Tampere
15 Jan, Friday
-15° C

Proakatemian esseepankki

SOLUESSEE VIIALA & LÄHTEENMÄKI – TUNNEÄLY TYÖELÄMÄSSÄ JA ONNISTUNEEN JOHTAMISEN TYÖKALUNA 



Kirjoittanut: Nelly Lähteenmäki - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunneäly työelämässä
Rakkaus johtaa ihmisiä ja yrityksiä
Daniel Goleman
Jani Tikkanen
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

ALKUSANAT 

Tunneäly tarkoittaa kykyä havaita tunteita itsessä ja muissa ympärillä olevissa ihmisissä. Tunneälyn avulla ihmiset motivoituvat tekemistään asioista, hallitsevat tehokkaasti omia tunnetiloja ja ihmissuhteisiin liittyviä tunteita. Tunneäly eroaa täysin käsitteestä älykkyys eli ÄO, mutta näitä kahta osa-aluetta tarvitaan täydentämään toisiaan. Tässä soluesseessä haluamme paneutua aiheisiin tunneäly työelämässä ja tunneäly johtamisen työkaluna. Tulemme tarkastelemaan aihetta tiimimme näkökulmasta ja pohdimme sitä, että mikä merkitys tunneälytaidoilla on tiimityöskentelyyn ja menestymiseen. Lisäksi käymme läpi sitä, kuinka voimme kehittää tunneälyä tiimimme sisällä sekä yksilö- että ryhmätasolla. Koemme aiheen tärkeäksi, sillä tunneälyn osaaminen on tärkeä tekijä nykyajan työmarkkinoilla ja koemme, että voimme olla entistä parempi tiimi, mikäli osaamme tunnistaa tiimimme jäsenten vahvuudet ja heikkoudet eli tunneälytaidot. Huipputiimiksi kehittyminen pohjautuu suurelta osin kehittyneille tunneälytaidoille  

Käytämme esseessä apuna aiheisiin liittyvää kirjallisuutta. Ensimmäinen teos on nimeltään Tunneäly työelämässä, jonka on toimittanut Daniel Goleman (2006). Tämän lisäksi käytämme apuna johtajuuteen liittyvää kirjaa nimeltään Rakkaus johtaa ihmisiä ja yrityksiä, jonka on toimittanut Jani Tikkanen (2013).   

 

TUNNEÄLYN LUOKITUKSET 

Goleman (2006, 42) on laatinut taulukon, jossa kuvaa tunnetaitojen yleisluokitusta, jotka ovat jaettu kahteen; henkilökohtaiset taidot sekä sosiaaliset taidot, toisin sanoen emotionaaliset ja sosiaaliset taidot 

 

Henkilökohtaiset taidot 

Nämä taidot määrittävä, kuinka hyvin tulemme toimeen itsemme kanssa 

 

Itsetuntemus  

Itsetuntemus käsitteenä rajautuu herkästi vain itseluottamukseen ja yhdistetään useimmiten liian herkästi vain ulkonäköön liittyviin tekijöihin ja keho positiivisuuteen. Todellisuudessa itseluottamus on vain yksi osa itsetuntemuksesta. Itsetuntemus voidaan karkeasti jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovattietoisuus omista tunteista, itsearviointi sekä itseluottamus. Tietoisuus omista tunteista vaatii henkilöltä kykyä tunnistaa mistä tunteet tulevat ja kuinka ne vaikuttavat käytökseen. Henkilöt, jotka eivät ymmärrä omia tunteitaan eivät myöskään voi ymmärtää omia heikkouksiaan, jolloin heiltä puuttuu myös itsevarmuus, joka kumpuaa omien vahojen puolien tunnistuksesta. 

“Menestyksen perusta on älykkyys – mutta ihmisellä täytyy olla myös tunnetaitoja, jotta hän voisi hyödyntää kykyjään tasapainoisesti, Jos ihmiset eivät pysty käyttämään kaikkia lahjojaan, vika on tunnetaidottomuudessa” Goleman (2006, 38). 

Itsehallinta 

Itsehallinta on tärkeä valttikortti tunneälytaitojen hyödyntämisessä. Itsehallintaan lukeutuvat itsekuri, joka on pitkälti haitallisten tunteiden ja mielihalujen hallintaa sekä tunnollisuus, joka on vastuun kantamista omasta toiminnasta.  

Syy siihen, minkä takia saatamme menettää malttimme pienistäkin asioista, on biokemiallinen. Ihmisen aivoissa etuotsalohkon takana sijaitsee mantelitumake. Mantelitumake on aivojen niin sanottu hälytyskeskus ja hälytyksen soidessa alkaa CRF hormonin eritys, jonka myötä stressihormonit, etenkin kortisolin taso kehossa nousee. Tutkimusten mukaan stressihormonien kasaantuminen saattaa tehdä ihmisen mantelitumakkeesta hyvin herkän, jolloin se kaappaa meidät kiukun tai pakokauhun valtaan pienemmistäkin syistä. Stressistä ei tietenkään pääse kokonaan eroon, kuitenkin tutkimusten mukaan henkilöt, jotka osaavat jonkin stressinsietotekniikan, sietävät paremmin ahdistavia tilanteita, jolloin automaattisesti stressihormonien taso laskee ja itsehallinta on helpommin saavutettavissa. 

Motivoituminen 

Voimakkain motivaatiomme kumpuaa sisältä ei ulkoa. Motivoituneet henkilöt ovat kunnianhimoisia ja heillä on halua kehittyä, he ovat sitoutuneita ja omaksuneet tiimin päämäärät, heillä on aloitekykyä ja uskallusta tarttua tilaisuuteen sekä he näkevät asiat optimismin silmin, jolloin pyritään päämääriin esteistä huolimatta. 

Sanoilla motiivi ja emootio on yhteinen latinalainen kantasana montere, emootiot eli tunteet ovat kirjaimellisesti voimia, jotka liikuttavat meitä kohti päämääriä: ne ovat motivaation polttoainetta, ja motivaatio puolestaan vaikuttaa siihen mitä havaitsemme ja teemme” Goleman (2006130) 

 

Sosiaaliset taidot 

Nämä taidot määrittävät, kuinka hyvin tulemme toimeen toisten kanssa 

 

Empatia 

Kanssa ihmisten tunteiden havaitseminen ilman sanoja on empatian ydin. Ihmisten voi olla hankala sanoittaa todellisia tunteitaan ja harvemmin vuorovaikutuksessa niitä ilmastaan sanoilla. Viesti tunteista vuorovaikutuksessa muiden kanssa välittyykin äänensävyjen, ilmeiden ja muiden sanattomien keinojen avulla. Taito tulkita näitä vihjeitä perustuu tunneälykkyyteen etenkin itsekuriin ja –tuntemukseen. Jos emme pysty tunnistamaan tai hallitsemaan omia tunteitamme emme silloin pysty tunnistamaan muidenkaan mielialoja. Empatian puute vaikeuttaa sosiaalisen elämää, jolloin henkilö vaikuttaa muille kylmältä, töykeältä ja piittaamattomalta. Parhaimmillaan kuitenkin empatia kykyinen ihminen osaa havaita toisten tunteet ja huolenaiheet sekä vastata niihin. 

Sosiaaliset kyvyt 

Hyvä viestintä on avointa ja aktiivista kuuntelemista sekä tehokkaiden suostuttelu tapojen käyttämistä. Lahjakas viestijä on myös hyvä erimielisyyksien sovittelija sekä ratkoja. Tutkimukset osoittavat, että mielialat tarttuvat muihin. Jos olet kärttyisä, luultavasti tämä tarttuu koko tiimiin ja hekin ovat pahalla tuulella. Positiiviset tunteet kuitenkin tarttuvat negatiivisia helpommin. Niistä on myös paljon apua – yhteistyöhalukkuus kasvaa ja ryhmän yleinen työteho on korkeampi. Sekä työelämässä sekä verkostoiden luomisessa sosiaaliset kyvyt ovat merkittävämmässä roolissa verrattuna teknilliseen osaamiseen. Golemanin (2006) mukaan jäsenten yhteensopivuus ja vuorovaikutus kyvyt ovat tärkeimpiä tehokkuutta selittäviä tekijöitä. Tutkimuksen mukaan heillä, joilla oli sosiaalisesti heikot taidot, haittasivat ryhmän toimintaa etenkin, jos heiltä puuttui kykyä ristiriitojen ratkontaan ja tehokkaaseen viestintään. 

Tiimimme sisällä lähes kaikki työt tehdään yhdessä jonkun kanssanäin on usein myös työelämässä. Toisin sanoen tunneäly on läsnä kaikessa vuorovaikutuksessa, mitä käymme tiimin sisällä. Golemanin kirjassa todetaan useassa kohdassa tutkimusten valossa, kuinka yllä olevat taidot ovat merkittävässä roolissa tiimin menestymisen kannalta ja kuinka yllä olevien asioiden hallitseminen nostaa tiimin tuloksia huimaavasti. Haluammekin nostaa edellä mainituista taidoista itsetuntemuksen ja empatian ja pohdimme asiaa hieman tiimimme näkökulmasta.  

Kun käymme tiimin kesken dialogia, on selvää, että tiimissämme olevat henkilöt omaavat hyvät tunneälytaidot. Kun tiimimme on muodostettu valmentajien toimesta Belbinin testien perusteella, tarkoituksena oli muodostaa tiimi mahdollisimman erilaisista persoonista, jolloin myös tiimissämme oleva tunneälyn kirjo on laaja. Koska tiimimme muodostuu erilaisista ihmisistä ja voidaksemme hyödyntää sen monialaisuutta, tulee meidän kehittää ja tiedostaa hyvän tunneälyn merkitystä tiimimme toimintaan. Suurena esteenä voi tässä muodostua sokeat pisteet, jotka saavat meidät käyttäytymään tietyissä tilanteissa väärin, aina samalla tavalla ja jota emme pysty huomaamaan mahdollisen sokean pisteen takia.  

Goleman (2006, 85) on luonut luettelon yleisimmistä ja kalleimmista sokeista pisteistä, jotka ovat: 

  • Hillitön kunnianhimo 
  • Mahdottomat tavoitteet 
  • Työhulluus 
  • Orjapiiskurin otteet 
  • Vallanhimo 
  • Pätemisen tarve 
  • Ulkomuodon ylikorostaminen 
  • Täydellisyyden tarve 

 

TUNNEÄLY ONNISTUNEEN JOHTAMISEN TYÖKALUNA 

Johtajuus on jotain, minkä tavoitteena on tiimin tai esimerkiksi yrityksen menestyminen. Tikkasen kirjoittaman kirjan Rakkaus johtaa ihmisiä ja yrityksiä mukaan läsnäoleva ja vuorovaikutukseen perustuva vastuullinen johtajuus mahdollistaa inhimillisen ja taloudellisen toiminnan kestävällä tavalla   

Tikkasen (2013) mukaan vasta sen jälkeen, kun opimme tunnistamaan pelkomme ja heikkoutemme, voimme tunnistaa todelliset vahvuutemme ja ottaa vastuuta itsestämme. Tämän seurauksena mahdollistamme yhteisömme kukoistuksen ja pystymme luomaan mahdollisuudet toisen onnistumiseen omalla toiminnallammeLisäksi erilaisuuden hyväksyminen ympäristössämme laajentaa näkökulmaa itseemme ja lisää myötätuntoa kaikkea tapahtuvaa kohtaan. Tikkasen (2013, 111) mukaan henkinen väkivalta alkaa siitä, mihin erilaisuuden hyväksyntä loppuu ja rakkaus päättyy. Epämiellyttäviksi koetut tunteet sumentavat todellisuutta ja silloin aletaan viestiä sanoin, elein ja ilmein toiselle ihmisille omia tunteitamme, jotka pitäisi käsitellä itsessään 

Meidän mielestämme hyvällä johtajalla tulee olla erinomaiset tunneälytaidot. Lisäksi johtoasemassa olevien tulisi pystyä erittelemään rationaalinen ajattelu sekä tunteet päätöksiä tehdessä. Koemme, että tällöin ihmiset tulevat kohdatuksi ja johdetuksi ihmisinä eli yksilöinä 

   

TUNNEÄLYN KEHITTÄMINEN 

Tunnemmeko me itse parhaiten omat vahvuudet ja heikkoudet tunneälyyn liittyen. Emme välttämättä. Usein tuttujen, ympärillä olevien ihmisten vastaukset esimerkiksi empatiakyvystä osuu paremmin kohdalleen, kuin oma käsityksemme siitä kuinka hyvin osaamme tulkita muiden tunteita. Omien kokemuksien perusteella vastauksemme ja objektiiviset kokemukset eivät vastaa toisiaan lainkaan. (Goleman 2006, 301)  

Siinä missä ihmisen ÄO ei juurikaan muutu elämän aikana, tunneälyä voi kohentaa oikeanlaisella harjoittelulla jatkuvasti, sillä elämä tarjoaa runsain määrin erilaisia hetkiä tunnetaitojen hiomiseen. Usein tunneäly kehittyy myös iän myötä, sillä ihminen oppii tuntemaan omia mielialoja paremmin, sietämään tukalia tilanteita paremmin sekä kuuntelemaan ja olemaan empaattinen (Goleman 2006, 278)  

Syvempiin tunnetaitojen muokkaamiseen tarvitaan pinttyneiden ajattelu-, tunne- ja käytöstapojen muutoksia. Henkilö, joka on avulias, hoitaa työnsä, menestyy omassa työssään, mutta ei juurikaan luo verkostoja aiheuttaa tilanteen, jossa työtoverit pitävät henkilöä taitavana, mutta ei juurikaan luota hänen yhteistyökykyynsä. Kyky toteuttaa verkostoitumista ja tiimityön kaltaista strategian tuntemista riippuu pitkälti tunnetaidoista. (Goleman 2006, 280). On paljon helpompaa opettaa teknisiä ja tiedollisia taitoja, mutta tunnetilojen osalta tilanne onkin paljon kehnompi.  

Koko maan (Yhdysvallat) kattaneessa tutkimuksessa, joka koski uusiin työntekijöihin kohdistuvia odotuksia, havaittiin, että työnantajat eivät enää arvosta niinkään teknillisiä valmiuksia kuin kykyä oppia uutta työn ohessa. Sen jälkeen työnantajien toivomuslistalla olivat: 

  • Kuunteleminen ja suullinen viestintä 
  • Sopeutuvaisuus ja kyky suhtautua luovasti takaiskuihin ja vaikeuksiin 
  • Itsekuri, itsevarmuus motivaatio, ammattiylpeys ja halu edetä uralla 
  • Valmius ryhmätyöhön ja sosiaaliset taidot, yhteistyökyky, neuvottelutaidot 
  • Tehokas toiminta organisaation jäsenenä, halu tehdä töitä yhteisen edun puolesta, johtamistaito 
  • Lukeminen, kirjoittaminen ja matemaattiset kyvyt 

(Goleman 2006, 26)  

 

Tunnetaitojen kehittäminen ja muutos on tehokkainta silloin, kun annetaan ihmisen johtaa muutosta itse; silloin kun opintosuunnitelma, kiinnostuksen kohteet, voimavarat ja tavoitteet sopivat omaan elämään parhaiten. Oppimisessa on tärkeää keskittyä selkeisiin ja realistisiin tavoitteisiin. Jos päämääränä on kehittää optimismia ja kykyä sietää takaiskuja, ensin voi oppia huomaamaan kriittiset pisteet, tapahtuman, joka laukaisee huonon tavan ja sen jälkeen tarkkailla, mitä tarkkaan ottaen ajattelee, tuntee ja tekee. Goleman (2006, 309) 

 

POHDINTA 

Työelämässä ei riitä pelkkä älykkyys, tarvitsemme myös kykyä tulla toimeen itsemme ja toisten kanssa. Olemme jatkuvasti sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa erilaisten töiden ja  kouluprojektien tiimoilta. On tärkeää, että otamme itse vastuuta omien tunneälytaitojen kehittämisestä, sillä niiden osaamista ei tule pitää itsestäänselvyytenäKoemme tärkeäksi, että tiimin sisällä tunnistetaan henkilöiden heikkoudet ja vahvuudet ja korostamme näitä eri työtehtäviä jakaessamme 

Koemme myös, että hyvällä johtajalla tulee olla kattavat tunneälytaidot. Johtajan tulee varmistaa, että työntekijöitä kohdellaan tasavertaisina kaikissa tilanteissa ja että työntekijä saa tietoa ja palautetta työnsä perusteista, siihen vaadittavasta ajasta ja työn merkityksestä. 

Kyvyllä johtaa itseään ja hyvällä itsetuntemuksella on suuri merkitys johtajuuteen, sillä ilman kykyä johtaa itseään ei kykene johtamaan muita 

Meidän mielestämme kritiikin antaminen ja vastaanottaminen vaativat kehittyneitä tunneälytaitoja. Tämän tulisikin olla osa jokaisen tiimin arkea ja se pitäisi tuoda jokapäiväiseen tekemiseen mukaan, jotta tämän osa-alueen tunneälytaidot, kritiikin antaminen ja vastaanottaminen lyöttäytyvät osaksi henkilöiden toimintaa.  

“tutkimuksessa, jossa selvitettiin palautteen vaikutusta, itseluottamukseen, ekonomiopiskelijoita joko kiitettiin, moitittiin tai jätettiin ilman palautetta luovaa ongelmanratkaisua vaativan tehtävän jälkeen. Heille kerrottiin, että heidän suoritustaan verrattiin satojen muiden menestykseen samassa kokeessa. Kokonaan vaille palautetta jääneillä itsetunto laski yhtä paljon kuin moitteet saaneilla.” (Goleman 2006, 176) 

 

LOPUKSI POHDITTAVAA SINULLE 

Miten sinä kohtaat ihmiset 

Koetko omaavasi hyvät tunneälytaidot 

Mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi? 

Suosittelemmekin kaikkia, jotka tekevät tiimissä töitä, lukemaan Golemanin kirjoittaman kirjan Tunneäly työelämässä. Mukavia lukuhetkiä! 

 

LÄHTEET 

Goleman, D. 2006. Tunneäly työelämässä. Suom. Lahtinen, S. 4. painos. Keuruu: Otavan Kirjapiano Oy. Alkuperäinen teos 1998. 

Tikkanen, J. 2010. Rakkaus johtaa, ihmisiä ja yrityksiä. Espoo: Futugene Oy. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close