Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Tulevaisuuden taidot



Kirjoittanut: Salla Vaittinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

 

Mikä on ihmisen rooli tulevaisuuden bisneksessä ja miten Proakatemia vastaa tulevaisuuden teknologiseen ja digitaalisen bisneksen osaamiseen?

 

Pohdin tässä esseessä tulevaisuuden taitoja mitä työelämässä tarvitaan. Tällä hetkellä teknologia ja digitaalisuus on vieläkin kovassa nosteessa, ja todennäköisesti järkevää olisi koulun aikana tehdä jokin sellainen projekti missä esimerkiksi käytetään vaikka tekoälyä.

 

Henkka Hyppösen Y-Foorumin seminaarissa puhuttiin siitä, minkä kaiken voisi automatisoida ja että ihmisen rooli tulevaisuudessa tulee olemaan ottaa haltuun hitaat prosessit. Hitaita prosesseja ovat esimerkiksi eettiset ja moraaliset pohdinnat, ylipäätään erilaiset kelailut asioista, filosofia, mediakritiikki, luovuus ja taide, suhteiden luominen ja kompleksinen ongelmanratkaisukyky. Aloin miettimään seminaarissa, että miten seuraavat puolitoistavuotta Proakatemialla aion itse käyttää. Kannattaako enää opetella rutiininomaista tai mitään sellaista minkä tulevaisuudessa koneet voisivat tehdä puolestani? Heitän tähän nyt radikaaleja esimerkkejä kuten asiakaspalvelu tai myynti. Toki, on hyvä osata näitä, tai olla suorastaan loistava mutta kannattaisiko käyttää aika täysin uuden opetteluun ja miettiä miten jo olemassa olevia tai uusia projekteja tekisi teknologiaa hyödyntäen.

 

Seminaarissa puhuttiin myös siitä, että aikaikkuna tulee mahdollisesti jossain vaiheessa olemaan niin nopea, että me emme sitä enää ymmärrä. Aikaikkunalla tarkoitetaan aikaa tai ajanjaksoa kuinka kauan esimerkiksi idean keksimisestä menee siihen että on ensimmäinen maksava asiakas. Jos miettii ajassa taaksepäin, että paljonko aikaa vaati se, että esimerkiksi saa ottamansa valokuvan jonnekin julkiselle näytille ja saisi siitä palautetta. Nyt se tapahtuu todella nopeasti esimerkiksi Instagramissa. Meidän elinaikanamme tämä muutos on tapahtunut, niin ymmärrämme sen ja pystymme todennäköisesti selittämään ja kertomaan sen myös lapsillemme. Mutta miten käy lapsenlapsemme kohdilla? Silloin aikaikkuna on todennäköisesti entistä nopeampi useimmissa asioissa ja sitä emme välttämättä enää pysty ymmärtämään.

 

Ymmärrän myös itseäni vanhempien ihmisten huolen siitä, että vievätkö robotit tulevaisuudessa heidän työpaikkansa. Ymmärrän huolen, sillä välttämättä tasan tarkkaan ei tiedetä, miten pitää valmistautua, mitä konkreettisesti tulevaisuuden työtaidot tarkoittavat missäkin positiossa ja missä näitä uusia taitoja voi oppia. Johdolla on iso merkitys siihen, että tuntevatko työntekijät olevansa vastuussa siitä että pitää valmistautua jollain tavalla muutoksiin.

Konkreettisiksi taidoiksi mainitsen esimerkiksi Hyppösen kolme kärkeä; sosiaalinen älykkyys, kriittinen ajattelu ja luova ongelmanratkaisu. Näitä asioita onneksi opimme Proakatemialla, tai ainakin jos antaa niille mahdollisuuden.

 

Aikaisemmin, ennen Proakatemiaa kaikki työt ja opiskelut mitä tein painottui nimenomaan tekemiseenja vasta Proakatemialla olen tavallaan vasta oppinut ajattelemaan. Kuulostaa vähän surulliselta, mutta oikeastaan se ei ole. En ole ennen esimerkiksi puoltoista vuotta sitten älynnyt edes miettiä mikä on systeemiajattelu tai nuo kyseiset Henkan mainitsemat pointit. Business leader ja apuvalmentaja -kautena on päässyt hyvinkin syvälle johtamiseen ja ennen kaikkea systeemiseen ajatteluun.

Kuitenkin, haluaisin kokeilla tehdä sellaista projektia syksyllä, missä nimenomaa tarvittaisiin teknologiaosaamista ja pohdittaisiin erikseen, mikä on koneen ja ihmisen rooli.

 

Toinen pohdinnan aihe ovat kirjat ja lukeminen. Eli toisin sanoen tiedon hankkiminen. Kuten aikaisemmin mainitsin, tulemme tarvitsemaan hitaiden prosessien oppimista ja kirjat sekä aika ajatteluun ovat hyviä työkaluja siihen. Jos oppivassa organisaatiossa luetaan yhtäkkiä vähemmän kirjoja, tietoa tulee myös vähemmän. Ja yleensä se vaikuttaa myös esimerkiksi tiimien toimintaan. Voisi yksinkertaistaa niin, että mitä vähemmän tietoa, sen vähemmän toimintaa. Toiminnallista tietoa Proakatemialla varmasti on, se on sellaista mikä perustuu kokemukseen, learning by doing -metodiin. Mutta entä miten sitä tietoa voisi parantaa, miten tehdä merkittävästi parempia projekteja tai saavutuksia on lukemalla kirjoja. Sitä paitsi, kirjoista hankittu tieto vähentää itseään toteuttavia tehottomia rutiineja.

 

Proakatemian kulttuurin mutta myös tiimien kulttuuri pitää olla niin vahva, että siellä pystyy olemaan asioita joista voidaan poisoppia ja kestää kritiikkiä. Pitää olla luottamusta, kannustaa rohkeuteen ja arvostaa virheistä oppimista.

 

Ajattelin yhdistää nämä asiat lukemalla tekoälyyn ja digitaaliseen bisnekseen liittyviä kirjoja seuraavaksi.

 

 

 

 

 

 

Lähteet:
Jari Stenvall & Petri Virtanen – Muutosta johtamassa
Y-Foorumi ja Henkka Hyppönen

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close