Tampere
26 Jan, Tuesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Tunneäly ja intuitio kirkastaa toimintaa ja kehittää yksilöä



Kirjoittanut: Auri Saarelainen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda tunteita - Menesty työelämässä
Camilla Tuominen
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

JOHDANTO

Camilla Tuomisen äänikirjassa ”Johda tunteita – menesty työelämässä” käsitellään tunneälyä sekä tunteiden johtamista. Kirja antaa eväitä niin omien kuin työyhteisönkin tunteiden johtamiseen. Kirjan lähtökohta on se, ettei mikään voi muuttua, ennen kuin ääneensanomaton sanotaan ääneen ja teksti johdattaa lukijan kohti oivalluksia siitä, miksi asioita ei sanota ääneen. Kirjan tavoitteen kirjoittaja kertoo olevan kirjan ihmisen saaminen uteliaaksi kaikista tunteista ja antaa eväät miettimään mitä arvokasta on oppinut tällä kertaa, sen sijaan että pakenisi.

Tunteiden johtaminen on yksi tulevaisuuden työelämän metataidoista. Jos tunteita ei johdeta, törmäämme seinään. Ihminen ei voi pärjätä loogisissa algoritmeissa tekoälylle, mutta ihminen voi pärjätä ja pärjääkin tekoälylle tunneälyllä. Tekoälyä vastaan ei voi taistella, jos tunteita ei huomioida. (Tuominen 2018)

Kirjan mukaan hyvin tunteita johdetussa työyhteisössä ihmisen on turvallista ilmaista itseään, olla oma itsensä ja sanoa mielipiteensä ääneen. Sanomisesta tai epävarmuuksien esittämisestä ei seuraa huonoja asioita, vaan rakentavaa keskustelua sekä aitoa ajatusten vaihtoa. Hyvin tunteita johdetussa työyhteisössä ihmisen unelmat muuttuvat konkreettisiksi teoiksi, koska epäonnistumisia ei pelätä. Muun muassa näiden syiden takia tunteiden johtaminen on yksi tärkeimmistä taidoista tulevaisuudessa.

MITEN SUHTAUTUA ELÄMÄÄN?

Tuominen käsittelee tunteita kokonaisuutena ja tarkastelee niiden johtamista suurimmilta osin omien tunteiden johtamisen kautta. Kirjassa mietitään paljon sitä, miten elämään tulisi ylipäätään suhtautua, mikä on varmasti asia, mitä itse kukakin miettii, erityisesti täällä Proakatemialla. Ainakin Evisionissa olemme pyöritelleet paljon sitä, miten asiat ylipäätään nähdään ja miksi. On tärkeää pureutua myös omaan toimintaan sekä sen merkitykseen, jonka lisäksi tulee kuunnella omia sisäisiä oivalluksia sekä pysyä näille rehellisinä. Näiden sisäisten oivallusten kunnioittaminen tuo parhaimmillaan valtavia muutoksia niin itselle kuin koko työyhteisöllekin. (Tuominen 2018)

Ja onhan siinä järkeä. Jos oivallat itse jotain esimerkiksi pajassa, mutta et kuuntele itseäsi tai kerro oivallustasi muille, vähättelet ja laiminlyöt sekä itseäsi että tiimiäsi. Kertomatta jättäminen voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että evätään muulta tiimiltä oppi asiaan liittyen ja se taas kuulostaa tiimioppimisen kannalta aika huonolta vaihtoehdolta. Tottakai tunteiden johtamisessa on kyse myös siitä, mitä sanoo ja mitä ei, ja Tuomisen mukaan ihmisen ei tulisikaan sanoa mitään, mitä ei allekirjoita koko sydämestään. Jotta tietäisi, allekirjoittaako asian koko sydämestään, tulee ihmisen tuntea itsensä sekä tunteensa ja ajatuksensa.

MIKSI TUNTEET?

Oletko pysähtynyt koskaan miettimään tunteiden ja nykymaailman merkitystä sekä ajan kuvaa? Tuomisen kysymykset kirjassa olivat herätteleviä ja kyseisiä asioita tuli tarkasteltua ihan uudelta kantilta. Tunteiden johtamista on myös se, ettei tarvitse aina olla tavoitettavissa, vaan voi hyvillä mielin olla niin sanotusti offline. Nykymaailmassa tällainen voi olla suorastaan hurjaa, tätä ajatusta on havaittavissa paljon myös tiimiyrityksessäni. Lukiessani jäin miettimään sitä, menenkö asiat ja faktat edellä vai järki ja tunne edellä tai mikä minua ohjaa, onko se kunnianhimo vai intohimo. Pyöritellessäni kysymyksiä mielessäni jäin miettimään, annetaanko yleensäkään enää tunteille tilaa arjessa? Tuominen korostaa kirjassaan järjen karkaavan, jos tunteita ei osaa johtaa tai jos niille ei osaa antaa riittävästi tilaa. Pahimmillaan tämä voi Tuomisen mielestä johtaa jopa masennukseen tai burn outiin. Ja kun miettii tämänhetkisiä mielenterveys- ja työnhyvinvointitilastoja, voi taas miettiä, että voiko puutteelliset tunnetaidot olla yksi tekijä työtä tekevien huonoon oloon.

On tärkeä ajatella laaja-alaisesti, eikä vain niin, että meidän tulee olla täydellisiä ja tietää kaikesta kaikki.  Nyky-yhteiskunta ihannoi vahvoja ja järjestelmällisiä ihmisiä, jonka takia esimerkiksi heikkouksien tai vaikeuksien näyttäminen tulkitaan helposti epäammattimaiseksi. Tällainen asetelma johtaa helposti ilmeettömyyteen, tunteita ei näytetä, stressitila pitkittyy ja lopulta mikään ei tunnu miltään. (Tuominen 2018)

Miksi parempi ymmärtäminen ja johtaminen ovat välttämättömiä tulevaisuudessa?

Tekoälyn kanssa ei voi kilpailla, ellei mukaan ota tunteita. Enkä itse henkilökohtaisesti haluaisi edes kilpailla tunteettoman koneen kanssa, jonka tekemistä ei häiritse ulkoiset tekijät. Se, mitä me voimme tekoälyn lisäksi tarjota, on inhimillisyyttä, mikä on varmasti hyvä lisä tekoälyn tuoman tehokkuuden ja nopeuden rinnalle. Tulevaisuudessa inhimillinen työote on tekijä, jonka avulla täydennetään tekoälyn algoritmit ja muut vastaavat (Tuominen 2018).

Nyky-yhteiskunnan kilpailu kovenee vuosi vuodelta ja jokainen toimiva idea on helposti kopioitavissa ja kopioidaankin. Myös tältä kannalta tunteet ovat tärkeä osa työelämää, niitä ei voi kopioida. Jos liiketoiminnan tai tuotteen kehityksen yksi elementeistä on tunteiden kunnioittaminen, tarjoaa se markkinoilla etulyöntiaseman.

Yleisesti johtajat tai johtotehtävissä olevat henkilöt arvostavat johdonmukaisuuksia, faktoja ja mitattavissa olevia asioita. Kuitenkin tulevaisuuden johtajuutta käsittelevät artikkelit käsittelevät nimenomaan tunnepuolta, innovatiivisuutta ja luottamusta. Asiajohtajat eivät herätä luovuutta eikä pelkkä faktojen ymmärrys enää riitä – siihen pystyvät kaikki. Tulevaisuuden johtajien täytyy oppia ymmärtämään tarpeita, joita ei sanota ääneen. Vain näin saadaan työyhteisön maksimaalinen hyöty irti. (Tuominen 2018)

Tulevaisuuden työelämä muuttuu myös työntekijöiden näkökulmasta: kun inhimillisyys korostuu,korostuu myös erilaisuus. Tulevaisuudessa tarvitaan erilaisia ja eri tyylisiä työntekijöitä, yksinäisiä susia sekä tiimipelaajia, ihan yhtä lailla. Tuomisen mukaan tulevaisuuden työelämä vaatii työntekijältäkin rohkeutta olla niin sanotusti auki ja näyttää piilevät piirteet. Tässä johtajan täytyy ottaa isompi rooli, ottaen huomioon, että heikkouksien näyttäminen luetaan heikkouksiksi. Esimerkillä johtaminen haavoittuvuudessa on asia, jota tulevaisuuden työyhteisöt kaipaavat. Mielestäni tärkein tehtävä asiaan liittyen on se, että johtajan roolissa oleva tuo kulttuurin, jossa heikkouksien näyttäminen on vahvuutta, sopivissa määrin. Kun yhteisö tukee heikkouksia ja virheitä, on helpompi luottaa ympäristöön ja olla avoin.

Kirjassa sanotaan, että jokainen voi oppia tässä paremmaksi. Tunteiden ymmärtäminen sekä niiden johtaminen lähtee itsestä – muutoksessa muut voivat auttaa, mutta askeleet on otettava itse.

MITÄ TUNTEET OVAT?

Tunteiden ymmärtäminen ja johtaminen on yksi tulevaisuuden välttämättömistä metataidoista (Tuominen 2018).

Tunteet ovat kuitenkin asia, joita ei voi poistaa, ja hyvä niin. Itse koen, että tunteet tekevät ihmisen, niiden poistaminen veisi meistä kaiken inhimillisyyden. Tunteet ovat aina läsnä ja niiden tehtävä on pitää meidät hengissä. Tuominen korostaa tunteiden olevan voima ja mitä paremmin niitä oppii säätelemään ja ymmärtämään, sitä vahvempi on. Hautaamalla tunteet luodaan aikapommi, jonka räjähtäessä voi tapahtua mitä vain.

Tunteiden tehtävä on tuoda tietoa ja energiaa, kertoa mihin kannattaa mennä ja mistä pysyä erossa. Työelämässä työntekijän on helppo ohittaa tunteiden tuoma informaatio, mutta viisaampaa olisi opetella kuuntelemaan tunteiden kanavia, näin työntekijä voi lukea signaaleja ihan eri tasolla kuin järki. Tunteiden voimalla tehdään päätöksiä ja niiden avulla käsitellään pettymyksiä ja reflektoidaan, eli opitaan. Eli myös reflektointi on tunteiden johtamista. Terveellä ihmisellä on kirjoittajan mukaan rikas tunne-elämä.

ABC-TUNNEVARASTO

Tunteiden käsittelyn opettelu on kuin uuden kielen opiskelua – ensin täytyy opetella aakkoset. Kun oppii tunteiden kielen, oppii ymmärtämään yhteyksiä ja syy-seuraussuhteita sekä saa kykyä tunnistaa ja nimetä tunteita, niin itseltä kuin toiselta. Tällöin puhutaan tunneälystä. (Tuominen 2018)

Tunteita voi olla hankala jaotella, enkä ole oikein onnistunut siinä itsekään. Moni meistä tunnistaa positiiviset sekä negatiiviset tunteet, mutta Tuomisen mielestä kaikki tunteet ovat yhtä tärkeitä ja hyviä, joten jakaminen positiivisiin tai negatiivisiin tunteisiin ei välttämättä palvele tarkoitusta. Tärkeintä hänen mukaansa on, että ihmisellä on vahva kyky kohdata tunteita, niin positiiviseksi miellettyjä kuin negatiivisiksikin tunnettuja. Kun opimme kohtaamaan tunteemme, opimme näkemään tunteiden taakse ja huomaamme syyt käytökselle tai tunteille. Tutkimusten mukaan surun kohtaaminen monesti myös kirkastaa arvoja ja auttaa löytämään uuden suunnan.

Kirjan mukaan tunteet voivat olla myös mielen vääristymiä tai liioittelua. Ihminen huomaa negatiiviset tunteet ensin ja helposti liioitteleekin niitä luoden kauhukuvia ihan itse. Tähän on kuitenkin kirjan mukaan syy – evoluution takia huomaamme ensin negatiiviset tunteet. Kyseessä on eräänlainen selviytymismekanismi.

Työelämän tulevaisuuden tunnetaidot Tuomisen mukaan:

läsnäolo – linkittyy tutkitusti terveyteen, älyyn ja tunnetaitoihin. Kaikki menee ohi, jos on koko ajan muualla

avoimuus – turvallinen olo tekee yksilön laajakatseisemmaksi. Avoimempi kuuntelemaan ja yhdistelemään asiaa

älykkyys – rento mieli antaa luvan laajalle ajattelulle ja älylle

luovuus – ideat alkavat pulpahdella kuin itsestään rennon ihmisen mieleen. Saavutetaan päästämällä irti mm. suorittamisesta

yhteys, haavoittuvaisuus ja kokeileminen – psykologinen turvallisuus, uskallus olla eri mieltä ja kokeilla vaikka voi epäonnistua

karisma – keskittyminen toiseen ihmiseen ja aito kiinnostus muihin

onnekkuus – ketjureaktiot arkitilanteissa, mihin positiivinen elämänasenne tutkimusten perusteella vaikuttaa

elinikä – tutkimukset tukevat positiivisuuden ja pitkän eliniän yhteydestä

Tärkeimpänä asiana kuitenkin työelämässä on oma tekeminen.

Läsnäolemisen taito on kirjoittajan mukaan myös yksi tulevaisuuden metataidoista ja tätäkin voi harjoittaa. Helpoin, ja tutuin keino meille on keskittyä tietoisesti hengitykseen. Läsnäolo on lahja ja offlinessa olo on Tuomisen mukaan uusi luksus. Läsnäolo on monelle meistä asia, joka on todella haastavaa. Olemme helposti fyysisesti läsnä, mutta mielemme juoksee milloin missäkin, tekemättömissä tehtävissä, kauppalistoissa ja niin edelleen. Keskittymiskykymme tuntuu herpaantuvan vuosi vuodelta eikä se kehity itsestään, sitä täytyy harjoitella.

Läsnäolossa on kyse ihmisyydestä. Tällöin olemme ilmatilassa, jossa voimme valita reaktiomme. Tämä ilmatila on hyvin oleellinen myös kohtaamistilanteissa, tällöin toista kuuntelee paremmin ja tunnereaktiot sekä ajatusvääristymät tunnistaa paremmin. (Tuominen 2018)

INTUITIO

Minulla on ollut teinistä asti seinällä taulu, jossa on lootuksen kukka ja teksti ”Intuitio kirkastaa mieleni”. Olenkin ollut aina hyvin uskollinen intuitiolleni, mutta olen kuvitellut, että se on luonteenpiirre, kun se on nyt paljastunut asiaksi, jonka kuuntelua ja hyödyntämistä voi ja kannattaakin opetella.

Kun miettii pörssimeklareita tai muita, joiden tulee tehdä nopeita päätöksiä, mitä luulet, mihin päätökset pohjautuvat? Osaksi varmasti faktatietouteen, mutta varmasti pitkälti myös siihen johonkin tunteeseen, joka kertoo, että näin pitää tehdä. Kun ihminen eksyy metsään, ja joutuu valitsemaan kahdesta eri reitistä, mikä muu ihmistä ohjaisi, ellei intuitio?

Intuitio on syvempää tietämistä, jota usein ei voida perustella järjellä tai argumenteilla. Intuitio on asia, jota tunneälykäs ihminen osaa hyödyntää ja jonka se tunnustaa. Intuitio voi olla kokemuksia, näkemyksiä, hajuja, tuntemuksia, muistoja. Tulevaisuuden kilpailukukyky määritellään intuition puolella – oleellista on miten osaa hyödyntää muitakin kuin faktatietoa liiketoiminnassa. (Tuominen 2018)

MITEN LUODA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ, JOSSA LUOTETAAN JA USKALLETAAN SANOA?

Googlen tutkimuksen perusteella psykologinen turvallisuus mahdollistaa huipputuloksen. Luottamusta ei kuitenkaan voi määrätä, vaan tunneilmapiiri tulee kokea turvalliseksi ja luotettavaksi. Meille onkin opetettu jo paljon siitä, miten esimerkiksi tiimissä rakennetaan luottamusta, eikä yksittäisiä keinoja ole välttämättä löytynyt. Olemme olleet tiimiyritys kolme vuotta emmekä oikeastaan vieläkään tiedä, mitkä tekijät voisivat parantaa luottamusta tiimissämme ajan rinnalla. Jo aiemmin mainitsemani epäonnistumisten ja heikkousten juhliminen on Tuomisenkin mielestä askel tähän suuntaan. Kun tiimissä hyväksytään epäonnistumiset, on myös innovointi helpompaa. Onhan tämä sinänsä loogista, meille on alusta asti kerrottu, että vain epäonnistumalla voi oppia. Kuitenkin epäonnistumisia helposti piilotellaan, vaikka niitä pitäisi nimenomaa nostaa jalustalle.

Mikäli haluaa luoda turvallista ympäristöä, tulee tukea erilaisuutta ja rakentavia konflikteja. Se, mitä juuri sinä et tiedä, selviää vain kuuntelemalla jotain, joka ajattelee eri tavalla kuin sinä. Vain eriävillä mielipiteillä voi kirjoittajan mukaan oppia. (Tuominen 2018)

Vastoinkäymiset tulisi nähdä Evisionissa enemmän mahdollisuuksina, jotka kirkastavat suuntaa ja auttavat päämäärän saavuttamisessa. Tällä hetkellä konfliktit tai muut pyritään hautaamaan nopeasti, tai tältä se tuntuu, eikä anneta välttämättä asialle tilaa kasvaa ja opettaa meitä. Se, että joku purkaa pahaa oloa, tulisi nähdä enemmän mahdollisuutena ja luottamuksen osoituksena, joka kertoo luottamuksesta tiimissä, mutta tämäkin vaatii tunneälyä. Toki rajansa kaikella, tiimiyrityksen ei kuulu olla terapeutti, mutta kyllä omista ajatuksista tulee voida kertoa. Jos olet sinut omien tunteidesi kanssa, se huokuu kohtaamisissa, jolloin sinulle on helpompi kertoa myös epävarmuuksia (Tuominen 2018).

JOHTOPÄÄTÖKSET

Kun osaamme johtaa omia tunteitamme, uskallamme olla ylpeästi erilaisia, eri mieltä ja positiivisesti poikkeavia. Tunnetaitojen ytimessä on itsensä rehellinen kohtaaminen ja oman erilaisuutensa hyväksyminen sekä sen ymmärtäminen vahvuutena. Parhaimmillaan tunnetaitojen kehittämisestä seuraa kohtaamisia ilman egoa sekä kärsivällisyyttä kohdata eri näkemyksiä.  Otamme vastuun sanomisistamme ja tarvittaessa korjaamme vaikutuksia rohkeilla anteeksipyynnöillä.

Tiimiyrityksessämme 19 tunneälykästä ihmistä voisi parhaimmillaan kehittyä itse jatkuvasti sekä oppia muilta. Vain omia tunteita johtamalla voimme antaa toisillemme parhaan mahdollisuuden oppiin, niin vuorovaikutuksesta, innovaatioista tai vaikkapa substanssiosaamisesta.

Tunneälykkyyteen ei ole pikaratkaisua joka tekee autuaaksi. Jos työtä jatkaa, tulevat tulokset varmasti ja tekemiseen löytyy uusi vaihde. Kun osaamme johtaa tunteita, rikomme loopin, joka estää esimerkiksi flown. Sisäisen ja ulkoisen maailman välillä on parempi tasapaino ja energiaa on enemmän. Tästä seuraa uskallusta katsoa rohkeammin menneisyyden valintoja ja oppia niistä. (Tuominen 2018)

Mielestäni edellä mainittu tila sekä flow ovat asioita, joihin meidän tulisi keskittyä entistä enemmän tulevana vuonna Proakatemialla, joka onkin viimeinen vuotemme.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close