Tampere
29 Jun, Wednesday
23° C

Proakatemian esseepankki

Tulevaisuuden hallitus



Kirjoittanut: Jarkko Suojanen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.
  1. Johdanto

 

Tulevaisuuden hallitustyöskentelyn kurssilla paneuduttiin erilaisten hallitusten työskentelyyn, minkälainen on hyvä hallitus ja kenen siellä tulisi toimia. Esseessäni käsitellään ensin mikä on hallitus juridisena toimielimenä. Tämän jälkeen pohdin hallituksen vastuullisuuttaa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Lähteinä esseessäni hyödynnän kurssilla käytettyjä luentomateriaaleja sekä erilaisia verkkoartikkeleita hallituksen työskentelystä. Tarkoituksenani on saada tiivistettyä olemassa olleet tiedot siihen mitä olen oppinut kurssilla. Käyn myös läpi valtioneuvostonkanslian vierailua ja siellä pohdittua omistajaohjausta sekä valtion toimintaa omistajana. Lopuksi pohdin myös, millainen olen itse hallituksen jäsenenä, ja mitä annettavaa minulla olisi tulevaisuudessa yrityksiin, joissa toimisin hallituksessa.

 

  1. Hallitus

Hallitus on esimerkiksi yhtiön tai yhdistyksen hallinnosta vastaava toimielin. Hallitus valitaan pääsääntöisesti yhtiökokouksessa kerran vuodessa. Hallitus on ainoa pakollinen toimielin, joka yritykselle on valittava lain mukaan. Hallitus käyttää toimivaltaansa hallituksen kokouksissa tai tilanteissa, jotka eivät kuulu muille päättäville elimille kuten yhtiökokoukselle tai toimitusjohtajalle. Hallitukseen kuuluu vähintään yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen. Kuitenkin jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme varsinaista jäsentä, tulee hallitukseen nimittää yksi varajäsen. Osakeyhtiölaissa on määritelty suoraan hallituksen muodostamisen kriteerit ja kuka voi edustaa yhtiötä hallituksessa. Yleisesti hallituksessa istuu 3–5 henkilöä, jotka ovat päättävänä toimielimenä. Hallituksen jäsenen tulee olla täysi-ikäinen luonnollinen henkilö. Osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ei voi toimia oikeushenkilö. Hallituksen jäsenenä ei voi myöskään toimia henkilöä kuka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. (Minilex, n.d)

  • Hallituksen tehtävät

 

Hallituksen tehtäviin ja velvollisuuksiin kuuluu erialaisia asioita, joita mainitaan esimerkiksi osakeyhtiölaissa. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön sisäisestä hallinnosta, sekä edustaa tarvittaessa yhtiötä. Tehtäviin kuuluu myös toimeenpanna yhtiökokouksen päätökset. Hallituksen tehtäviin tulee myös noudattaa osakeyhtiölain määräyksiä menettelytavoista kuten osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus ei saa toimeenpanna päätöksiä tai säädöksiä, jotka jotenkin vaikuttavat eriyttävästi osakkeenomistajiin riippumatta omistusosuudesta. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että yhtiön varainhoito ja kirjanpito on järjestetty ja tehty asianmukaisella tavalla. Kuitenkin tässäkin asiassa on poikkeus, joka on, että yhtiön toimitusjohtaja vastaa kirjanpidon lainmukaisuudesta. Toimitusjohtaja on suoraan vastuussa yhtiön hallitukselle. Hallitus on vastuussa yhtiön omistajille. Tilanteessa, jossa yhtiössä ei ole toimitusjohtajaa vastaa hallitus juoksevien asioiden hoitamisesta. Hallitus on lähtökohtaisesti toimielin, joka vastaa järjestelyistä ei niiden toteutuksesta. (Minilex, n.d)

 

Käytännön tehtäviin hallituksella kuuluu oman kokemukseni perusteella esimerkiksi antaa nimenkirjoitus oikeus jollekin hallituksen määrittämälle tekijälle. Yhtiön hallitus myös hyväksyy tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ja kutsuu kokoon yhtiökokouksen. Näiden käytännön tehtävien lisäksi hallituksella on oikeus yrityksen pankkitilien yms. hallintaan, joten näiden oikeuksien jakaminen jollekin toiselle on myös hallituksen vastuulla. Yrityksen hallitus myös päättää velkojen ottamisesta. Päätöksiä hallitus tekee hallituksen kokouksissa, joita pidetään aina kun hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle tai joku hallituksen varsinaisista jäsenistä haluaa ehdottaa kokousta. Oma kokemukseni hallitustyöskentelystä on juuri näiden käytännön asioiden hoitamista. Hallituksen kokouksia voidaan juridisesti pitää läsnä, etänä / pöytäkirjamuodossa, jossa varsinaista kokousta ei teoriassa edes ole. Pöytäkirjojen laatimisesta vastaa hallituksen sihteeri / pöytäkirjantarkastaja, joka luo jokaisesta kokouksesta pöytäkirjan kokouksen muistiinpanojen perusteella. Pöytäkirjan allekirjoittaa usein erillinen pöytäkirjantarkastaja, joka valitaan kokouksissa, sekä hallituksen puheenjohtaja. Hallitus usein äänestää päätöksistä kokouksissa. Tilanteessa, jossa äänet menevät tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Kuitenkin hallitusta muodostettaessa kannattaisi esimerkiksi ajatella tilannetta, jossa jäseniä olisi pariton määrä. Näin ollen ei tule tilannetta, jossa jäsenet olisivat tasan vastakkain ja yhden ihmisen ääni määrittää enemmän kuin muiden. Oma kokemukseni ainakin kannattaa tätä toimintamallia, jolla vältetään ”riidat”.

 

  • Vastuullinen hallitustyöskentely
  •  Ympäristöllinen vastuu

Vastuullinen hallitustyöskentely tarkoittaa tietysti montaa eri asiaa, mutta keskitytään nyt kolmeen eri teemaan, jota yhdellä luennolla, sekä valtioneuvostonkanslian vierailulla käsiteltiin eli ympäristöllistä-, taloudellista- ja sosiaalista vastuullisuutta. Ympäristöllinen vastuullisuus on varsinkin 2020 luvulla monen yrityksen johdon teemana. Ympäristöllisellä vastuulla voidaan tarkoittaa esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämistä tai poistamista kokonaan. Luonnonsuojeluteemaista toimintaa tai muuten vain vihreiden arvojen noudattamista omassa hallitustoiminnassaan. Lähes jokainen yritys pyrkii olemaan ympäristöllisesti vastuullinen, mutta teemana on viimevuosina ollut keskittää paljon resursseja tähän. Syynä varmasti lisääntynyt ilmastonmuutospolitiikka sekä julkisuuskuva, jota saavutetaan olemalla ympäristövastuullisesti edelläkävijöitä. Vaihtaa fossiiliset polttoaineet uusiutuviin energian lähteisiin, käyttää toiminnassaan vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja tarvikkeita, jotka muut yritykset ovat vastuullisesti tuottaneet. (Savisaari, n.d.)

 

  • Taloudellinen vastuu

Toisena vastuullisuuden näkökulmana on taloudellinen vastuu. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toimintaa, jolla taataan ihmisten työpaikat ja elanto, riippumatta siitä, että meneekö yrityksellä tällä hetkellä hyvin. Koronan osuessa yritysmaailmaan moni hallitus varmasti pohtikin kysymystä, miten olla taloudellisesti vastuullinen toimija. Ovatko yt-neuvottelut ensimmäinen asia, jota lähdetään karsimaan vai tulisiko muita kuluja pienentää? Taloudellinen vastuullisuus on myös liiketoiminnan vaikutusta yrityksen omistajiin ja sidosryhmiin ja vaikutusta myös yhteiskuntaan taloudellisesti. Verojenmaksaminen ja työpaikkojen luominen kuuluu mielestäni myös taloudelliseen vastuullisuuteen. (Vastuullisuusraportti 2016)

 

 

  • Sosiaalinen vastuu

Viimeisenä käsiteltävänä vastuullisuuden aspektina on sosiaalinen vastuullisuus. Sosiaalinen vastuullisuus yritystoiminnassa voi meinata esimerkiksi omasta henkilöstöstä huolehtimista. Välillisesti sosiaalinen vastuullisuus voi myös olla huolehtimista alihankkijoiden yms. työntekijöiden hyvinvoinnista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa ei hankita tarvikkeita tai palveluita yrityksiltä, joka hyödyntää lapsityövoimaa tai jotain muuta sosiaalisesti ei hyväksyttyä toimintamallia omassa yritystoiminnassaan. Sosiaaliseen vastuullisuuteen kuuluu myös omista työntekijöistä huolehtiminen ja monet suomalaiset yritykset ovatkin panostaneet omien työntekijöiden hyvinvointiin, työturvallisuuteen yms. (Iinatti & Sohlo 2020)

 

Vastuullisuuskysymykset ovat paljon pinnalla nykyään yritystoiminnassa johtuen esimerkiksi sosiaalisen median mahdollisuudesta käyttää näitä markkinointikeinoina. Arvostetaanhan yrityksiä, jotka ovat jokaisella aspektilla vastuullisia toimijoita. Hallituksen päättäessä strategiasta voikin yksi kulmakivi olla näiden asioiden noudattaminen ja esille tuominen. Vastuullinen hallitustyöskentely taas tarkoittaa näiden asioiden huomioimista hallituksen toiminnassa. Hallitus on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa yrityksen toiminnasta.

 

  1. Vierailu

Olimme ryhmämme kanssa valtioneuvoston kanslian vierailulla, ja vierailua emännöin Maija Strandberg eli valtioneuvoston kanslian finanssineuvos. Strandberg istuu valtion omistamissa / osaomistamissa yrityksissä luonnollisena henkilönä edustamassa valtiota omistajana. Valtion osaomistamia yrityksiä on esimerkiksi Finnair ja Ssab. Strandbergin tehtävänä on siis luonnollisena henkilönä yrityksien hallituksissa ajaa valtion asettamia tavoitteita ja näkökulmia kuitenkin noudattaen osakeyhtiölakia ja omistajanohjauslakia. Tässä on mielestäni ristiriita koskien yleisesti yrityksen päätöksentekoa, jossa luonnollinen henkilö edustaa valtiota eli julkista organisaatiota, yksityisen sektorin yrityksessä.

 

  1. Valtioneuvostonkanslia

 

Valtioneuvoston kanslia on yksi suomen 12 ministeriöstä. Vnk vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta. Valtioneuvoston kanslia avustaa myös pääministeriä Vnk johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia jakautuu viiteen pääosaan; EU-asioiden osasto, hallinto ja palveluosasto, valmiusosasto, viestintäosasto ja omistajaohjausosasto. Strandberg keskittyi vierailussaan kertomaan omistajaohjauksesta koska toimii itse siellä puolella organisaatiota. Omistajaohjauksessa valtion salkunarvo on liki 47 miljardia euroa. Omistuksissa on keskeisessä roolissa se millä perusteella valtio haluaa yritystä omistaa. Onko intressinä esimerkiksi strateginen intressi, finanssi-intressi tai valtion erikseen määrittämä erityistehtävä. Omistajaohjauksen pääpainopisteinä ovat osinkovirran ennustettavuus, ilmasto ja ympäristö sekä palkitsemisen linjaukset. Tavoitteena on myös pitkäjänteisen arvon kasvattaminen.

Opin todella paljon vierailulta valtioneuvoston kansliaan. Toimielin oli itselleni kokonaan uusi tai olin kyllä kuullut kyseisestä, mutta en siitä mitä se todellisuudessa tekee. Omistajaohjaus tuli myös kokonaan uutena asiana ja jälkeenpäin kun miettii, niin vierailu oli mielestäni onnistunut koska jokainen ryhmässäni sekä itse opimme paljon uutta ja varsinkin konkreettisia asioita mitä Strandberg tekee ja mitä Vnk tekee.

 

  1. Luentomateriaalit

 

Kurssin luennot olivat mielestäni todella mielenkiintoisia koska hallitustyöskentely sekä hallitusosaaminen kiinnostaa itseäni nyt sekä varmasti tulevaisuudessa. Luennot jakautuivat hyvin laajoihin ja toisista poikkeaviin aiheisiin, joka oli mielestäni myös hyvä asia. Luentojen aiheita olivat esimerkiksi Hallitus liiketoiminnan kehittäjänä, oivaltava ja vastuullinen hallitus, hallitus ja käytännön strategiatyö sekä startup- ja kasvuyritysten erityispiirteet. Lisäksi luennoilla puhuttiin myös onnistumisesta hallitustyössä ja mitä se vaatii. Seuraavaksi jaankin konkreettisia asioita mitä luennolta/luennoilta opin, sekä sivuan hieman aihetta mitä siellä käsiteltiin.

 

  • Hallitus liiketoiminnan kehittäjänä

 

Luennon puhujina olivat taloushallinnon ammattilainen ja sarjayrittäjä Max Gylling ja Lempäälän yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen. Luennon aiheena oli hallituksen toiminta ja sen toiminta nimenomaan liiketoiminnan kehittäjänä. Miten hallitus voi johtaa yritystä kohti kehitystä, mitä toimenpiteitä, valtaa ja velvollisuuksia hallitukseen kohdistuu näissä toimenpiteissä. Luennolla tehtiin myös erilaisia ryhmätehtäviä, joiden keskustana oli erilaiset hallituksen tapaukset, joita piti porukalla ratkaista.

Heidän luentonsa oli mielestäni kurssin paras, koska siinä oikeasti kaksi ammattilaista jakaa avoimesti omia tapahtumiaan uranvarrelta ja tunnilla oli poikkeuksellisen avoin ja hyvä meininki. Listaankin kuusi pääkohtaa tähän alle ja muistiinpanoja ja pääpointteja näistä asioista. Ne olivat niitä mitä tältä luennolta opin ja ne myös ovat niitä asioita, joita aion viedä käytäntöön.

  • Hallitustyön tehokas järjestäminen

 

  • Hallituksen jäsenillä tulee olla oikeat vastuuroolit
  • Jokaisen hallituksen jäsenen tulee olla täysillä mukana joka kerta, eikä vain roikkua hallituksessa
  • Substanssiosaamista ei niinkään vaadita vaan pitää olla kokonaisvaltaista osaamista koko liiketoiminnan jokaiselta alueelta

 

  • Lainmukaisuuden varmistaminen

 

  • Hallituksen tehtävänä on toimia yhtiön edun mukaisesti
  • Toimia ja vastata oikeanlaisesta kirjauksesta
  • Hallituksen omistajien yms. päätökset tulee perustua oy lakiin ja yhtiön järjestykseen
  • Valitsee ja erottaa toimitusjohtajan
  • Hallitus edustaa yhtiötä ulospäin – voi myös delegoida

Hallituksen vastuut

  • Tehdäänkö päätös yhtiön edunvastaisesti
  • Tehdäänkö päätös jonkun edun mukaisesti
  • Määräenemmistön noudattamattomuus
  • Tehdään vääriä sopimuksia

Kuinka vastuilta vältytään

  • Huolehditaan oikeanmukaisesta kirjauksesta
  • Kannattaa tehdä lisäkirjauksia pöytäkirjaan dialogin perusteella
  • Hallitus ja liiketoiminnan johtaminen

 

  • Mittarointi, mittaaminen ja seuraaminen aktiivista
  • Hallituksen ja toimitusjohtajan molempia hyödyttävä suhde

 

  • Kriisinhallinta

 

  • Kriisi on yksi tapa uudistaa organisaatiota
  • Kriisin hoitaminen on viestintää
  • Roolien jakaminen keskiössä
  • Hallituksen tehtävänä on varautua kriisiin
    • piuhat seinästä
    • joka tahallaan pois töistä
    • kriisiviestintää somessa
    • cyberhyökkäystä ja tietovuotoja
    • oikeustaistelu

 

  • Tulevaisuuden rakentaminen

 

  • Hyvän hallituksen tunnusmerkki on, että näkee jotain mitä muut eivät
  • Hallituksen tulisi pohtia miten yritystä viedään paljon eteenpäin
  • Strateginen > kontrolli
  • Ilman suunnitelmaa ei voida tehdä hyviä päätöksiä
  • hyvä selvittää paljonko hallitus työskentely vie aikaa

 

  • Hallitus ja isot muutokset

 

  • Fuusio ja yrityskauppa samassa
  • Teknologia vie puolet töistä
  • Orgaanista kasvua vai yrityksen osto kasvun pohjana
  • Yrityskulttuurin tulee täsmätä omaan yritykseen
  • Pelkotilojen poistaminen

 

  1. Loppupalaute

 

Mielestäni kurssi oli onnistunut ja varsinkin luennoitsijat olivat mieleeni. Harmi ettei kurssia päästy järjestämään lähiopetuksena sattuneesta syystä, joten verkostoituminen muihin kurssilaisiin jäi vähäiseksi. Pelkkää positiivista palautetta luennoitsijoille, hienoa että olivat jaksaneet tulla kertomaan arjestaan ja vastaamaan kysymyksiimme.

Kehitettävää voisi olla jotenkin kurssin aikataulun sovittaminen muuhun opiskeluun. Itselläni tietysti oli poikkeusaikataulu mutta olisin ehkä halunnut nähdä luennot jälkikäteen. All in all kuitenkin hyvä suoritus ja peukut sinne.

Käytäntöön vien omassa arjessani luennoitsijoilta saadut opit ja kopit ja pyrin ajattelemaan enemmän kokonaiskuvaa kuin vain yksittäistä ongelmaa.

 

Lähteet:

Minilex, n.d., Osakeyhtiön hallituksen jäsenet, https://www.minilex.fi/a/osakeyhti%C3%B6n-hallituksen-j%C3%A4senet

Minilex, n.d., Osakeyhtiön hallituksen tehtävät ja toimivalta, https://www.minilex.fi/a/osakeyhti%C3%B6n-hallituksen-teht%C3%A4v%C3%A4t-ja-toimivalta

Savisaari, n.d.,https://www.exove.com/fi/vastuullisuus/?gclid=CjwKCAiA1JGRBhBSEiwAxXblwddv7ESY0cecGQwwybe1m7eJkE1G0ANXk_D96_gF9aEIqqBcbfwwphoCY3kQAvD_BwE

Vastuullisuuraportti, 2016, Todellinen vastuu ja siitä raportointi, http://vastuullisuusraportti.fi/2016/02/18/taloudellinen-vastuu-ja-siita-raportointi/

Iinatti H & Sohlo M, 2020, Sosiaalinen vastuu – haaste vai mahdollisuus, https://www.proagriaoulu.fi/fi/sosiaalinen-vastuu/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close