Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Tulevaisuuden alku



Kirjoittanut: Aaron Siljander - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
21 oppituntia maailman tilasta
Yuval Noah Harari
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Yuval Noah Hararin 21 oppituntia maailman tilasta käsittelee nykyaikaa ja lähitulevaisuutta. Tämä kirja on keskimmäinen Hararin kolmesta kirjasta. Ensimmäinen kirja, Sapiens, kertoo ihmisen historiasta ja siitä, kuinka olemme kehittyneet sellaisiksi kuin olemme. Kolmas kirja, Homo Deus, kertoo ihmislajin tulevaisuudesta.

 

Tämän päivän ihmiset saattavat usein tuntea itsensä merkityksettömäksi tässä yhteiskunnassa. Osa syynä saattaa olla sosiaalinen media sekä automatisoidut työtehtävät. Hararin mukaan tulevaisuudessa osa ihmisistä tulee olemaan tarpeettomia, sillä heidät voidaan korvata lähes kokonaan tekoälyllä tai koneilla. Jopa kokonaiset valtiot ja mantereet saattavat tulla tarpeettomiksi internetin ja algoritmien takia.

 

Rikkaista ihmisistä voi kehittyä superihmisiä, sillä he voivat ostaa elämää ja parannella kehoaan. Tästä hyvä esimerkki on Elon Muskin Neuralink. Neuralink on siis aivoihin kytkettävä tietokone, jonka avulla voidaan hoitaa neurologisia sairauksia ja ongelmia. Peukalon pään kokoinen tietokone kytketään aivoihin robottikirurgin toimesta. Aivojen sähköimpulssit muutetaan dataksi, tietokone käsittelee ne ja muuttaa datan taas impulsseiksi. Aika uskomatonta eikö vain. Neuralinkin mahdollisuudet ovat lukemattomat, mutta niin voivat olla myös sen uhatkin. Missä menee ihmisyyden raja? Voitko ohjata itse ajatuksiasi ja voiko joku muu lukea niitä tai manipuloida niitä?

 

Kumpi on parempi, ihminen vai tekoäly? Ainakin shakissa tekoäly on jo ihmistä parempi. Alpha Zero niminen tekoäly oppi pelaamaan shakkia neljässä tunnissa ilman ihmistä. Mitkä ovat algoritmien suunnitelmat tulevaisuutta varten, jos jo nyt ne pystyvät kehittämään itseään ilman meitä? Ihmisten ”mututuntuma” on dataa, joka perustuu aikaisempiin kokemuksiin. Tekoäly on siis mahdollista opettaa inhimillisiin tekoihin ja päätöksiin. Nykyään ihmiset kehittävät ennemmin tietokoneita, kuin inhimillisiä ominaisuuksiamme. Algoritmit voivat DNA:n avulla täsmentää lääkkeitä ja tunnistaa sairauksia ennen kuin ne ehtivät ilmetä. Algoritmit kykenevät Hararin mukaan suosittelemaan jopa musiikkia juuri sinulle kunkin mielentilan mukaan DNA:si pohjalta.

 

Mikä merkitys ihmisellä on tulevaisuudessa, kun koneet ja algoritmit valtaavat työmarkkinat? Todennäköisesti tulee syntymään uusia työpaikkoja. Hararin mukaan suurin osa tulevaisuuden työpaikoista tulee olemaan freelancer tyyppisiä. Alpha Zeron tapaiset itseään kehittävät algoritmit ovat niin uhka kuin mahdollisuuskin. Algoritmit tekevät sen, mitä niiden käsketään. Ainakaan vielä ne eivät osaa ajatella tai toimia ilman ihmisen määrittämiä työtehtäviä. Elon Musk on julkisesti kritisoinut tekoälyn kehittämistä ja on sitä mieltä, että tekoälyn kehittäminen on huono idea.

 

Ennen oli tärkeää omistaa maata, sen jälkeen koneita ja nykyään dataa. Kenellä dataa, sillä on valtaa. Tiesitkö, että olemme datankerääjien, kuten Facebookin ja Googlen tuotteita emmekä niinkään asiakkaita? Google tietää meistä todella paljon, ehkä jopa enemmän kuin me itse.

Datan avulla voidaan tehdä todella paljon ja ihmiset ovat pikkuhiljaa heränneet siihen. Tiedän, että lähitulevaisuudessa tulen itsekin hyödyntämään dataa niin paljon kuin vain suinkin pystyn. Datan käyttäminen markkinoinnissa, varsinkin digimarkkinoinnissa, on hyvinkin isossa roolissa. Kaikesta tekemisestämme, klikkauksista, sivulla vietetystä ajasta ja kaikesta muusta internet käyttäytymisestä jää datajälki. Tätä jälkeä hyödyntämällä mainonta voidaan kohdentaa hyvinkin tarkkaa ja mainos voidaan esittää halutun kaltaisissa tilanteissa tietylle yleisölle.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close