Tampere
25 Sep, Friday
14° C

Proakatemian esseepankki

Tulevaisuuden lukujärjestys



Kirjoittanut: Johanna Rita - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tulevaisuuden lukujärjestys
Perttu Pölönen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tulevaisuus on uteliaiden (Pölönen 2020, 31). Tuolla lauseella Pölönen aloittaa luvun uteliaisuudesta ja kokeilemisesta, ja se on mielestäni suunnattoman kiehtova ajatus. Olen itse varsin utelias ihminen, mistä kertoo esimerkiksi se, että olen opiskelemassa Proakatemiassa jo neljättä ammattia itselleni. Pölösen mukaan ne, jotka pelkäävät uutta ja tuntematonta, eivät saavuta elämässä läheskään niin paljon kuin ne, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja olla rohkeita.

Hän kertoo loistavan esimerkin siitä, kuinka vuonna 986 Bjarni Herjfolinpoika eksyi laivamatkallaan tuntemattomille vesille, mutta ei uskaltanut rantautua horisontissa näkyvään maahan. Vuosia myöhemmin tarina oudosta maasta alkoi levitä ja lopulta Leif Erikinpoika osti Bjarnin laivan ja lähti etsimään tuota salaperäistä mannerta. Lopputuloksena oli se, että hän jäi historiankirjoihin ensimmäisenä eurooppalaisena, joka on astunut Amerikan mantereelle. Jos Bjarn olisi ollut yhtä utelias kuin Leif, hän olisi nyt se, joka muistettaisiin tuosta retkestä.

Tuollaisia tarinoita on historiassa lukemattomia määriä ja jokainen pystyy varmasti löytämään niitä pienemmässä mittakaavassa myös omasta lähipiiristään. Itselleni rohkeus on yksi tärkeimmistä arvoista vapauden lisäksi ja viimeiset 7 vuotta olenkin jatkuvasti työntänyt itseäni mukavuusalueen ulkopuolelle. Muistan vieläkin sen ahdistuksen tunteen, kun pari vuotta sitten olin yksin lentokentällä, matkalla Kroatiaan tekemään työharjoittelua kahdeksi kuukaudeksi eräälle hevostilalle. En tiennyt yhtään, riittäisikö kielitaitoni tai edes hevostaitoni ratsastusoppaan työhön, mutta en halunnut enää perääntyä.

Ne kaksi kuukautta olivat luultavasti hienointa ja opettavaisinta aikaa, mitä olen elänyt. Opin itsestäni aivan suunnattomasti tuon matkan aikana, kielitaitoni kehittyi ja pärjäsin hevosten ja asiakkaiden kanssa yli odotusten. Parasta ja myös yllättävintä oli kuitenkin se, että sain työpaikaltani neljä todella hyvää ystävää, joiden kanssa pidämme säännöllisesti yhteyttä välimatkasta huolimatta. On pysäyttävää ajatella, mitä kaikkea olisin menettänyt, jos olisin jäänyt kotiin.

Minulta löytyy vino pino tarinoita, joissa uteliaisuus on johtanut minut upeisiin maisemiin, tutustuttanut mahtaviin ihmisiin ja antanut minulle unohtumattomia muistoja. Olen liftannut mieluummin, kuin odottanut junaa. Olen lähtenyt töihin Lappiin sen sijaan, että olisin jäänyt kaupunkiin. Olen yöpynyt hostelleissa mieluummin kuin hotelleissa, matkustanut tuppukyliin turistikohteiden sijaan ja muuttanut uuteen kaupunkiin ilman mitään kunnollista syytä. Kun vielä saan valjastettua tämän loputtoman uteliaisuuteni työelämään, minulla pitäisi olla Pölösen mukaan kaikki edellytykset menestyä.

Valitettavasti pelkkä uteliaisuus ei kuitenkaan riitä loistavan työuran saavuttamiseen. Eräs asia, mikä kirjassa jäi erityisesti mieleen, olikin pitkäjänteisyyden ja kärsivällisyyden korostaminen. Pölösen mukaan menestyminen on viisautta tehdä asioita pitkäjänteisesti, eikä pitkäjänteisyys toden totta kuulu vahvuuksiini. Haluan kaiken tapahtuvan nyt eikä minuutin päästä, minusta on täysin sietämätöntä odotella vähänkään myöhässä olevia ihmisiä ja 3 vuoden opinnot tuntuvat pitkältä kuin nälkävuosi. Tarvitsen siis ehdottomasti harjoittelua tämän suhteen.

Aloin kuitenkin miettimään, löytyykö yhtään asiaa, missä olisin ollut pitkäjänteinen ja yllätyksekseni löysinkin niitä aika paljon. Kaikki on kiinni vain siitä, kuinka motivoida itsensä oikein.

Kun aloitin syksyllä Kuntokadulla tradenomin perusopinnot, talousmatematiikka tuntui erityisen haastavalta. Koska kurssit täytyi kuitenkin käydä läpi päästäkseen Proakatemialle, minulla ei ollut vaihtoehtoja, vaikka vihasinkin syvästi koko ainetta. Harjoittelin kaiken mahdollisen ajan (myös siksi, että olin kärsimätön ja halusin oppia asiat heti) ja kun vihkoni oli täynnä laskuja, aloin käyttämään kirjekuoria, sanomalehtiä ja muistilappuja (koska olin liian kärsimätön lähteäkseni kauppaan ostamaan uutta vihkoa; siinä olisi kestänyt liian kauan). Minulla oli selkeä tavoite: päästä kurssista läpi, jotta pääsisin Proakatemialle. Tavoite täyttyi ja sain kurssista kolmosen.

Suurin ja ehdottomasti vaikein päätös, johon pitkäjänteisyys vahvasti liittyy, oli se, kun vahvistin opiskelupaikkani Proakatemialle. Vaikka edellisessä esimerkissä nimenomaan Proakatemia oli se motivaattori, mikä sai minut harjoittelemaan vaikeita laskuja, aluksi minulle tuotti vaikeuksia päättää, haluanko kuitenkaan lähteä tähän kouluun.

Olin juuri viettänyt kevätsesongin Ylläksellä ja siellä kehittelin itselleni loistavan B-suunnitelman, mikäli en vielä pääsisi kouluun. Lähtisin syksyllä matkustelemaan ja talven tullessa saapuisin takaisin tunturiin ja viettäisin siellä koko sesongin. Ehdin rakastua tuohon suunnitelmaan hieman liikaa, rakastuin sesonkityöhön ja siihen, mihin uteliaisuuteni ja rohkeuteni tällä kertaa minut veisi. Kun sain tietää, että oli päässyt kouluun, kamppailin pari viikkoa järkeni ja tunteideni kanssa. Tunne veisi minut takaisin maailmalle, järki käski minua jäämään kouluun. Lopulta valinta oli helppo, sillä aloin miettimään, mihin nämä päätökset minut tulevaisuudessa veisivät. Seikkaileminen maailmalla voi toki johdattaa minut myös mahtavaan työpaikkaan tulevaisuudessa, mutta Proakatemialla opiskelu antaa minulle kaikki valmiudet päästä sellaiseen työhön, mikä mahdollistaa seikkailun. Voin perustaa yrityksen, jolloin minulla on vapaus hoitaa asiat niin kuin itse haluan tai voin mennä töihin yritykseen, jossa teen etätöitä, jolloin olen jälleen vapaa menemään, minne haluan.

Pölönen puhui myös rohkeuden ja tyhmänrohkeuden hienosta rajasta. Väitän, että minun tapauksessani olisi ollut tyhmänrohkeaa jatkaa maailmalla juoksemista, kun vaihtoehtona on suorittaa itselleen tutkinto ja lähteä sen jälkeen seikkailemaan. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta koska motivaationani on seikkailu ja vahvuutenani uteliaisuus, uskon, että selviydyn tästä nälkävuoden mittaisesta koitoksesta kunnialla läpi.

Kommentit
  • Hanna Saraketo

    Kiitos tästä esseestä! Olen kuunnellut saman kirjan ja miettinyt, mitähän siitä kukakin nappaa mukaansa – kirjassa on paljon näkökulmia. Esseesi konkretisoi hyvin uteliaisuus-teemaa. Jatko-osassa voisi pohtia, miten uteliaisuus näkyy tiimiyrityksenne toiminnassa. Välittyykö se asiakkaillenne saakka, ja jos välittyy, niin miten?

    12.3.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close