Tampere
05 Aug, Wednesday
20° C

Proakatemian esseepankki

Tulevaisuuden työmahdollisuudet?



Kirjoittanut: Kukka-Maaria Halme - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tulevaisuuden lukujärjestys
Perttu Pölönen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mitä ovat tulevaisuuden ammatit ja miten teknologian kehitys vaikuttaa niihin? Tulevaisuuden ennakointi voi aiheuttaa ahdistusta tai vastavuoroisesti innostusta. Tietämättömyys ahdistaa ja siksi mielikuvitus, onkin tärkeä osa tulevaisuuden hahmottamista. Perttu Pölönen kirjassaan Tulevaiseen lukujärjestys (2019) kertoo, että usein mahdottomaksi kutsutaan niitä asioista, joihin mielikuvituksella ei riitä sanoja kuvailemaan.

Tulevaisuuden tutkijoiden on mahdollista ennustaa tulevaisuuttaa jossain määrin, mutta ihmisten reaktioiden ennustaminen on hankalampaa. Ihmisten ennakkoluulot ja asenteet muuttuvat hitaasti. Esimerkiksi lentokonetta pidettiin ensin mahdottomana, sillä ihmistä ei ole luotu lentämään. Nykypäivänä lentäminen on varsin tavallista. Muutoksen aikana uudet keksinnöt voivat tuntua radikaaleilta, mutta myöhemmin ne ovat osa arkea. Näin on käynyt meille ja käy varmasti myös meidän elinaikanamme. Vastustamme jotakin uutta, jota lapsenlapsemme pitävät normaalina käytäntönä. Esimerkiksi ajatus siitä, että tieto aivoistamme olisi mahdollista siirtää pilveen ja tietokone muodostaisi siitä järkevän esseen, kuulostaa tällä hetkellä absurdilta, mutta tekoälyn kehityskin kulkee kovaa vauhtia eteenpäin.

Keksintöjen myötä uudet ammatit ja tarpeet tulevat usein jälkikäteen. Vaikka vanhoja ammatteja voi kuolla, uudet keksinnöt harvemmin kokonaan poistavat ammatinharjoittajien tarvetta. Esimerkiksi auton myötä syntyi tarve niin mekaanikoille, asfalttimielille kuin taksikuskeillekin. Tulevaisuuden ennustaminen voi muuttaa ihmisen käytöstä. Käyttäytyminen voi olla jopa vastaa tehtyä ennustusta, jolloin vastustamme, jotakin jo ennen sen olemassa oloa. Tämä voi hidastaa kehitystä, jotkut muutokset ovat kuitenkin välttämättömiä.

 

Pölösen mukaan empatiakyky on yksi tärkeimmistä työntekijän taidoista tulevaisuudessa. Empatiakykyä ei tekoäly pysty kokemaan. Myös luovuus on tärkeä osa ihmistä. Luovuus osa mielikuvitusta, joka auttaa meitä ymmärtämään tulevaisuutta. Asioista tulee usein mielenkiintoisia, kun jokin asia menee pieleen tai suunnitelman vastaisesti, tapahtuu jotakin odottamatonta. Näin on aikojen saatossa tehty monia uusia löydöksiä ja keksintöjä. Koneelle tämä on mahdotonta. Kone toimii annettujen ohjeiden mukaan ja sen ’’luovuus’’ eli tarkoituksella tehdyt virheetkin toimivat ohjeiden mukaisesti. ’’Luovaa prosessia on vaikea ohjelmoida, koska lopputulos on tuntematon’’ (Pölönen, 2019).

Nykypäivänä teknologia ohjaa joskus liikaa eikä sattumalle jää tilaa. Luovuus on itsessään paradoksi, sillä myös täydellinen vapaus hankaloittaa luovuutta. Luovuus toimii usein, kun ihminen saa tehdä pieniä valintoja rajatuin resurssein, esimerkiksi legoilla rakentaessa. Legot ovat neliskulmaisia eri värisiä paloja, joita kiinnitetään toisiinsa, silti lähes jokainen rakentaa niistä erilaisen talon.

Pölönen antaa muutamia leikkejä ja pelejä luovuuden herättelemiseksi. Näitä pelejä on käytetty usein mm. improvisaatioteatterissa, joka vaatii jatkuvaa luovuutta. Näitä pelejä kannattaa testata ystävien kanssa tai esimerkiksi innovaatio päivän aikana oman tiimin kesken.

  • Ominaisuusluettelo ja käyttötarkoituspeli. Ota jokin esine ja kerro siitä mahdollisimman paljon erilaisia ominaisuuksia. Käyttötarkoituspelissä tavoitteena on keksiä esineelle mahdollisimman monta eri käyttötarkoitusta
  • Assosiaatiopeli. Tavoitteena pelissä on kertoa mikä asia tulee mielen annetusta esineestä tai sanasta, mahdollisimman nopeasti ilman suurta mietintä.
  • Kysymyspeli. Kysymyspelissä, joku aloittaa kysymällä kysymyksen. Muut saavat vastata vain toisella kysymyksellä.

Myös huonojen ideoiden keksiminen voi auttaa. Listaamalla ylös vain maailman huonoimpia ideoita, on mahdollista syntyä kehitettäviä ideoita, joita ei muuten olisi sanottu ääneen. Huonojen ideoin keksiminen ravistaa rationaalista ajattelua ja auttaa huomaamaan, ettei huonoja ideoita juuri olekaan.

 

Liikunta-alan ammattilaisena olen miettinyt paljon, mitkä ovat liikunta-alan tulevaisuuden ammatteja ja trendejä. Perinteistä Personal Trainerin työtä tehdään paljon verkossa ja tietoa on saatavilla rajattomasti. Liikunta-alalla kysyntä, mutta myös tarjonta ovat suurta. Olen ollut töissä kuntosalilla, jossa asiakaspalveluun on panostettu suuresti. Koronan ja poikkeusajan myötä olen huomannut, että sitä asiakkaat kaipaavat. Palatessani kuntosalille, olen huomannut kuinka paljon ihmiset kaipaavat juttuseuraa ja ajatusten vaihtoa. Pölönen ei siis ollut väärässä, kun sanoi empatiakyvyn olevan suuressa roolissa alalla kuin alalla. Vaikka koneet ja tekoäly kehittyvät, ne eivät voi kuitenkaan korvata ihmistä.

 

 

Lähteet:

Pölönen P. 2019. Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava. Kuunneltu äänikirjana Storytel -palvelusta toukokuussa 2020.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close