttävät sitä hyväkseen, josta tulee termi tuoksumarkkinointi. Kivijalkaliikettä meillä ei heti tule olemaan, mutta kun on, voimme luoda tunnusomaisen tuoksun yrityksellemme, josta asiakkaat muistavat meidät. Kuitenkin hieman ajankohtaisempi esimerkki on, kun menemme tapaamaan asiakasta tai tulevaa yhteistyökumppania paikan päälle. Pohjustuksena tähän, kirjassaan Rantanen (2016, 163) tuo esille kuinka kerran vieraili Espanjassa miesten vaatekaupassa, joka oli sumutettu täyteen miesten partavettä. Rantanen joutui pidätellä hengitystään asioidessaan, kun tuoksu liikkeessä oli niin vahva. Emme varmaan itsekään halua tuoksua liian vahvasti toiselle osapuolelle, kun tapaamme, joten voi olla syytä harkita kuinka paljon hajuvettä laittaa, tai laittavatko kaikki kaksikymmentä meistä omaa hajuvettään tapaamiseen.

 

Miten voimme ottaa huomioon makuaistin? Proakatemialla on ollut yrityksiä, jotka myyvät karkkia ja yrityksiä, jotka myyvät vohveleita. Maailmassa, jossa on jo valmiiksi kaikkea ostettavaa, niin tässä on hyvä erottua. Jos asiakkaat eivät näe, miten syötävä tuotteemme eroaa maultaan muista, se unohtuu suoraan muiden jo markkinoilla olevien tuotteiden joukkoon. Makuelämykseen vaikuttaa myös tunnelma ja olosuhteet. Miten kattoterassimme on sisustettu? Onko viileitä ilmoja varten lämmitin, joka huokuu lämpöä. Onko paikka tuulensuojassa? Ainakin omasta mielestäni aamukahvi ja kroissantti on mukavampi syödä huoneenlämmössä ja tyynessä ilmapiirissä kuin että keskittyminen menisi pakkaseen ja kovaan tuuleen ruokailun aikana. (Rantanen 2016, 163–164.)

 

Kosketus. Rantasen (2016, 160) mukaan jokainen menestynyt kauppias tietää, että tuotteiden on oltava hypisteltävissä ja kosketeltavissa. Asiakkaan tulee sallia jättää tuotepinkat vähän epäjärjestykseen ja sekaisin eri vaatekokoja kokeiltuaan. Kosketuksen kategoriaan menee myös suun tuntuma ruokaa syödessä. Ovatko tarjoamamme leivät paahdettuja vai eivät? Jos vierekkäin olisi kaksi kojua, joista toinen tarjoaisi paahdettua leipää ja toinen ei, valitsisin joka kerta paahdetun leivän. Tilan ja alueen siisteydelläkin on merkitystä monille. Jos kuvaamassamme mainosvideossa paikat näyttävät ränsistyneiltä ja sotkuisilta, millainen kuva myymämme tuotteen laadusta asiakkaalle muodostuu? Jos kuppilamme sohvat ovat täynnä reikiä, onko tarjoamissamme herkuissa jotain laadullista vikaa myös. Entä ergonomia? Jotta liiketilassamme olisi mukavaa viettää aikaa, täytyy myös odotustuolien tai sohvien olla mukavia. Myös yhteisiä palavereja varten on tärkeää pystyä istua tunteja pöydän ääressä, ja keskittyminen herpaantuu sekä palavereista tulee epämukavia tapahtumia, jos tuolit ovat epäergonomisia.

 

4.Loppupäätelmät

 

Tunnelmamuotoilu vaikuttaa olevan erinomainen työkalu lisäämään se viimeinen silaus yrityksemme tuotteita ja palveluita kehittäessä. Yksinään se ei vie yritystämme menestykseen, mutta yhdistettynä yrityksemme laajaan kokonaiskuvaan ja visioon, voi se auttaa kiihdyttämään matkaamme ohi muiden markkinoilla. Sitä ei aina tule ajatelleeksi, että joskus ne pienetkin asiat saattavat ratkaista.

 

5.LÄHTEET

 

Rantanen, M. 2016. Tunnelmamuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close