Tampere
18 Jan, Monday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Tulevaisuuden työpaikkaa luomassa



Kirjoittanut: Inga Keski-Heikkilä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Työelämän kapinalliset
Miia Halme ja useita
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kuuntelin äänikirjana työelämän kapinalliset kirjan, joka keskittyi työelämän murrokseen. Miten vanhempamme ovat tottuneet olemaan johdettavina tai yrittämään ja mitä nykyiset työhön tulijat arvostavat ja kuinka he haluavat työskennellä. Kirjassa pureuduttiin myös laajasti suvaitsevaisuuteen ja ihmisten monimuotoisuuteen. Se on ollut puheissa jo useamman vuoden, mutta sen saralla on edelleen vielä tehtävää. Pohdin kirjan aikana, millaisen työpaikan haluan itse luoda, ja millainen johtaja haluan olla, jotta työntekijät kokevat kuuluvansa yhteisöön ja ovat sitoutuneita, sekä tekevät oman panoksensa tavoitetta kohti. Lisäksi pohdin, miten haluan valmistumisen jälkeen työskennellä, jotta mielekkyys, into ja jaksaminen säilyvät tasaisena.

 

Omat sävelet ensin kirkkaaksi

 

Nyt pakollisen etätyöskentelyn aikaan on ollut opeteltava toimimaan kotona tehokkaasti. Toiset ovat huomanneet, että se oikeastaan sopiikin erittäin hyvin, ja toisille etänä työskentely ei sovi lainkaan ja turhauttaa, kun ei saa kotona mitään aikaiseksi. Oikeastaan sen kannalta tämä eristäytyminen on ollut hyvä, että meidän on ollut pakko testata uusia työtapoja ja millainen rytmi sopii itselle parhaiten. En usko, että niitä olisi muutoin tullut testattua. Itse en sopisi sellaiseen työhön, jossa ei olisi varsinaista työpaikkaa mihin mennä, vaan koti olisi se työpaikka. Mutta jotkin asiat saan huomattavasti tehokkaammin hoidettua ollessani kotona. Esimerkiksi yrityksemme talousasiat saan hoidettua puolet nopeammin kotona, kuin töissä. Siksi voisinkin ajatella, että valmistumisen jälkeen viikossa voisi olla hyvä, että olisi yksi etäpäivä, jolloin hoidan sellaiset työt, jotka vain on hoidettava tehokkaasti, mutta ei vaadi muiden ihmisten läsnäoloa.

Jokainen meistä tykkää työskennellä jokseenkin eri tavalla. Toiset ovat tehokkaampia etänä, toiset paikan päällä. Siksipä meidän tulee jutella työajoista uudelleen, viimeistään sitten kun koulu on ohi. Se on kaikkien etu, että jokainen työskentelee tehokkaasti ja jokaisella on mieluinen työrytmi. Voisin ajatella, että valmistumisen jälkeen olisi ihanteellista, että vähintään yhtenä päivänä viikossa olisimme kaikki paikalla, jolloin hoitaisimme yhteiset asiat ja palaverit ja muutoin jakaisimme työvuorot niin, että etäpäivätkin voisivat olla mahdollisia. Etätyöskentely vain vaatii koko porukan vahvan luottamuksen siitä, että työt tulee hoidettua. Mutta teot ja tulokset puhuvat puolestaan. Se on kuitenkin pääasia ja kaikkien etu, että jokainen pystyy toteuttamaan itseään mieluisalla tavalla. Kun olemme jokainen yrittäjiä, niin työaika saattaa välillä lipsua, ja siinä ei ole mitään pahaa, kunhan olemme keskenään puhuneet, että on erittäin sopivaa, jos haluaa olla jonain kellonaikana tavoittamattomissa. Eli on hyvä keskustella milloin tuottaa työtä ja milloin on käytettävissä. Uupuminen ehkäistään avoimuudella, pidetään lomista kiinni ja siitä että jokainen saa lepoa ja aivoille tuuletusta yksilölle tarpeellisella tavalla. Avoimuutta vaaditaan ihan kaikessa, kun tiedät omat heikkoudet, kerro ne muille ja pyydä, että niihin kiinnitetään huomiota ja niistä sanotaan. Oma heikkouteni on ehdottomasti multitasking, niin toivon että, minulle sanotaan pysähdy ja hengitä, jos huomaa että nyt lähtee kierrokset liian vauhdikkaaksi.

 

Hyvän työpaikan ja ilmapiirin luominen

 

Olen itse ollut töissä sellaisissa paikoissa, joiden virheitä en halua toistaa, enkä varsinkaan luoda niitä omalle työpaikalleni. Esimerkiksi taukotilat ovat monissa olleet sellaisia, että ei ole ollut mahdollisuutta rauhoittua, jos sellaisen hetken on kaivannut. Lähinnä on tullut huono omatunto siitä, että itse syön ja toinen vieressä juoksee hikihatussa ja näyttää siltä, että apua kaivataan. Haluan luoda työpaikalle sellaisen tilan, jossa on viihtyisää ja rentouttavaa pitää taukoa. Tämän meneillään olevan poikkeustilan aikana olemme pitäneet yhteisiä ruokataukoja ja pitäneet yhdessä selkeän tauon työnteosta. Se on ollut oikeastaan todella hyvä, koska tauon on saanut pitää toisen kanssa. Tietenkään se ei aina ole mahdollista, esimerkiksi silloin, jos liikkeessä on kiireistä. Mutta yhteisiin taukoihin olisi hyvä pyrkiä.

Kun saamme aloittaa ensimmäisen rekrytoinnin, niin haluan varmistaa, että tulevan työntekijän omat arvot ovat linjassa yrityksemme arvojen kanssa. Haluan, että työntekijä on rehellinen siinä, mitä hän työnteolla tavoittelee, jotta pystyn ohjaamaan ja tukemaan tavoitteissa. Koska silloin astumme itse kuoppaan, jos emme osaa motivoida työntekijäämme. Vaikka meitä on kolme omistajaa, on ehdottoman tärkeää, että myös työntekijä kokee olevansa osa tiimiä ja kokee että häneen ja hänen osaamiseensa luotetaan. Todennäköisesti meidän ensimmäinen rekry ei tule olemaan sellainen, josta voisi kovin äkkiä edetä korkeampiin tehtäviin, on silti tärkeää tietää työntekijän urasuunnitelma, jotta pystymme motivoimaan työntekijää oikealla tavalla, kun tiedämme hänen tavoitteensa. Ja hyvin todennäköisesti myös työntekijä on sitoutuneempi, kun hän tietää, että autamme häntä etenemään urallaan.

Kirjassa puhuttiin myös ns. jaetusta johtajuudesta, joka tarkoittaa sitä, että jokainen johtaa omalla osaamisalueellaan omaa asiaansa. Tätä olemme vähän tietämättämmekin toteuttaneet, mutta siitä voisimme puhua enemmän. Jokainen meistä on ammattilainen omalla osa-alueellaan, joten miksi emme johda selkeämmin itse itseämme ja delegoi tarvittaessa. Voisimme kokeilla muutaman kuukauden välein tehdä reflektointikierroksen ja puhua siitä, miten olemme johtaneet itseämme sekä toisiamme. Koska reflektointi on ehdottoman tärkeää, jotta kehitymme. Johtajana haluan olla motivoiva, luotettava, avoimuutta lisäävä, ja tavoitettavissa oleva. Tällä hetkellä olen varsin hyvä suunnittelemaan uusia asioita, mutta minun tulisi keskittyä siihen enemmän, että kaikki nuo ideat (tai ainakin ne parhaimmat) viedään käytäntöön. Yhdestäkään ideasta ei ole meille hyötyä, jos en osaa viedä niitä käytännön ja arjen tasolle. Tuumasta toimeen, sain tämän esseen aikana (taas) yhden idean ja teenpä sen eteen heti suunnitelman, miten se viedään käytäntöön. Kiitos hei!

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close