Luin blogikirjoituksen tulevaisuuden työelämätaidoista, sillä se on aihe joka on jokaisen valmistuvan mielessä. Mitä voimme vielä kouluaikana oppia, mitä työelämässä vaaditaan seuraavan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana.

Jo nyt työpaikoilla on havahduttu siihen, että työntekijältä vaaditaan enemmän moninaista osaamista ja tiimityöskentelytaitoa. Suorittava ihmistyö on harvinaista, sillä monet rutiinityöt on korvattu digitaalisilla työkaluilla. Työntekijältä vaaditaan joustavuutta, muutosketteryyttä ja halua oppia uutta. Artikkelissa kerrotaan menestyjien ominaisuuksista, jotka siivittävät kohti kiihtyvää urapolkua. Tällaisen työntekijän tulee tunnistaa oma motivaatiorakenne, itseohjautuneisuus vahvuuksien avulla ja itsensäjohtaminen määrätietoisesti. Jatkuva oppimiskyvyn ylläpitäminen ja oman osaamisen kirkastaminen antavat työmarkkinoilla suuren edun erottua muusta massasta.

Enää ei nyhjätä omassa huoneessa suljettujen ovien takana vaan yritykset hehkuttavat kevyttä organisaatiorakennetta ja trendikästä matalaa hierarkiaa. (Jalonen, 2020)

Nämä asiat kuulostavat Proakatemialaisen korvaan perusasioilta, mutta kaikille työnhakijoille ja työntekijöille asia ei ole itsestäänselvyys. Proakatemian koulutusohjelma antaa loistavan kilpailuedun työmarkkinoilla vuorovaikutustaitojen ja tiimityöskentelyn osalta. Tiimityöskentely on löytänyt tiensä moneen vanhaan organisaatioon, kuten esimerkiksi Osuuspankkiin. Siellä asiakaspalvelu toimii tiimeissä ja heillä on selkeä tiimirakenne. Chapter leader on vastuussa useasta tiimistä. Tiimien kehittymisestä vastaa agile coachit ja tiimit itsessään ovat vastuussa omasta henkilökohtaisesta kehittymisestä ja tavoitteisiin pääsemisestä. Vaikka tuntuu siltä, että asiakaspalvelu on vain tylsää ja yksinäistä puhelimeen vastaamista, niin käymällä läpi viikottaisia motorolia työntekijä voi kehittyä ja saada oppia tiimiläisiltä. Lähtökohtaisesti apu käytännön asioihin pyydetään tiimikavereilta, joilla joko on tai ei ole tarvittavia tietoja ratkaisun saamiseksi. Heillä on käytössä yleinen tietopankki, mutta tiimin oppimisen kannalta rohkaistaan ratkaisemaan ongelmia yhdessä.

Artikkelissa nostetaan esiin asiantuntijatehtävissä työskentelevien tilanne siinä, että tavoitettavissa ollaan pitkin päivää. Varsinkin etätyöaikana päivät saattavat täyttyä palavereista ja tapaamisista, jolloin käytännön työlle ei jää aikaa toimistotuntien sisällä. Nämä muutokset tuovat haasteita yksilön ajankäytölle ja palautumiselle. Tällaisissa tilanteissa korostuu yksilön taito johtaa itseään ja säädellä työn ja vapaa-ajan aikataulutusta. Etätyön tuoma vapaus tuo huomattavan määrän vastuuta työntekijälle. Hyvin motivoitunut työntekijä saa työnsä tehtyä ajallaan ja työtehokkuus pysyy korkeana ympäristöstä huolimatta. Konkreettisesti työpaikalla työskennellessä työntekijällä on usein aikaraamit. Milloin tullaan työpaikalle, milloin on ruokatauko ja milloin lähdetään kotiin. Kotoa herätessä tilanne on absurdi, sillä ympäristö onkin tuttu ja turvallinen koti. Kahvia voi hakea milloin vain ja jos lemmikki haluaa ruokaa, niin asian voi hoitaa ohimennen. Työntekijän itsejohtamistaidot laitetaan koetukselle, kun sama työmoraali ja tehokkuus täytyy saada pidettyä ulkoisista ärsykkeistä huolimatta.

Jatkuva oppiminen kuluu 2020-luvun työkulttuuriin. Moni työnantaja kertoo jo rekrytointivaiheessa, että kannustavat työntekijää kouluttautumaan ja oppimaan lisää. Tänä päivänä on harvinaista päästä työpaikkaan, jossa tekee samaa työtä eläkepäiviin saakka. Työurien sirpaloituminen on nykyään arkipäivää monilla aloilla. (Jalonen, 2020)

Työnantajien on pitänyt reagoida työnhakuprosessissa ilmiöön, jossa monien CV voi olla usean sivun mittainen ja työt ovat usein olleet pätkätöitä tai muusta syystä lyhytaikaisia. Unelmakandidaatin kriteerit ovat muuttuneet vuosien saatossa, sillä työuran ihannekehitys näyttää nykyään aivan erilaiselta, kuin kymmenen vuotta sitten. Jatkuvasti kiristyneen kilpailun takia työnhakijan tulee pystyä myymään oma osaaminen rekryprosessissa ja ilmaista halukkuus integroida itsensä osaksi työyhteisöä.

Proakatemialta päädytään usein esimiestehtäviin ja monen valmistuvan kannattaa pitää mielessä esimiestyön tuominen 2020-luvulle. Enää ei riitä se, että on isona pamppuna vastuussa suuresta kuvasta, vaan käytännön työ perustuu pitkälti työntekijöiden henkilökohtaiseen motivointiin ja heidän työskentelyn tehokkuuden kehittämiseen. Innostunut työntekijä on huomattavsti tehokkaampi ja motivoituneempi, kuin henkilö, joka on vain tekemässä työtä rahan takia. Esimiestehtävässä on tärkeä oivaltaa työntekijöiden halu päästä vaikuttamaan prosesseihin ja toimenpiteisiin. On ymmärrettävää, että kaikkia ei voi miellyttää, mutta jos suurimmalle osalle työntekijöistä saa merkityksellisyyden kokemuksen, niin viihtyvyys työpaikalla voi olla eri luokkaa.

Ihminen on yleensä tehokkaimmillaan keskittyessään yhteen asiaan kerrallaan. Nykyään työntekijältä vaaditaan usein useamman projektin pyörittämistä samanaikaisesti. Hajanaisia viestejä ja yllättäviä kysymyksiä saattaa tulla pitkin päivää eri aiheista. Tällöin työntekijältä vaaditaan hyvää organisointitaitoa ja fokusta. Stressin tunne saattaa usein hiipiä kun hallinnan tunne kadotetaan. Tunne katoaa helposti jos teemme useampaa asiaa samaan aikaan. (Jalonen, 2020)

Työstä irtautuminen ja lepo päivän päätteeksi on tärkeä osa modernia työelämää. Pirstaloitunut työ saattaa helposti liukua vapaa-ajan puolelle ja osa viesteistä tulee vielä reilusti toimistotuntien jälkeen. Töiden jättäminen työajalle on jaksamisen kannalta tärkeää ja tähän Proakatemialla opiskelleet saavat loistavan käytännön koulutuksen jo ensimmäisestä vuodesta lähtien. Proakatemian koulutusohjelma valmistaa opiskelijat toimimaan laaja-alaisesti nykypäivän työtehtävissä.

Lähteet:

Tulevaisuuden työelämätaidot siivittävät sinut menestykseen -oletko valmis?