Tampere
28 Nov, Saturday
0° C

Proakatemian esseepankki

Tunne lukkosi



Kirjoittanut: Olli Pohjoisvirta - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mikä on tunnelukko?

”Tunnelukko on lapsuudessa ja nuoruudessa opittu tapa reagoida, kokea, tuntea, ajatella ja käyttäytyä.” (Takanen, 9) Koska tunnelukkojen aiheuttamat toimintatavat on opittu jo lapsena, eivät ne useinkaan ole enää aikuisen elämään sopivia ja saattavat henkilön siksi epäedulliseen asemaan. Erityisen haitallista tunnelukosta kumpuava käyttäytyminen on, jos henkilö ei itse tunnista omaa käytöstään ja sitä, mistä se oikeastaan on lähtöisin. Takasen mukaan tunnelukot tulevat nimensä mukaisesti tunteista ja kyseiset tunteet puolestaan tarpeesta, joka ei ole tullut täytetyksi.

Käytännössä tunnelukot ovat uskomuksia, joita niiden ”kantajalla” on itsestään, toisista ja elämästä ylipäätänsä ja tavallaan ne ovat kuin kieroutunut linssi, jonka kautta henkilö maailmaa katselee. Huomionarvoista on, että tunnelukon aiheuttamat uskomukset ovat henkilöille itselleen totuus ja siten ne ohjaavat toimintaa jokapäiväisissä tilanteissa.

”Uskomus poistuu sillä, että lakkaa uskomasta” (Takanen, 17) Tämä on toki helpommin sanottu kuin tehty, koska ei riitä, että faktatasolla ymmärretään oman uskomuksen olevan aiheeton. Asia täytyy myös kokea eli tuntea. Jos henkilöllä on siis vaikkapa riippuvuuden tunnelukko eli uskomus, ettei hän pärjää yksin, hänen täytyy aidosti kokea kyvykkyytensä ja tuntea, että hän selviytyy tarvittaessa myös ilman muiden jatkuvaa tukea.

Ensimmäinen askel on omien tunnelukkojen tunnistaminen ja vasta sitten oman toiminnan muuttaminen, ja muutoksella Takanen tarkoittaa kasvamista – ei korjaamista.

Antautuminen, välttely, hyökkäys

Kolme epätervettä tapaa suhtautua omiin tunnelukkoihinsa ovat välttely, antautuminen ja hyökkäys. Antautuminen tarkoittaa nimensä mukaisesti luovuttamista tunnelukon uskomukselle ja antautumista sen aiheuttamille tunteille. Esimerkiksi epäonnistujan tunnelukolla varustettu ajattelee ”Me ollaan hävitty tää peli.” ja jää vellomaan tunteeseen pitkiksi ajoiksi.

Välttelijä taas tekee kaikkensa, ettei joudu vastakkain tunnelukkojensa kanssa ja koska yleensä tunnelukot aktivoituvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, on seurauksena vaikeus luoda kestäviä ihmissuhteita. Jos välttelijä kuitenkin onnistuu luomaan ihmissuhteita, voi tunteita kätevästi paeta myös addiktioihin ja pakkomielteisiin.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä on hyökkäys omia tunnelukkojaan vastaan. Takanen käyttää hyökkäyksestä termiä ylikompensointi, joka tarkoittaa siis tunnelukon aiheuttaman käytöksen vastaista käytöstä. Hyvin epävarma ihminen siis käyttäytyy korostetun itsevarmasti, alistuja pyrkiikin alistamaan muita ja niin edelleen. Esimerkiksi perfektionismiin taipuvaiset ihmiset toiminnallaan ylikompensoivat epäonnistumisen tunnelukkoaan. ”Uskomus ei kuitenkaan muutu sitä vastaan taistelemalla, kompensointi ei riko uskomusta, joka sinulla on itsestäsi.” (Takanen, 46) Kompensointi, aivan kuten tunnelukotkin, aiheuttavat epätervettä toimintaa.

Sisäinen maailma

Takasen mukaan meissä kaikissa asuu ns. haitallinen vanhempi, joka on ikään kuin omien kasvattajiemme huonojen puolien heijastuma sekä sisäinen lapsi, jonka kautta tunnelukkomme tulevat pintaan yhä tänä päivänäkin. Kuulostaa hölmöltä, mutta käytännössä se tarkoittaa vain opittua sisäistä suhtautumista asioihin ja sitä kautta tunnereaktioita niihin. Esimerkiksi vaativuuden tunnelukolla varustetulla henkilöllä on ns. vaativa sisäinen vanhempi sekä riittämättömäksi itsensä kokeva sisäinen lapsi.

Vaativuuden tunnelukossa tämä voi näkyä kahdenlaisena toimintana. Joko henkilö on todella pikkutarkka ja huolellinen toiminnassaan, liialliseen kuormitukseen saakka tai vaihtoehtoisesti hän taistelee tunnelukkoaan vastaan ja lykkää asioita, saamatta kuitenkaan mielenrauhaa sisäiseltä vaatimukseltaan.

Vastuullinen aikuinen

Haitallisen vanhemman ja sisäisen lapsen lisäksi on vielä yksi, vastuullinen aikuinen. Tunnelukoista vapautumisen ehtona on vastuullisen aikuisen roolin kasvattaminen sisäisessä tunnemaailmassa. ”Et voi avata tunnelukkojasi ilman vastuullista aikuista itsessäsi.” (Takanen, 177) Siinä missä sisäistetty haitallinen vanhempi voi olla vaativa, kriittinen, rankaiseva, pessimistinen jne. on vastuullinen aikuinen jämäkkä, lempeä, ymmärtävä, suojeleva, rohkaiseva ja niin edelleen.

Yhteenveto

Mitään taikasanaa omista tunnelukoista eroon pääsemiseksi ei ole, vaan Takanen kannustaa lukijaansa tutkimusmatkalle menneisyyteen ja selvittämään omien tunnelukkojensa syntyperää. Mitkä tarpeet eivät ole tulleet täytetyiksi ja mitkä uskomukset tänä päivänä ohjaavat toimintaani? Vasta sen jälkeen lukkojaan voi alkaa avaamaan ja vastuullisen aikuisen osuutta omassa sisäisessä maailmassaan kasvattamaan. Itse tunnistin Takasen 18 tunnelukon listasta ainakin kaksi itseeni pätevää tunnelukkoa, joista toisesta pääsisin mieluusti eroon.

 

Lähteet: Takanen, Kimmo (2011): Tunne lukkosi WSOY

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close