Enää kaksi kuukautta ja on taas aika pyöräyttää uusi vuosiluku mittariin. Muista perusvälivuosista poiketen, nyt siirrytään täysin uudelle vuosikymmenelle, joten meidän pitää alkaa työskennellä sen vaatimalla tavalla. Tekniikka ja ylipäätään maailma ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana kauheaa vauhtia ja nyt laitetaan taas uusi vaihde silmään. 2020-lukua pidetään vuosikymmenenä, jolloin teknologia, etenkin tekoäly ottaa vakituisen jalansijan yhteiskunnassamme. Myös samaan aikaan työelämässä tullaan kohtamaan uudenlaisia haasteita, jotka pitää ratkoa. Alf Rehnin kirjassa Johtajuuden Ristiriidat käsitellään ongelmia, odotuksia ja ristiriitoja, joita nykypäivän johtajat joutuvat kohtaamaan ja millaisia työkaluja nykyajan johtajalta vaaditaan. Ei riitä, että on hyvä yhdellä osa-alueella, vaan pitää olla muuntaumiskykyinen ja työskennellä tilanteen vaatimalla tavalla. Tämä ei tule olemaan helppoa mutta ei sen kuulukaan olla.

Mitä meiltä oikein vaaditaan?

Maailma muuttuu jatkuvasti ja kilpailu kasvaa kasvamistaan, joka luo yrityksille paineita ja pakotteita kehittää heidän toimintaansa. On keksittävä uusia ja ketteriä tapoja, joilla kasvattaa omaa liiketoimintaa ja samalla pitää huoli siitä, että työntekijöiden motivaatio työtä kohtaan pysyy korkealla. Monet yritykset ovatkin alkaneet enemmän työstämään tätä ja tulokset ovatkin olleet nousussa. Monesti tämän tyyppiset päätökset lähteä muuttamaan yrityksen toimintatapaa vaatii johtajalta rohkeutta ja luottoa prosessiin. Vanhassa maailmassa johtajaa pidettiin yksinäisenä kapteenina, jonka vastuussa oli pitää liikkuva laiva oikealle kurssilla kohti menestystä. Odotukset ovat olleet todella korkealla ja jos tulosta ei ole tullut, valtikka on anastettu ja annettu seuraavalle kokelaalle. Nykyajan johtajan pitää olla rohkea ja muutosketterä, joka ei pelkää epäonnistua. Hänen pitää osata nimetä omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja lähteä niiden kautta kehittämään omaa sekä työntekijöiden toimintaa.

Tiimivalmentajakoulutuksessa kävimme läpi World Economic Forumin listausta, jossa oli kerätty top10 taidot, joita vaaditaan 2020-luvulla.

1. Kompleksinen ongelmien ratkaisukyky
2. Kriittinen ajattelu
3. Luovuus
4. Ihmisjohtamisen taito
5. Yhteistyötaidot
6. Emotionaalinen viisaus
7. Ratkaisujen tekotaito
8. Palvelu orientoituminen
9. Neuvottelutaito
10. Kognitiivinen joustavuus

Kyseisen listan 10 kohtaa korreloivat täysin sen, mitä Rehn kertoo kirjassaan siitä, että minkälainen tulevaisuuden johtajan pitää olla. Lista on aivan asian ytimessä, kun puhutaan johtamisen monimuotoisuudesta. Kaikki näistä kohdista ovat sitä itseään, mutta yksi näistä iskeytyi verkkokalvoilleni heti, ja se on kohta numero viisi.

5. On enemmän kuin tärkeää, että tulevaisuuden johtaja osaa toimia yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa. Olipa kyseessä yhteistyökumppanit tai omat työntekijänsä. Ei saa olla vain omien ajatuksien vanki, vaan ottaa oppia ihmisiltä, jotka ovat sinun ympärilläsi, olipa natsat hihassa minkälaiset. Kun pystyy tekemään onnistunutta yhteistyötä eri tahojen kanssa, se säästää omia resursseja, saadaan uusia ideoita monesta eri suunnasta ja samalla työstä tulee paljon tehokkaampaa. Olipa kuinka kokenut ja kouluttautunut johtaja kyseessä, ilman yhteistyötaitoja ei tule pötkimään pitkälle. Nykyään monet yritykset ovat luoneet alliansseja, työpaikalla on muodostettu tiimejä ja ylipäätään työtehtäviä on jaettu monen ihmisen kontolle, ei vaan yhdelle. Koska näin saadaan paras lopputulos kaikille osapuolille.

Ravistettavaa ja korostettavaa

Nykymaailman on todella hektistä, joka laittaa omat vaatimukset ihmisten toiminnalle. Ei vaan kerta kaikkiaan ole aikaa jäädä mähmimään tilanteisiin, vaan pitää toimia. Meitä ihmisiä on moneen lähtöön ja kaikilla on eri motivaattorit, joiden mukaan me toimitaan. Siksi onkin enemmän kuin tärkeää, että tulevaisuuden johtaja tiedostaa nämä. Ei enää riitä, että ajattelee kaikkia substantiivisesti, vaan pitää osata mennä syvemmälle. Tällöin johtajan empatiakyky ja ylipäätään tunneälytaidot nousevat todella tärkeiksi tekijöiksi. Yrityksen toimintaa pitää osata tarkastella muiden ihmisten perspektiivistä, jotta saa tarkemman kokonaiskuvan toiminnasta. Empatiaa ei voi kuitenkaan näytellä, vaan sen pitää olla täysin aitoa.

Tiimivalmentajakoulutuksessa me pureuduimme asioihin, joita pitää korostaa ja ravistaa tulevaisuudessa. Vaikka ajatuksia tuli todella paljon, olimme kuitenkin yhteisymmärryksessä siitä, että mitkä ovat tärkeimmät asiat, mitkä pitää nostaa pöydälle.

Korostettavia:

1. Työelämän muutos – Työelämä on jo tähän päivään mennessä muuttunut todella paljon ja vauhti vain kasvaa kasvamistaan. Monet autoritääriset organisaatiot ovatkin jo muuttaneet toimintaansa siihen suuntaan, että työntekijä on keskiössä. Kun ollaan oikeasti kiinnostuneita kustakin yksilöstä ja tiedostetaan hänen motivaatiotekijät ja vahvuudet ja annetaan vaikutusvaltaan asioihin, voidaan olla lähes varmoja, että tulos kasvaa.

2. Monenlainen johtaminen – Kuten aiemminkin mainittiin, meitä ihmisiä on joka lähtöön, joten yhdenlainen johtaminen ei todellakaan sovi kaikille. Tulevaisuudessa pitää olla aallon harjalla uusimmista trendeistä ja muutenkin olla ketterä sekä halukas oppimaan uutta. Kun johtajalla on laaja työkalupakki, hän pystyy soveltamaan erilaisia toimintaperiaatteita, jotka sopivat sen hetkisen ryhmän jokaisen jäsenen tarpeisiin parhaiten.

3. Epävarmuuden sietäminen – Se on fakta, että nykyaika on todella hektistä eikä se todellakaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Tämä pitää kuitenkin hyväksyä ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Vaikkakin ajat voivat olla hankalia ja raastavia, ei saa antaa epätoivolle valtaa eikä ylianalysoida asioita. Pitää hyväksyä oma sekä muiden keskeneräisyys eikä lähteä tekemään paniikinomaisia liikkeitä.

Ravistettavia:

1. Muutosvastarinta – Monissa yrityksissä ja organisaatioissa ollaan toimittu tiettyä kaavaa käyttäen jo vuosikymmenet, joten ei ole todellakaan yllätys, jos muutoksen tullen voi kohdata pienimuotoista vastarintaa. Muutos on pelottava asia monelle ja se monesti vaatii ihmisiä poistumaan tietyn kuplan sekä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Monesti kun muutoksia ollaan tehty, niitä ei ole perusteltu muille eikä heille ole annettu minkäänlaista sanansijaa. Kun ollaan suunnittelemassa muutossa, pitää ottaa koko henkilöstö huomioon ja kuunnella heidän mielipiteitään ja antaa ylipäätään heille mahdollisuus vaikuttaa.

2. Oppimisen kapina – Tämä on suorassa yhteydessä muutosvastarinnan kanssa. Kun tehdään muutoksia tulee aina mukana uusia asioita ja toimintatapoja, jotka kaikkien pitää sisäistää. Monet organisaatiot kompastuvat tässä kohtaan siihen, että he niin sanotusti pakottavat henkilöstö oppimaan uutta ja näin se ei kuuluisi olla. Johtajan pitäisi luoda työilmapiiri, jossa kukin yksilö haluaa oppia ja kehittyä niin ammatillisesti sekä ihmisenä. Työntekijöitä ei voida pakottaa oppimaan, koska tämä syö heidän työmotivaatiota, joka taas heijastuu esimerkiksi huonona asiakaspalveluna. Tulevaisuuden tärkeä taito onkin, luoda innovatiivinen ja innostava työympäristö kaikille, jossa annetaan jokaiselle työkalut jatkuvaan oppimiseen sekä kehittymiseen.

Valmentava johtajuus ratkaisuna?

”Ihmisten johtaminen on tunnetta, fiilistä, jota koneet eivät voi korvata vielä pitkään aikaan, ei ehkä koskaan, koska emme mekään tiedä miten johdetaan tunteita” – Alf Rehn. Vaikkakin koneet tulevatkin korvaamaan ihmisen monessa asiassa, johtajuutta se ei voi viedä. Eikä tulevaisuuden johtaja voi olla kone, joka antaa käskyjä sähkeiden avulla. Vaikka kirjassa oli todella paljon erilaisia johtamisen keinoja ja haasteita, suurin osa oli suoranaisessa yhteydessä ihmisten johtamiseen, eikä asiajohtamiseen. Ja valmentava johtaminen johtamisen työkaluna on yksi hyvä keino, jolla nämä voidaan konkreettisesti yhdistää. Konsultointi ja valmentamispalveluita tarjoava Balentor Oy kiteytti valmentava johtajuuden hyvin yhteen lauseeseen. ”Valmentava johtaminen perustuu johtajan kyvylle ymmärtää ja hyödyntää työyhteisön erilaisuutta, minkä avulla työyhteisöstä saadaan paras esiin”.  Kliseisesti sanottuna, kun yksilölle antaa mahdollisuuden vaikuttaa ja tehdä töitä hänelle mieluisalla tavalla, hänestä saadaan kaikki potentiaali irti. Vaikka vanhempi polvi uskookin, että auktoriteetit tulee hallitsemaan maailmaa vielä tulevaisuudessakin ja tämä valmentaminen kuulostaakin moneen korvaan vain sanojen helinältä, se on tulevaisuutta. Ainakin olen varoittanut sinua.

Lähteet:

Balentor Oy. Johtaminen ja esimiestyö – Valmentava johtaminen. Luettu 1.11.2019

https://www.balentor.fi/valmentava-johtaminen

Gray,A. 2016. World Economic Forum, The 10 skills you need to thrive in the fourth industrial revolution. Luettu 1.11.2019

https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution/