Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Tulevaisuuden työläiset



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mikä on koulun pohjimmainen merkitys? Koulun merkitys on kasvattaa lapsia ja nuoria yhteiskuntakelpoiksi ja valmiiksi työelämään. Koulun arjessa merkitys usein unohtuu, kun keskittyminen on kouluaineissa, kokeissa, kaveripiireissä ja vapaa-ajassa. Omassa kouluarjessani yläasteikäisenä työelämä oli kaukainen käsite, joka ei tuntunut osalta omaa elämää vielä. Totta kai yritystä saada kesätöitä oli, mutta 14-15 -kesäisenä ilman työkokemusta kesätyön saaminen Tampereen kokoisessa kaupungissa oli puhdasta arpapeliä. Taloudellisen tiedoitustoimiston tutkimus, “Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa”, käsittelee nimenomaan miten nuoret näkevät työelämän. Aihe on polttava keskustelunaihe, sillä nuorten työelämävalmiuksia pidetään huonona, josta nuoret syyttävät koulutusjärjestelmäämme. (Nuoret ja työelämä, sivu 6) Suomalaisen hyvinvointivaltion kehuttu koulutusjärjestelmä ei ole todellakaan täydellinen. Nuoret usein niputetaan yhdeksi massaksi, eikä nuoria osata käsitellä yksilöinä. (Nuoret ja työelämä, sivu 6)

Monet nuoret kokevat, että kouluaineiden ja työelämän välinen yhteys puuttuu. Monista kouluaineista todetaan puuttuvan käytännönläheisyys ja selkeä linkki työelämään. Olli Luukkaisen mukaan nykyinen opettajankoulutus ei anna tarpeeksi eväitä työelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön. (Nuoret ja työelämä, sivu 19) Aineenopettajilta vaaditaan siis vahvaa asiantuntijuutta omasta aineestaan, jotta opetuksen taso vastaa vaatimuksia. Opettajankoulutuksen tulisi ymmärtää työelämän tarpeita, jotta opetuksen yhteys työelämään vahvistuisi. Opettajankoulutuksen kehittäminen on asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeimmistä työkaluista nuorten ymmärryksen kehittämiseksi. Työelämän haasteiden ymmärtäminen kasvattaisi nuorten työelämävalmiutta.

Yleinen näkemys nuorten keskuudessa työelämästä tuntuu olevan, että raha ei ole kaikki kaikessa. Palkan tulisi vastata osaamista ja koulutusta, ja riittää toimeentuloon. Perhe, kaverit ja vapaa-aika koetaan tärkeimmäksi työelämässä. (Nuoret ja työelämä, sivu 31) Nuorten näkemys on, että koulutus vaikuttaa miten pärjää työelämässä. (Nuoret ja työelämä, sivu 31) Koulutuksen ja opiskelupaikan tärkeys on siis laajalti ymmärretty. Nuorten näkemys hyvästä työpaikasta on sellainen, että työstä nauttii ja työympäristö on mieluisa. Yleinen konsensus tuntuu olevan se, että vanhanmallinen työympäristö ei ole toivottava. Tämä palo hyvän työympäristön edestä näkyy jatkuvasti moderneissa yrityksissä. Esimerkiksi Futurice ja Gofore on valittu parhaimmiksi työpaikoiksi. Mika Martikainen kuvailee, että ns. kellokorttiasenteeta tulisi päästä eroon. (Nuoret ja työelämä, sivu 33) Matala hierarkia ja itsenäinen työskentely edistääkin toivottua työkulttuuria.

Näkisin, että suomalainen koulutusjärjestelmä voisi hyötyä akatemiamallien hyödyntämisestä opetuksessa. Nuoret kaipaavat kouluun käytännönläheisyyttä ja vapautta, mitä nykyinen koulutusjärjestelmä ei tarjoa. Nuorille tulisi antaa enemmän kosketusta työelämään kuin vain TET-jakso yläasteella. Akatemiamallia kokonaisuudessaan ei tietenkään voi ottaa käyttöön, mutta osia siitä. Dialogin kautta oppiminen, erilaiset projektit tai kilpailut ryhmien kesken. Näiden palasien muuntaminen peruskouluun sopiviksi toisi sitä käytäntöä ja työelämä läheisyyttä mitä kaivataan. Sekin, että nuoret pääsisivät tapaamaan työelämän ammattilaisia toisi jo paljon koulutukselle.

Huolestuttavinta on se, että tutkimuksessa selvisi yrittäjyyden olevan tutta vain joka toiselle nuorelle. (Nuoret ja työelämä, sivu 62) Mielikuvat yrittäjyydestä ovat pääsääntöisesti positiiviset, mutta tietoisuuden vähäisyys on hälyttävää. Jos nuori ei edes tiedä mikä on yrittäjä, niin miten nuoren voi olettaa edes ymmärtävän työelämää? “Opettajien perus- ja täydennyskoulutuseen olisi saatava mukaan taloustietoa ja tietoa yrittäjyydestä nykyistä paljon enemmän.” (Esa Kiiskinen, Nuoret ja työelämä, sivu 66) Nämä ovat niitä asioita mitä jokaisen tulisi tietää ja osata. Oman työelämän kannalta en tee tiedolla mitokondrioista mitään, mutta onhan se mukava tietää aina enemmän. Peruskoulusta kaipasinkin enemmän todellisen elämän oppia.

Yhteenvetona voi todeta, että suomalainen koulutusjärjestelmä vaatii kehitystä. Nuoret tulisi kohdata yksilöinä ja nuorelle tulisi antaa tilaa oppia omalla tavallaan. Jos koulutusjärjestelmä ei jousta menetelmissään, niin ei voida olettaa, että jokaikinen koululainen oppii asian läpikotaisin. Jotkut totta kai oppivat tehokkaasti tuntijakoisen opetussuunnitelman avulla, mutta kaikille se ei toimi. Sen takia minäkin olen Proakatemialla; en opi luennoilla yhtä tehokkaasti kuin käytännön kautta. Varmaa kuitenkin on se, että muutosta tulee tapahtumaan. Opetusjärjestelmä ei voi ikuisesti pyöriä nykyisessä status quossa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close