Tampere
25 Nov, Wednesday
6° C

Proakatemian esseepankki

Tunne tiimisi tunteet ja ole intuitiivisesti pätevä



Kirjoittanut: Lassi Seppä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olen aina pitänyt itseäni jokseenkin tunneherkkänä ihmisenä. En tarkoita sitä, että itkeskelisin ympäriinsä tai reagoisin kovin voimakkaasti erityyppisiin ärsykkeisiin. Olen mielestäni hyvä analysoimaan tunteita ja näkemään erityisesti muista ihmisistä, millaisia tunteita he käyvät läpi – ja ehkä pystyn suhtautumaan tämän avulla heihin tarvittavalla tavalla. Valitsin kirjan intuitiosta ja tunteista, sillä halusin selvittää, olenko oikeasti ymmärtänyt ihmiselämän kiemuroita, vai menenkö mutuilussani täysin metsään. Kuten Eveliina Salonen kirjansa alkulehdillä toteaa – hän lähestyy aina ihmistä kuin muuttuvaa kokonaisuutta. On mahdollista, että ihminen, jota lähestyn, ei vastaanotakaan samanlaista viestintää enää seuraavassa hetkessä. Ihminen saattaa päällepäin näyttää erilaisia tunteita ja stressitiloja kuin mitä todellisuus vastaa.

Mitä sitten on intuitio? ”Näppituntuma”, ”fiilis”, ”vaisto” ja monet muut termit ovat kuvanneet intuitiota koko maailman sivun ajan. Salonen kertoo kirjassaan, että jopa 87% Nobel-palkinnon voittaneista on tehnyt ratkaisevan läpimurtonsa intuition avulla. Taustalla on varmasti ollut mittaamaton taito ja osaaminen, mutta aivan viimeisessä hetkessä tuo mystinen intuitio on tehnyt menestyjistä voittajia. On tutkittu, että jopa 98% aivokapasiteetistamme riippuisi juuri intuitiosta. Intuitio tulee latinan kielestä (intueri), kuten monet muutkin vastaavat termit. Intueri tarkoittaa sisältäpäin näkemistä tai tietämistä. Kuulostaa toisaalta aikamoiselta dadailulta – miten sisältäpäin voi nähdä jotain? Salonen kuvaa tietoisen ja tiedostamattoman tiedon eroja siten, että tietoisesti tiedämme, että tiedämme. Tiedostamattomassa hetkessä emme tiedä, että tiedämme.

Intuitio on iso osa päätöksentekoa. On olemassa ihmisiä, joiden rationaalinen ajattelu ei vie tilanteita tarpeeksi pitkälle, jotta syntyisi jokin päätelmä tai vastaus. Tässä kohtaa kehiin astelee intuitio – kyky tehdä päätöksiä, välillä jopa vaistonvaraisesti. Intuitio saattaa olla toki myös kokemusperäistä.

Se elämänalue, jossa itse koen olevani intuitiivisesti pätevä, on ihmistenvälinen vuorovaikutus. Salosen mukaan myötätunto sekä itseä että muita kohtaan luo sitoutumista, oli vuorovaikutuksen hetki kuinka lyhyt tahansa. Näistä asioista syntyvät mieli ja mielipiteet. Salonen kertoo tansanialaisesta sanonnasta ”minä olen, koska sinä olet”. Pidän tuota sanontaa empaattisuuden kannalta merkittävänä, sillä ihmisten minäkuva ja itsetuntemus muodostuvat heijastuksena juuri muiden ihmisten kanssa käydyistä vuorovaikutustilanteista. Omaa persoonaansa on käsittääkseni hyvin vaikea tutkia, mikäli ei saa vastakappaleita ajatuksilleen. Esimerkiksi kahdenvälinen vuorovaikutustilanne ja sen toimivuus syntyvät keskinäisestä kunnioituksesta, empatiasta ja hyväksymisestä. Kirjassa muistutetaan myös siitä, että valtaosa ihmistenvälisestä viestinnästä on sanatonta – jopa tiedostamatonta. Tämä on nimenomaan intuitiivista viestintää, ja sen perusteella syntyy ihmiskäsityksiä ja mielipiteitä toiminnoista. Intuitiota ei voi harjoitella, sillä sen olemassaoloa ei juuri oikealla hetkellä tiedosta.

Tony Dunderfeldt puhuu Salosen mukaan siitä, kuinka sosiaalisesti kyvykkään ihmisen kanssa on helppo keskustella. Kuulluksi tulemisen kokemus on yksi suurista voimaannuttavista asioista ihmiselämässä. Merkityksentunteen ja tarkoituksellisuuden kautta löytyvät nähdäkseni välittäminen ja vuorovaikuttaminen – ympäristö, jossa intuitiolla on parhaat edellytykset kukoistaa. Proakatemia on muuttuva ympäristö. Projektikohtaiset tiimit vaihtelevat eikä tiimiyrityksenkään sisäiset roolit ole kiveen hakattuja. On siis ensiarvoisen tärkeää, että esimerkiksi tiimin johtoryhmän jäsenet keskittyvät avoimuuteen ja keskustelun ilmapiirin luomiseen. On toki mahdollista, että vuorovaikutus ei toimi intuitiivisella tasolla, jolloin tunteiden ja mielipiteiden välittyminen käy hankalammaksi. Intuitiivisista vinoumista puhuessaan Salonen toteaa, että hankalissa tilanteissa intuitio pyrkii etsimään oikotien. Joskus on mielestäni ihan hyvä tiedostaa oma intuitionsa, kun se saapuu – ja olla sen kanssa eri mieltä. Ihmiset eivät luonnostaan hakeudu pattitilanteisiin, mutta sellaisiin joutuessamme pyrimme niistä nopeasti ulos. Sosiaalinen tunneälykkyys ja empatia ovat kokemukseni mukaan sellaisia asioita, jotka johdattavat meitä kohti hyväksyntää ja ymmärrystä. Niiden vallitessa eteen tulevat karikotkin on helpompi selvittää.

Yksi itseäni eniten kiinnostavista intuition vinoumista, joita Salonen esittelee, on kuvitellun hallinnan vinouma. Ihmisellä on tunne, intuitio, siitä, että hänellä on tilanne räpylässä, ja prosessi on menossa oikeaan suuntaan. Sellaiset asiat, jotka eivät ole meille tuttuja, pelottavat meitä keskimäärin enemmän kuin sellaiset, joista meillä on kokemusta ja tuttuuspohjaa. Salonen nostaa konkreettiseksi esimerkiksi lentämisen suhteessa autolla ajoon. Ihminen ei pelkää lähteä ajamaan moottoritietä omalla autollaan, mutta lentomatkaan liittyy liki järjestäen ennakkoluuloja tai pelkotiloja. Kyse on intuitiosta, joka harhauttaa meitä. Lentomatkustaminen on todellisuudessa älyttömän paljon turvallisempaa kuin autoilu. Vinouma muodostuu siksi, ettemme hallitse lentokoneen ohjausta, mutta auton ratista löytyvät omat kätemme.

Yksi suurimmista kolahduksistani kirjasta Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä oli työhyvinvointiin ja merkityksen tunteen kokemisen tärkeys. Olemme tiimiyrityksessämme keskustelleet todella paljon yksilöiden ja ryhmämme työhyvinvoinnista ja sen puutteen lieveilmiöistä. Kuka väsyy, kuka tulee kipeäksi ja kenen motivaatio työntekoon laskee. Kaikki edellä mainitut ovat työhyvinvoinnin takia syntyviä ongelmia. Yhdyn Salosen näkemykseen siitä, että tunteilla on valtava merkitys myös työyhteisön jaksamisessa. Suurinta roolia ei välttämättä edes näyttele se, mitä itse teemme työpäivän aikana hyvinvointimme edistämiseksi. Meillä on ollut esimerkiksi keskustelua siitä, tulisiko jokaisen käydä ulkoilemassa, jopa lenkillä tai kuntosalilla työpäivän lomassa. Kirjan luettuani ymmärsin, että todellisuudessa parempaan työhyvinvointiin auttaa se, että yhteisössä vallitsee saumaton tunneälykkyys. Intuitiolla on myös sormensa pelissä, sillä tunneälykkään ihmisen intuitio toimii luontaisesti sellaisia valintoja kohti, että ympärillä olevilla ihmisillä olisi hyväksytty olo ja että he kokisivat olevansa merkityksellisiä.

 

Opin Eveliina Salosen kirjasta Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä aivan valtavasti omasta ja ihmisryhmien emotionaalisesta käyttäytymisestä. Lukukokemus oli jopa niin vahva, että se laittoi minut ajattelemaan omaa käyttäytymistäni. Vaikka pidän itseäni tunneälykkäänä ihmisenä, tajusin, että myös vuorovaikutuksen vastaanottavana osapuolena olevan ihmisen intuitiiviset ajatukset sekä sen hetkiset tarpeet on otettava huomioon, jotta voi syntyä mahdollisimman hedelmällistä keskustelua ja päätöksentekoa, joka on liike-elämässä kuitenkin eteenpäin vievä voimavara. Vaikka emme pysty kontrolloimaan intuitiomme liikkeitä, voimme keskittyä niihin asioihin, jotka määrittävät millaisia intuitiivisia valintoja meille tulee elämässämme eteen.

Kommentit
  • Minna Järvinen

    Heippa Lassi, Olipa hyvä lukea juuri tämä essee sinulta, koska puhuit asiasta tiimissä enkä silloin jostain syystä saanut punaista lankaa kiinni asiasta. Nyt koen että tämä asia valaisi minua enemmän! Ja se on täysin totta mitä kirjoitit, että “sosiaalisesti kyvykkään ihmisen kanssa on helppo keskustella” Mielestäni tämän päiväinen kehityskeskustelu osoitti sen todella!

    29.10.2018
  • Inga Keski-Heikkilä

    Tunneälykkyys ja toisten tunteiden lukeminen on erittäin tärkeää! Mieleeni vain juolahti tekstin aikana omia tilanteita, jossa oma intuitioni on ollut ihan väärässä. Joskus hyvällä tavalla, joskus huonolla. Pitää ehkä lukea tämä kirja!

    30.10.2018
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close