Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

TUNNEÄLY TYÖELÄMÄSSÄ



Kirjoittanut: Evianna Sipilä - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

TUNNEÄLY TYÖELÄMÄSSÄ

”Itsetuntemus on sisäinen ilmapuntari” Royal Dutch/Shellin suunnitteluryhmässä työskennellyt Joe Jaworskin sanoo. ”Ennen kuin voi johtaa muita, ennen kuin voi auttaa muita, on löydettävä itsensä. Jos haluaa räjähtävää luomisvoimaa, jos haluaa työtehoa, joka johtaa todella merkittäviin tuloksiin, on oltava valmis lähtemään matkalle, joka johtaa sopusointuun yksilön henkilökohtaisten arvojen ja pyrkimysten sekä yhtiön arvojen ja pyrkimysten välillä”, hän perustelee. Danliel Golemanin Tunneäly Työelämässä -teoksessa tuodaan ilmi tunneälyn kasvava merkitys työelämässä, tähän asti vallalla olleen yleiseen tietotaitoon ja tekniseen osaamiseen perustuvan älykkyyden rinnalla. Kirja osoittaa tunneälynmerkityksen yksilötasolta myös ryhmän toiminnassa.

Tunneäly on: ”Kykyä havaita tunteita sekä itsessä että muissa, motivoitua ja hallita tehokkaasti sekä omia tunnetiloja että ihmissuhteisiin liittyviä tunteita.” Siksi se on eri asia, kuin perinteinen ÄÖ:llä mitattava älykkyys, jota kuitenkin tarvitaan täydentämään ÄÖ:tä yksilön tavoitellessa älyllisillä ominaisuuksillaan menestystä. John C. Maxwellin kirjassa Asenne; mitä jokaisen johtajan tulee tietää 2003 Kerrotaan, että Stanfordin yliopiston tekemässä tutkimuksessa rahallista menestys toteutuu, kun älykkyyden suhteet ovat seuraavat:

87 % ihmistuntemusta + 12,5 % tietoa = menestys

Toisin kuin osin perintötekijöiden kautta saatu ns. perinteinen älykkyys, tunneäly on jatkuvasti kehitettävä ominaisuus. Tunneälyn kehittäminen voidaan nähdä jopa tuloksellisimpana vanhemmalla iällä. Yksinkertaisuudessaan kehittynyt tunneäly onkin eräänlainen henkisen kypsyyden mitta.

”Maksan enemmän taidosta toimia ihmisten kanssa kuin mistään muusta kyvystä auringon alla.”

– John D. Rockefeller

Kirja kuvaamaan korkean tunneälyn omaavia henkilöitä sanalla tähdet: ”Monissa tunnekyvyissä, muun muassa vaikuttamisessa, ryhmänjohtamisessa, yhteisötuntumassa, itsevarmuudessa ja kunnianhimossa. Keskimäärin 90 % prosenttia heidän menestyksestään johtajina näytti olevan tunneälyn ansiota.” Lisäksi kirjassa todetaan, että henkilöt joilla on korkea ÄÖ, mutta matalampi tunneäly, ovat useammin asemassa, jossa he ovat tähtien johdettavina: ”Tähdet olivat selvästi vertailuryhmää vahvempia Yhteenveto: kaikissa töissä, joka alalla, tunnetaidot ovat vähintään kaksi kertaa puhtaasti älyllisiä kykyjä tärkeämpiä. Korkeammalla tasolla, johtavissa tehtävissä, menestys riippuu lähes kokonaan tunneälystä”.

Mikä tekee tunneälystä niin välttämättömän ominaisuuden menestymisen kannalta? Kirjan mukaan ratkaiseviksi asioiksi muodostuu yhdeksän emotionaalista ja sosiaalista taitoa:

  • aloitekyky, kunnianhimoisuus ja joustavuus
  • vaikuttaminen, johtajuus ja yhteistyötuntuma
  • empatia, itseluottamus ja muiden kehittäminen

Nämä samat tunnetaidot ovat tärkeitä eri ammatissa. Ammatin kuva saattaa kuitenkin määritellä, mitä tunnetaitoja siinä edellytetään. Tunneälyltään lahjakas henkilö osaa säädellä tunteista aiheutuvan käytöksen työssä tulevien tilanteiden eduksi. Hän on kykenevä hallitsemaan tunteidensa ilmenemisen voimakkuuksia ja lukemaan toisten välittämiä viestejä elekielensä kautta. Tunneäly on tahdikkuutta. Se on vallitsevien tunnetilojen havainnoimista niin oman kuin ympäristönkin näkökulmasta ja niistä muodostuvan energian suuntaamista taitavasti hyödylliseen tarkoitukseen.

TUNNEÄLY TIIMISSÄ

”Kuinka suuri osa työssä tarvittavasta tiedosta meillä on omassa päässämme?” Väitetään, että omalle kovalevyllemme mahtuu vain rajattu määrä pitkäaikaiseen muistiin tallentuvaa tietoa. Tämän päivän informaatioähkyn ansiosta, tiedon määrä on pudonnut vajaassa kymmenessä vuodessa 75%, 15% prosenttiin kirjan mukaan. Siksi verkosto, tiimi tai yhteisö, johon voimme turvautua tietoa ja asiantuntemusta tarvitessamme, on yhä ratkaisevammassa roolissa oman älykkyytemme kannalta. Olemme tulleet lähes riippuvaiseksi johonkin tiimiin kuulumisesta.

Tunneäly on keskeistä, kun puhutaan nimenomaan vuorovaikutustilanteista. Tunneälykkyys ryhmässä on kirjan mukaan: ”Ryhmän mielen mekanismien voitelemista niin, että se pystyy ajattelemaan ja toimimaan nerokkaasti.” Kuten edellä jo mainittiin, tiimi on tämän päivän ihmisen älykkyyden kasvualusta. Koska merkitystä ei enää ole tiedon muistamisella vaan tiedonhankintavälineiden hyödyntämisellä sekä asioiden koordinoimisella avain henkilöille, on henkilökohtaisen älykkyyden jakaminen ja harjaannuttaminen tiimissä, kaikkien etu: ”Kun ryhmässä syntyy synergiaa, sen tulos on huomattavasti parempi kuin parhaankaan yksittäisen jäsenen tulos.”

Toinen tiimin lisäksi sille, että ihminen voi kokea täysipainoisesti hyödyntävänsä tunneälyään työssään on suursydäminen työskentelyn mahdollistaminen. Silloin ihmiselle annetaan mahdollisuus samaistua tunteillaan tekemäänsä työhön mahdollisimman pitkälle, jolloin hänen on helppo toimia herkkänä moraalille ja arvojaan kunnioittaen. Todellisuudessa, jos pomo sanelee, millaisia tunteita työpaikalla saa tuoda julki, ihmiset vieraantuvat omista tunteistaan, kirja sanoo. ”Huonotuulisuudellakin on hyötynsä: viha, suru ja pelko voivat muodostua luovuuden, tarmon ja yhteishengen lähteiksi.” Tämä ei kuitenkaan tarkoita holtitonta muita satuttavaa käytöstä. Kypsä tunteiden säätely vaatii jo edellä mainitusta itsetuntemuksesta kumpuavaa tunnetaitoisuutta eli kykyä valita, miten ilmaisee tunteensa, jota tukevat seuraavat ominaisuudet:

Itsekuri: Haitallisten tunteiden ja mielihalujen hallinta

Luotettavuus: Rehellisyys ja ammati etiikan noudattaminen

Tunnollisuus: Vastuun kantaminen omasta toiminnasta

Joustavuus: Muutoksiin sopeutuminen

Innovatiivisuus: Luonteva ja avoin suhtautuminen uusiin ajatuksiin, näkökulmiin ja tietoihin.

Suursydämisyys työssä on piirre, jota on syytä tavoitella ja luoda työympäristö sille optimaaliseksi. Jos työllä onnistutaan saavuttamaan yhteneväinen suunta sen pyrkimysten ja ihmisen arvojen välillä, se voi saada ihmisen elämässä ”elämäntehtävän” suuruisen merkityksen ja antaa vastauksen siihen tärkeään kysymykseen: Miksi teen tätä työtä?”. Merkitykselliseksi koettu työ ja työ, jossa kokee itsensä merkitykselliseksi, ovat paras motivaatiotekijä.

 

LÄHTEET

Tunneäly Työelämässä, Daniel Goleman 1999

John C. Maxwell, Asenne; mitä jokaisen johtajan tulee tietää, 2003

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close