Tampere
28 Oct, Wednesday
7° C

Proakatemian esseepankki

Tunne itsesi ja tiimiläisesi



Kirjoittanut: Ida Laaksonen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunne lukkosi
Kimmo Takanen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Psykologia ja ihmisten erilaiset käyttäytymismallit kiinnostavat minua. Apajan perustamisesta lähtien olen lukenut paljon kirjoja tiimirooleista ja erilaisista persoonista sekä niiden vaikutuksesta tiimin koheesioon. Tiimin koheesiolla tarkoitetaan ihmisten muodostavan ryhmän yhteenkuuluvuutta. Keskeistä on yksilön kokema merkitys tiimissä olemiselle ja tiimin omaksumat yhteiset käytänteet. Mielenkiintoista on käytöksemme muuttuminen erilaisten ihmisten seurassa tai erilaisessa ryhmässä. Omaksumme erilaisia rooleja erilaisissa ympäristöissä. Siksi tarkastelen esseessäni tunnelukkojen vaikutusta juuri Apajassa.

 

Tiimiyrityksessä on välillä ristiriitoja tunteista puhumisen ja tekemisen välillä. En koe tehokkaaksi omista fiiliksistä puhumista 19 ihmisen voimin. Mutta samaan aikaan koen, että tunteet ja teot ovat aina yhteydessä toisiinsa. Tiimissä toisten heikkouksien ja vahvuuksien ymmärtäminen tapahtuu usein tekemisen ja persoonaan tutustumisen kautta. Tiimi keskustelee asioista, jotka vaikuttavat koko tiimiin ja mikäli keskustelu on tunnepitoinen tarkoittaa se sitä, että asia koetaan tärkeäksi. En toki itsekkään halua mähmiä tunnemontussa, mutta haluan kuitenkin ymmärtää toisten käyttäytymistä ja tunteet auttavat siinä. Pidimme Apajassa triggeri pajan, josta oli mielestäni apua ymmärtämään toisten reaktioita ja käyttäytymistä tietynlaisissa tilanteissa. Konfliktipätevyys auttaa ymmärtämään toisia triggeröiviä asioita ja tilanteita.

 

Mitä tunnelukot ovat?

 

Luin Kimmo Takasen kirjan tunnelukoista ja niiden vaikutuksesta käyttäytymiseemme ja kokemuksiimme. Tunnelukko määritellään lapsuudessa opituksi ja sisäistetyksi malliksi. Erilaisten mallien avulla reagoimme tunteita herättäviin tilanteisiin. (Takanen, 2011, 22) Lapsuudessa tunnelukkoja on syntynyt suojelemaan ja auttamaan lasta selviytymään elinympäristössään, mutta aikuisiällä tunnelukot ovat usein haitallisia. Kaikki tekemisemme ja tulkintamme perustuvat aikaisempiin kokemuksiimme asioista. Uutta tietoa kasataan aikaisemman tiedon päälle. Mantelitumake on suuressa roolissa nopeissa reaktioissamme ja laukaisee tunnelukon. Se viestii uhkaavista tilanteista ja kertoo aivokuorelle stressireaktiosta. Usein mantelitumake on kuitenkin väärässä ja puolustaudumme turhaan. Tarkkailemme jatkuvasti ympäristöä ja havainnoimme tilanteita. Tarkastelemme tilanteita kuitenkin vain omien lasiemme läpi, jolloin havainnointi on hyvin subjektiivista. Tunnelukon aktivoituessa tapahtuu tiedostamaton emotionaalinen lapsuuden pohjalta syntyvä tunnereaktio.

 

”Tunteet ovat kehon tapa viestiä siitä, että meidän tulee kiinnittää huomiota tarpeisiimme” (Takanen, 2011, 37).

 

Kirjan mukaan tunnelukkoja on kahdeksantoista, joista osa näkyy meissä vahvemmin kuin toiset. Tunnelukkoja arvioidaan erittäin vahvoiksi, vahvoiksi, keskivahvoiksi ja heikoiksi. Tein tunnelukkoihin liittyvän testin, joka näyttää omat heikot kohtani. Moni niistä oli minulle jo entuudestaan tiedossa, sillä olen tiimissä alkanut tiedostaa paremmin omaa käyttäytymistäni. Tunnelukot kertovat historiastamme ja usein vanhempien käyttäytyminen näkyy tunnelukkojen syntymisessä. Tunnelukot eivät itsessään periydy vanhemmalta lapselle, mutta käyttäytymismallit periytyvät. Hyväksynnän hakeminen oli yksi lukoista, joka oli testin mukaan erittäin vahva. Koen, että se näkyy tekemisessäni muiden miellyttämisenä ja omien tarpeiden siirtämisenä sivuun. Epäonnistumisen tunnelukko oli testissäni yksi vahvoista. Pelko epäonnistua yleensä estää meitä onnistumasta. Se vie itseluottamusta ja herättää epäilyitä itseä kohtaan.

 

Positiiviset tunteet kertovat, että tarpeemme ovat tyydytetty. Vastaavasti vihan tunteen syynä on tyydyttämättömät tarpeet, joita on hankala tuoda esiin muille. Jos emme saa ääntämme kuuluviin tiimissä emme jatkossakaan koe mielipidettämme tarvetta. Tunnelukot ovat tarpeiden tyydyttämisen esteinä. Kun tunnelukko avautuu todelliset tarpeet tyydyttyvät. Erityisesti konflikti tilanteissa tiimissä jokainen käsittelee ajatuksia omalla tavallaan ja opittujen mallien kautta. Konflikti saattaa syntyä tarpeesta saada huomiota tai äänensä kuuluviin. Jokainen näkee tilanteen eri tavalla oman tunnelukon ja aikaisemman skeeman perusteella. Usein konflikteja syntyy erilaisista odotuksistamme. Odotamme, että tilanteet menevät tietyllä tavalla tai, odotamme yksilöiltä jotakin. Hyvä viestintä tiimin sisällä auttaa ehkäisemään väärinymmärryksiä. Skeemojen perusteella olemme luoneet itsellemme toimintamalleja erilaisia tilanteita kohdatessamme ja oletamme siksi, että asiat tapahtuvat tietyllä tavalla.

 

Konfliktitilanne on hyvä esimerkki aikaisempien käyttäytymismallien välittymisestä muille. Itse koen vahvaa tarvetta poistua paikalta ja vaieta. Olen tiedostamattani oppinut mallin ympäristöstä. Ihmisellä on luontainen tarve hakea hyväksyntää ja ymmärrystä ympärillä olevilta. Hyväksynnäntarve näyttäytyy kuitenkin ulospäin erilaisena persoonasta riippuen. Epävarmuus tiimissä kertoo usein luottamuksen puutteesta. Apajassa haemme hyväksyntää mielipiteillemme pienemmissä ryhmissä ja vasta sitten kerron asian koko tiimin kesken, joka on täysin luonnollista. Tunnelukot ovat kuin itseään toteuttavia ennusteita. Voimme ajatuksen ja asenteen voimalla saavuttaa mitä vain. Epäonnistumisen tunnelukko pilaa onnistumisemme. Jos uskottelee itselleen, että ei minusta ole mihinkään syntyy itseään toteuttava ennuste.

 

Omien tarpeiden tiedostaminen ja ilmaiseminen

 

Jotta voi kokea arvostusta ryhmässä, täytyy oma tarve arvostuksen kokemiseen tunnistaa. Olen huomannut, että tiimissä jokaisella on omanlainen käsitys siitä huomataanko hänet vai ei. Millaisissa tilanteissa tarpeet tulevat esiin? Toiset haluavat asioihin heti ratkaisun, sillä he tarvitsevat sen ennen kuin voivat jatkaa eteenpäin. Toiset haluavat nukkua yön yli, kun mietitään tärkeitä päätöksiä, koska he tarvitsevat oman hetkensä. Usein huomaamme, että olemme tyytymättömiä tai pettyneitä erilaisissa tilanteissa. Muiden on kuitenkaan mahdoton tietää, mikä on vialla. Tiimissä omat tarpeet ovat vähän erilaiset kuin muissa ryhmissä. Hyvään tiimiajatteuun kuuluu tiimin edun ajatteleminen oman sijaan.

 

Jokaisen omat perustarpeet vaikuttavat siihen millaiseksi koemme työn ja ihmissuhteet. Olen syksyn aikana tunnistanut apajalaisten perustarpeita jonkin verran. Toisilla on hyvin vahva halu menestyä ja he tekevät töitä menestyäkseen. Oma perustarpeeni liittyy vahvasti itseni toteuttamiseen. Haluan vaikuttaa omaan tekemiseeni ja työhön ilman, että koen käsketyksi tulemista. Mikäli koen oloni uhatuksi, lamaannun enkä saa oikein mitään tehtyä. Tämän lukon kanssa painin tiimissä, sillä tietynlaiset tilanteet luovat minulle tunteen, että on parempi vain olla hiljaa ja antaa olla. Tulevaisuudessa apajalaisten vahvuus työelämässä tulee olemaan omien vahvuuksien ja heikkouksien ymmärtäminen ja emotionaalisten taitojen kehittyminen tiimin kautta.

 

Lähteet:

  1. Takanen. 2011. Tunne lukkosi. WSOY: Helsinki

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close