Tampere
27 Jan, Thursday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Tulevaisuuden työelämä



Kirjoittanut: Matilda Tella - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Johdanto

Yksi on kuitenkin varmaa: tulevaisuus tulee ja siihen on mahdollista varautua.

 

Osallistuin muutama viikko sitten “millainen on tulevaisuuden työntekijä” keskusteluun yrityksen kanssa, joka on palkittu useasti hyvästä työhyvinvointi ilmapiiristä. Ennen tätä keskustelua olin ainoastaan kerännyt faktatietoa, siitä millainen olisi hyvä organisaatiorakenne kahvilaan sekä siitä mitkä asiat ovat onnistuneet työilmapiirin luomisessa. Keskustelu yrityksen johdon sekä työntekijöiden kanssa sai minut onneksi pysähtymään. Tässä yrityksessä ei puhuttu kirjoista luetusta tiedosta “kuinka luoda hyvä ilmapiiri” tai keskustelu tämän hetken tilanteesta. Keskustelu, jossa oli niin johto kuin työntekijöitä paikalla käytiin tulevaisuudesta. Siitä kuinka he onnistuvat muuttamaan jo palkittua rekrytointiprosessia, kuinka luoda toimivat tiimit yritykseen sekä kuinka saada palautteenantokulttuuri luotua. 

 

Innostuin ja inspiroiduin keskustelusta. Heidän asenne tulevaisuutta kohtaan oli janoisa. Tämä sai minut ajattelemaan kahvilan kulttuuria, jos haluan uusia sekä nuoria ehkä jopa kokemattomia työntekijöitä tulee minun perehtyä tähän asiaan kunnolla. Tämä essee kertoo ajatuksia tulevaisuuden työelämästä sekä toivottavasti saa sinutkin ajattelemaan enemmän nuorilla aivoillasi, sillä tällä hetkellä ratsastat vielä tulevaisuuden aallon päällä. Älä usko kaikkea mitä luet, huomenna tieto voi olla jo vanhaa. Kehitä tiedon päälle skenaarioita ja varaudu innovoimaan, tulevaisuuden työelämä ei tule olemaan enään samanlainen.

Kuva 1: https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/

Nykytilanne

Miettiessä tulevaisuuden työelämää on hyvä aloittaa tästä hetkestä. Mitä työ tarkoittaa ja mitä kaikkea edes pidetään työnä? 

 

Työn voi määritellä askareena, josta saa palkkaa tai yrittäjätuloa. Mikäli keskitymme työtehtävän suorittamisen tai työpaikkakulttuurin sijaan enemmän toimintaan, saamme enemmän vaihtoehtoja. Siihen mitä me saamme aikaan ja mitä askare merkitsee. Tällä hetkellä palkkatyö ei ole ainoa työnmuoto, yhteiskunnalle merkittäviä rooleja ovat myös omaishoiva sekä kotityöt. Mikäli askareita, joista ei saisi palkaa suoritettaisi lainkaan, olisi puuttuvalla työllä valtava merkitys. Lisäksi taloustutkimuksen kyselyn tuloksista voi huomata, että melkein puolet suomalaisista tekee keskimäärin 13 tuntia kuussa vapaaehtoistyötä. (Epressi. 2021) Tarkoittaen työtä, josta ei saada lainkaan palkkaa tai yrittäjän tuloa.

 

Tulevaisuus tutkimuksen valossa

Tarkastelemme seuraavaksi 7.-14.2.2017 toteutettua Suomalaisen työn tutkimusta. (Suomalainen työ, 2017) Vuonna 2017 järjestettyyn paneeliin vastasi yhteensä 2219 henkilöä, kohderyhmänä 18-79-vuotiaat suomalaiset. Tulevaisuuden työelämässä suomalaiset kokivat, että jokaisen työntekijän tulee kantaa vastuuta sekä omasta työstään että oman työyhteisön hyvinvoinnista. Työnantajan puolestaan odotettiin kantavan vastuuta työntekijöiden hyvinvoinnista myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Neljä vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa on monta jo parantuvaa seikkaa. Yrityksissä joissa panostetaan erityisesti työpaikkakulttuuriin sekä yksilöiden hyvinvointiin on otettuna huomioon työntekijän oma vastuu. Työpaikoilla ei kuvitella enää vain johtajien tai työnantajan olevan vastuussa hyvästä ilmapiiristä. Akatemialla meidän tiimi yrityksessä vastuu usein annetaan ja sysätään ainoastaan johtoryhmälle. Meidän tiimissä on oletettu, että johtoryhmä tekee hyvinvointiin liittyviä asioita ja se riittää. Tulevaisuudessa sekä akatemian jälkeisessä ympäristössä kuitenkin työntekijän tulee itsekin kantaa vastuuta työyhteisön hyvinvoinnista sekä mahdollisesti vastuuta työnantajana taloudellisesti auttamisessa vaikeina aikoina. 

 

Tutkimuksessa nousi myös motivaatiotekijät. Mikä motivoi työntekijää tällä hetkellä sekä mikä saattaisi motivoida tulevaisuudessa. “52% suomalaista pitää hyvää työilmapiiriä yhtenä työhyvinvoinnin tärkeimmistä tekijöistä sekä 37% nosti työhyvinvoinnin tärkeimpien tekijöiden joukkoon motivoivan työn.” (Suomalainen työ, 2017) On selvää, että työhyvinvointi sekä motivaatio kulkee käsikädessä. Mikäli et osaa motivoida työntekijääsi hänen työhyvinvointi laskee sekä mahdollisuus hyvän työntekijän menettämiseen kasvaa. Samassa määrin mikäli työpaikallanne on huono ilmapiiri on työntekijän vaikea pysyä motivoituneena. Akatemialla tilannetta voisi tarkastella paja läsnäololla. Mikäli pajoissa on hyvä ilmapiiri on motivaatio herätä aikaisin aamulla isompi, mikäli motivaatio pajassa käsiteltyyn aiheeseen on korkea on viretila luultavasti paljon positiivisempi. Kun oman vapaa-ajan sekä työn raja hämärtyy, korostuu samalla työstä irtautuminen skeä palautuminen. Vaikka emme fyysisesti työskentelisi viikonloppuisin tai lomalla, useasti meidän aivot ajattelevat kilpajuoksua työasioiden kanssa. Puhelimesta tulevat jatkuvat ärsykkeet, kuten Teams viestit tai koulun Whatsapp ryhmän piipppaus häiritsevät keskittymistämme kun yritämme palautua työsuorituksesta.

 

Kuva 2: https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/

 

Tiimin työhyvinvointiin voi vaikuttaa jokainen, kysymykseni kuuluukin: Miten palaudut riittävästi jaksaaksesi, jotta vireystilasi on parempi? Miten tuot omalla puheenvuorollasi enemmän avartavaa tietoa tiimille, samalla vaikuttaen koko pajan sisältöön?

 

“Mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön (29%) ja turvattu työpaikka (24%) olivat seuraavaksi yleisimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita.” (Suomalainen työ, 2017) Olemme akatemialla siinä onnekkaassa tilanteessa, että saamme itse luoda kokonaan koko arkemme. Meille asetetut raamit ovat todella pieniä, joten vaihtoehtoja löytyy. Tulevaisuudessa meidän akatemia malli on kasvava niin työelämässä kuin koulumaailmassakin. Kolmannen vuoden akatemia opiskelijana olen itse todennut, että akatemia malli ei sovi kaikille tälläisenään. Tiimin johtajan tai työnantajan johtoportaan merkitys korostuu suuresti vapauden ja vastuun laissa. Tutkimuksen mukaan työntekijä haluaa vaikuttaa työn sisältöön, mutta silti haluaa työlleen raamit, tämän koettiin lisäävän turvallisuuden tunnetta sekä molemmin puoleista luottamusta työympäristössä.

 

Kuva 3: https://suomalainentyo.fi/wp-content/uploads/2018/01/made-by-finland-tutkimusraportti-tiivistelma.pdf 

Yläpuolella oleva kaavio kuvaa suomalaisten arvostamista työpaikoilla vuonna 2017. Sitran ennusteessa todettiin suomalaisilla puhtaan luonnon merkityksen kasvavan entisestään, tämä tulee näkymään kiireellisenä ekologisuuden kestävyyden käsittelyllä. Tutkimuksen mukaan luovuus sekä innovatiivisuus tulee ohittamaan korkeakoulututkinnon merkityksen. Yhä enemmän tulevaisuuden työelämässä painotetaan hakijan motivaatioita sekä pehmeitä taitoja. 

Tulevaisuus akatemialaisen silmin – Kuvittele työn tulevaisuus

 

Sitra on perustettu vuonna 1967, kun eduskunta antoi sen lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Sitran rooli yhteiskunnassa on vaihdellut vuosien varrella, mutta tehtävä on pysynyt aina samankaltaisena. Ydin rooli on luoda huomisen menestyvä Suomi. Sitra listasi vuonna 2021 tulevaisuuden työpaikka katselmuksen, joista pääosioina voidaan nostaa seuraavat: “työelämän monipuolisuus, vaihtoehdottomuus sekä muutosten moninaisuus.” (Sitra. 2019.)

 

Työelämän monipuolisuudella kuvataan kuinka ei ole olemassa yhtä oikeaa tai tarkkaa suuntaa. Sitra kuvaa hyvin kuinka työn sisältö vaikuttaa paljon koko alan tulevaisuuteen, kuten verrattaessa sairaanhoitajan työtä konsultin tehtäviin. Akatemialla meidän rikkaus on projektien moninaisuus, meidän kannattaakin hajottaa projektitiimit palasiin ja miettiä yhdessä alan tulevaisuuden työelämää. Millä alalla olisi enemmän vaikutteita freelance työstä sekä mikä ala tulee olemaan pehmeiden taitojen ja teknologian kiemuroissa. Spesifisti tarkan työntekijän saattaa korvata ohjelmoitu kone, mutta rinnalle saatetaan tarvita ennen tarpeeton pehmeiden taitojen osaaja. 

 

 

Kuva 4: Pohdi kuvan kysymystä omaan projektisi tiimoilta. https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/

 

Vaihtoehdottomuudella kuvataan mielen sekä ajattelun lukkoja. Sitra osoittaa kuinka helposti ajatellaan omaa alaa sekä vain tämän hetkistä työtä. Miten oma työtehtävä voisi muuttua, eikä onnistuta ajattelemaan täysin uudenlaista vaihtoehtoa. Jotain mitä ei edes ole vielä olemassa tai työn monimuotoisuutta. Tulevaisuudessa voi olla arkipäivää neljän tunnin tai neljän päivän työviikko. Miten päästä irti kuplasta?

Kuva 5: Pohdi kuvan kysymyksiä ensin oman tiimin kannalta ja sitten projektin silmin. Saitko eri vastaukset? https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/

 

Muutosten moninaisuudella tarkoitetaan työn monipuolisuutta. Tulevaisuutta voidaan tarkastella työn sisällön, rakenteen, toimeentulon, osaamisen ja oppimisen, johtamisen ja kulttuurin tai ympäristön kautta. Ajattelu tulevaisuuden työelämästä saattaa tämän vuoksi tuntua raskaalta tai silppumaiselta. Kokonaisuus tulevaisuuden ajattelusta on todella laaja, mutta ei mahdoton. Sitra julkaisi vuonna 2020 megatrendiselvityksen, jossa se määritteli viisi keskeistä muutoksen teemaa: ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, verkostomainen valta voimistuu, teknologia sulautuu kaikkeen ja talous etsii suuntaansa. (Sitra. 2019.)

Johtopäätökset

merkityksellisyys 

”Uuden oppimiseen tarvitaan joustavia tukirakenteita ja toimintamalleja, jotta päivittämisen tarve ei johda työttömyyteen tai synnytä psyykkistä kuormitusta. Organisaatioissa pitää myös varata aikaa uuden oppimiseen. Muutoin itsensä kehittäminen jää helposti suunnitelmaksi.”  (Ttl. 2021)

 

Kun tutustuin tulevaisuuden työelämään sekä megatrendeihin toistui yksi käsite useasti – Generalisti. Generalistilla tarkoitetaan ihmistä, joka on opiskellut jonkun tietyn ammatin sijaan yleissivistäviä aineita. Tällaisiksi aineeksi luokitellaan mm. yhteiskunta- sekä kauppatieteet eli meidän akatemian tradenomi linja. “Yleissivistävien aineiden opiskelu tarjoaa osaamista, joka on sovellettavissa sellaisiin tehtäviin, joissa tarvitaan kykyä kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisutaitoa.” (Oikotie työpaikat. 2021.)

 

Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että tulevaisuudessa työsuhteet ovat yhä enemmän artistimaisia. Tällä hetkellä epätyypillinen pätkä- tai keikkatyö, joka on määräaikainen tai osa-aikainen tulee yleistymään enemmän. Yhä nuoremmat alkavat laskuttamaan työsuorituksistaan kevyt yrittäjyyden kautta, koska palvelu mahdollistaa liikkumavaraa sekä vastuuta. Tulevaisuudessa työntekijä voi itse suunnitella oman arkensa useammankin pienemmän työ askareen ympärille alustatalouden kautta.

 

Toinen tulevaisuudessa korostuva tekijä on työn merkityksellisyys. Jo nyt tutkimuksesta voitiin havaita, että itselle tai koko yhteiskunnalle merkityksellinen työ koettiin palkkaa tärkeämpänä. Tutkimuksessa nousi myös yrityksen arvojen merkitys, sekä se kuinka ne sopii omaan arvomaailmaan. Omasta kokemuksesta kesän toimeksiantajana useammalle työntekijälle toiminen todisti arvojen merkityksen, sillä useampi työntekijä oli hakenut meille töihin arvojemme vuoksi. Myös nämä henkilöt kertoivat itse oma-aloitteisesti arvot työhaastattelussa sekä miksi ne koettiin tärkeänä ja merkityksellisenä.

 

Proakatemialla yhä usealla projektilla on sesonkiluoteisesti työntekijöitä tai toimeksiantosopimuksella töissä akatemialaisia. Akatemialla on usein toistuva malli: Mikäli tarvitset apukäsiä, otat töihin toisen akatemialaisen joka laskuttaa omalla tiimiyrityksellään projektia sen sijaan, että palkattaisiin työntekijä. Omasta mielestäni tämä kuulosti ensin vain helpommalta sekä riskittömämmältä vaihtoehdolta. Asiaa tutkiessani kuitenkin tulevaisuudessa työelämä tulee olemaan tietyillä aloilla yhä enemmän tämän tilanteen kaltainen, kuten mainitsin jo aikaisemmin. Akatemialla täten harjoitetaan tällä hetkellä puolivahingossa yhtä tulevaisuuden työtapaa, sitä kuinka tulevaisuudessa työntekijät on edes yrityksellä töissä.

 

Pehmeät taidot

Aikaisemmin sivusimme pehmeitä taitoja, mitä sitten ovat pehmeät taidot? World Economic Forum on tutkinut osaamistarpeita tulevaisuudessa kansainvälisten HR-ammattilaisten näkemyksistä. Pehmeät taidot ovat ihmiselle ominaisia sekä niitä voidaan harjoittaa. “WEF:n mukaan keskeisimmät tulevaisuuden taidot ovat seuraavat: Kompleksinen ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu, luovuus, sosiaaliset taidot, yhteistyötaidot, tunneäly, päätöksentekokyky, palvelu orientoituneisuus, neuvottelutaidot sekä kognitiivinen joustavuus.” (Clevry. 2019)

 

Ominaisuudet kuten empatia, kykymme sopeutua, keskenäinen kommunikaatio sekä kriittinen ajattelu vaikuttavat työ tapaamme ja siihen miten olemme toisten kanssa vuorovaikutuksessa. Automatisaation sekä teknologian lisääntyminen ovat jo nyt korvanneet osan meidän teknisten taitojen tarpeesta, mikä on nostanut pehmeät taidot yhä keskenäisempään asemaan työpaikalla. Samalla teknologinen kehitys vapauttaa ihmisen tekemään sellaista hommaa, joissa tarvitaan inhimillistä pääomaa, kuten luovaa ja kriittistä ajattelua. Teknologia ottaa hoitaakseen askareita, joissa ne ovat ihmisiä paljon tarkempia, mahdollisesti halvempia, nopeampia sekä kestoltaan paljon enemmän jaksavempia. “Metataidot: itsensä johtamista, vaativaa kognitiivista kyvykkyyttä, sopeutumis- ja oppimiskykyä sekä sosiaalisia taitoja.” (Sitra. 2019.) Tulevaisuudessa ihmisen sivistystä saatetaan pitää metataitona. Sivistys tarjoaa ihmisille valmiuksia ajatella sekä pohtia syvästi, minkälaista työtä sekä työelämää haluamme luoda omien arvojen sekä ihanteidemme pohjalta. Mitä tulevaisuuden ihmisen tulisi tietää, osata sekä miten tietyissä tilanteissa tulisi käyttäytyä.

Työn merkityksellisyys puhuttaa

Tutkimuksen vastaajista “38 % haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin ‒ nuorista (15–24-vuotiaat) jopa 61 %.” (Suomalainen työ. 2017.) Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että henkilön koulutustausta vaikuttaa vapaaehtoistyö innokkuuteen sekä omaan itsetuntoon. Tutkimuksissa selvisi, että korkeakoulutetut sekä vakaalla työuralla olevat luottavat enemmän omiin taitoihin. Mikäli yritykset haluaisivat enemmän avoimuutta tulisi heidän kiinnittää erityisesti huomiota rekrytointiin. Ihmisten kokemus omasta huonosta osaamisesta voitaisiin ehkäistä riittävällä perehdytyksellä sekä jatkuvalla työn tukemisella.

 

Tutkimuksessa tuli ilmi myös pohdinnan kautta, mikäli oman työn tulisi olla merkityksellistä. Suurin osa tutkimuksen osallistuneista totesi sanan merkityksekäs meinaavan jokaiselle eri asioita. Kun toinen ihminen haaveili maailman pelastamisesta toinen haaveili mielekkäästä työtehtävästä. Tutkimuksesta voidaan myös huomata haastateltujen kokevan painetta löytää oma merkityksellinen työ.

 

“Työelämä ei ole vain suoritteista kiinni eikä työelämä voi olla hyvää, jos itsellä ei ole hyvä olla. Työelämän on oltava reilua, ja jokainen saa olla oma itsensä. Tasapäistämisen aika on ohi.”(Varma. 2021)

 

Tulevaisuuden työelämässä on täten työsuhteisen työn ohella omia yritystoimintoja tai suoritteita satunnaisista töistä freelancerina. Työkulttuurin tekemisen muutos tuo toisaalta vapautta tehdä arjesta täysin oman kaltainen, mutta toisaalta se tuo samalla myös uudenlaista epävarmuutta. Kuka vastaa työntekijän uupumuksesta, jos joka suoritteella on täysin erilaiset oletukset sekä asiankäsittelyvalmiudet työnantajilla?

 

On kuitenkin merkittävää, että yhä useampi voi tehdä harrastuksestaan oman sivubisneksen tai voi mahdollisesti työskennellä osa-aikaisesti palkkatyössä ja siinä sivussa yrittäjänä. Uusien pehmeiden taitojen oppimisen ei enää tarvitse liittyä vain nykyiseen ammattiin tai omaan koulutusalaan vaan osaamista voi laajentaa oman kiinnostuksen mukaan jopa yllättäviin suuntiin. Hyviä työntekijöitä ei voi enää omia itselleen vaan työpaikasta on luotava houkutteleva paratiisi niin osa-aikatyöntekijöille kuin koko aika. Miten hallita kokonaisuutta, kun työntekijöitä on yhä useampi? Samalla kun työntekijällä on useampi työpaikka ei kaikkia nykyisiä etuja tarvitse tarjota, mikä on tulevaisuuden etu? Mitä osa-aikainen tai freelancer arvostaa alallasi?

 

Lähdeluettelo:

 

Suomalainen työ. 2017. Made by Finland Tutkimusraportti 9.3.2017. Luettu 7.12.2021. https://suomalainentyo.fi/wp-content/uploads/2018/01/made-by-finland-tutkimusraportti-tiivistelma.pdf

 

Sitra. 2019. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Luettu 7.12.2021. https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/

 

Epressi. 2021. Vapaaehtoistyö piti pintansa koronavuonna. Luettu 7.12.2021.

https://www.epressi.com/tiedotteet/vapaa-aika/vapaaehtoistyo-piti-pintansa-koronavuonna.html

 

Varma. 2021. Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää. Luettu 7.12.2021. https://www.varma.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-artikkelit/uutiset/2021-q2/milta-tulevaisuuden-tyoelama-nayttaa-hyvaa-tyota/

 

Ttl. 2021. Millä taidoilla pärjää työelämässä 2030-luvulla? Luettu 7.12.2021. https://www.ttl.fi/tyopiste/milla-taidoilla-parjaa-tyoelamassa-2030-luvulla/

 

Oikotie työpaikat. 2021. Tältä näyttää tulevaisuuden työelämä. Luettu 7.12.2021. 

https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/talta-nayttaa-tulevaisuuden-tyoelama 

 

Clevry. 2019. Top 10 -taidot tulevaisuuden työelämässä. Luettu 7.12.2021.

https://www.clevry.com/fi-fi/blogi/top-10-taidot-tulevaisuuden-tyoelamassa/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close