Tampere
18 Jan, Monday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Tuleeko meistä tiimi?



Kirjoittanut: Jonna Leiniö - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Vaikka puhunkin tässä esseessä tiimistä, tarkoitan sillä omalla kohdallani ryhmää, sillä näen, että Waure on vielä ryhmä ihmisiä, ei tiimi. Tiimi on kuitenkin niin vakiintunut sana omassa päässäni sekä akatemialla yleisesti, että siitä on helpompi puhua.

Olemme Wauressa kipuilleet siitä, olemmeko tiimi, tuleeko meistä tiimi ja tarvitseeko meistä edes tulla tiimiä. Mikä on tiimi ja kuinka sitten tiimiydytään? Jotkut ovat kipuilleet asian kanssa enemmän ja jotkut vähemmän. Osalle sanasta tiimi on muodostunut kirosana ja osa taas ei hetkauta korviaan kuullessaan tuon sanan useita kertoja päivässä, joskus jopa tunnissa tai viidessä minuutissa. Joillekin meistä ympärillä olevilla ihmisillä on suurempi merkitys kuin toisilla. Osalle meistä on tärkeää luoda ystävyyssuhteita ja toisille taas on tärkeintä löytää toimivat työkaverit. Kaikilla meillä on varmasti omat kokemuksemme aikaisemmista tiimeistä, joissa olemme mahdollisesti olleet osana. Uskoisin meidän kaikkien olevan uudessa tilanteessa siinä mielessä, että yleensä tiimiä kasattaessa on jo valmiiksi asetettu jokin yhteinen tavoite tai tiimillä on jokin selkeä tarkoitus, toisin kuin tällä kertaa. Nyt meidän on löydettävä meitä yhdistävät asiat itse, sekä muodostettava yhdessä yhteinen tavoite. Tiimimme on kasattu katsomatta mielenkiinnonkohteita tai henkilökemioita, mikä on siis todennäköisyys sille, että meistä voisi muodostua tiimi?

 

Mikä on tiimi?

Tiimi määritellään usein 3-8 henkilöstä koostuvaksi pieneksi joukoksi ihmisiä, jotka sitoutuneesti tavoittelevat yhteistä päämäärää. Tiimissä henkilöt täydentävät toisiaan omilla taidoillaan ja siksi jokainen yksilö onkin tärkeässä roolissa. Tiimi päättää monesti itse omat tavoitteensa, sekä siihen liittyvät työtapansa. Tiimin jäsenten roolit sekä tehtävät muuttuvat ja siten toimiva tiimi onkin erilaisiin tilanteisiin mukautuvainen. Tiimiä kehitetään jatkuvasti, jolloin asioista puhutaan avoimesti ja nostetaan ongelmia pöydälle ratkottaviksi. Itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus kehittyvät tiimissä valtavasti ja melkeinpä väkisin.

Proakatemialla tiimit muodostetaan poikkeuksellisesti. Emme saa itse vaikuttaa siihen, millaisten ihmisten kanssa päädymme samaan tiimiin, vaikka tiimien muodostamisessa ominaista on se, että tiimiläiset saavat itse päättää jäsenistään. Tiimit ovat myös todella suuret verrattuna ihannetiimin kokoon, meitäkin on tällä hetkellä 15 ja tiimienjako hetkellä tammikuussa meitä oli vielä muutama enemmän.  Tiimeistä puuttuu myös yhteinen tavoite sekä mielenkiinnonkohde, joka on vaikea löytää ja muodostaa tiimijakojen jälkeen. Toki meillä jokaisella on varmasti yksi yhteinen tavoite, valmistuminen. Mutta sen sisään mahtuu niin paljon, että se on hankala tavoite. Proakatemialla tuskin on kahta täysin samanlaista polkua kuljettu valmistumiseen asti.

 

Tiimin tarkoitus?

Tuttu sanonta ”Yksin pääsee nopeasti, mutta yhdessä pääsee pidemmälle” pätee tässä kohtaa.

Tiimin tarkoituksena on parantaa tehokkuutta ja joustavuutta pyrkimyksessä saavuttaa yhteinen tavoite tai suorittaa jokin annettu tehtävä.  Tiimissä yksilön on helpompi vaikuttaa, kuin esimerkiksi suuressa organisaatiossa. Yksilön kehittyminen toimivassa tiimissä on huomattavasti nopeampaa, kun ympärillä on osaavia ihmisiä, joista ottaa mallia. He, jotka jakavat omia oppejaan tulevat näin itse samalla paremmiksi johtajiksi. Oman tiedon jakaminen ja muilta vastaanottaminen kehittävät vuorovaikutustaitojamme sekä haastavat omia ajatusmallejamme. Tiimiläisiltä saa tukea ja kannustusta, sekä parhaillaan ympäristön, jossa voi olla pelkäämättä epäonnistumista.

En usko, että tiimimme on vielä omaksunut tiimin merkityksen ja tarkoituksen. Siksi jokaisen henkilökohtainen panos tiimytymiseen onkin ehkä jäänyt hieman vähäiseksi. Emme jaa omaa osaamistamme, emmekä luota siihen, että voisimme oppia joltakin toiselta. Proakatemialla tiimi toimii parhaillaan paikkana, jossa hulluimpiakin liikeideoita pystyy toteuttamaan ja mahdollisesti innostamaan muita kokeiluun mukaan, kunhan tiimissä vallitsee luottamus. Olemme mielestäni jokainen kehittyneet yksilöinä vuoden aikana, joka taas on siinä sivussa kehittänyt tiimiä jonkin verran.

 

Proakatemia ja tiimiytyminen

Proakatemialla puhutaan jatkuvasti tiimistä ja sen tärkeydestä, mutta kuitenkaan keinoja tiimiytymiseen ei juurikaan anneta. Se onkin varmasti osa tätä oppimismallia, jota yritän edelleen sisäistää. Omakohtainen kokemus ja ajatus siitä, että joskus pieni apu ja eteenpäin tökkäisy valmentajien taholta olisi tehnyt ja tekisi edelleen hyvää. Olemme monesti mähmineet tiimini kanssa, emmekä ole päässeet asioissa eteenpäin, sillä tuntuu, että kenelläkään meistä ei ole keinoja siihen. Koen, että valmentajien rooli on ollut vähäinen ja joskus jopa olematon. Tiimissämme on yleisesti tunne siitä, että emme kehity tarpeeksi tai emme saa opinnoistamme tarpeeksi irti. Olemme olleet siinä tunteessa ja tilassa viime keväästä lähtien, sillä emme ole löytäneet keinoja päästä siitä irti ja kehittää toimintaamme. Siitä tunteesta on vaikea päästä pois ilman ohjausta ja työkaluja, joita koen ja toivon, että valmentajilla olisi meille antaa. Koen, että Proakatemialla ja valmentajilla on jonkinlainen vastuu isona organisaationa tiimimme yläpuolella siitä, mitä teemme ja opimme.

 

Mitä me tarvitsemme, jotta meistä muodostuu tiimi?

Luottamus on suurin edellytys tiimiytymiselle. Se vaatii rehellisyyttä, läpinäkyvyyttä sekä avoimuutta. Tarvitsemme rohkeutta nostaa kissoja pöydälle ja keskustella läpi vaikeat asiat. Tekojen merkitys on suuri, sillä se että voi seistä sanojensa takana ja tehdä merkityksellisiä asioita koko tiimin eteen edesauttaisi tiimiytymistä. Arvojen määrittäminen katsotaan edesauttavan tiimin toimintaa, mutta niiden luominen on kuitenkin vaikeaa, sillä jokainen yksilö omaa omat arvot. Jonkin sortin yhteisen arvopohjan luominen on eduksi toiminnalle, sillä se ohjaa sitä miksi ja miten asioita halutaan tehdä. Olemmekin määrittäneet meille arvot, mutta on eriasia, toimimmeko niiden mukaisesti vai emme. Uskon, että arvokeskustelu tulee olemaan vielä monesti pöydällä. Isossa tiimissä selkeän toiminnan luominen on haastavaa, sillä jokainen tekee erilaisia projekteja välillä pienissä tiimeissä, joskus yksin ja toisinaan taas koko tiimin kesken. Kuitenkin jonkinlaisen toimintasuunnitelman luominen edesauttaisi yhtenäistä toimintaamme. Toimintasuunnitelman luominen ja systemaattinen suorittaminen motivoisi tiimiläisiämme vastuun ottamisessa, sillä silloin tietäisimme mihin olemme menossa ja millä keinoin. Mikäli tiimissämme haluaa toimia toisin, oli asia mikä tahansa, on se tuotava esiin. Vieläpä mieluiten kertoa samalla mikä aikaisemmassa toimintatavassa on estänyt ja miten voisimme jatkossa mahdollisesti toimia. Itsensä johtaminen on erityisen tärkeää tiimissä, jossa jokainen on vastuussa omasta toiminnastaan, joka taas vaikuttaa koko tiimiin. Itsensä johtamisessa mielestäni jokainen on kehittynyt tämän vuoden aikana. Tiimissämme tarvitaan rohkeaa vastuun ottamista, myönteistä asennetta sekä yhteistyötaitoja ja niiden kehittämistä. Tarvitaan muiden johtamista omalla esimerkillä. Liika hössöttäminen tiimistä ja tiimiytymisestä saisi mielestäni jäädä toviksi sivuun, sillä se luo väkinäisen tunnelman ja paineen, eikä tiimiytyminen ole silloin aidoimmillaan. Uskon, että tekemisen kautta tiimi alkaa muodostua itsestään.

 

Ehkä meistä siis voi vielä tulla oikea tiimi, jos pystymme sisäistämään tiimin merkityksen, sekä tekemään töitä sen eteen pelkkien puheiden sijaan.

 

 

 

 

 

LÄHTEET

 

Vuori, M. 2002. Asiantuntijaorganisaation osaamistiimin perustaminen – periaatteet ja prosessi. Luettu 13.10.2020.

https://www.mattivuori.net/kehittaminen/tiimitys/index.htm

 

Godenhjelm, M. 2019. Rokmind. 7 askelta tiimiytymiseen. Luettu 13.10.2020.

7 askelta tiimiytymiseen

Kommentit
  • Nelly Lähteenmäki

    Hyvä ja mielenkiintoinen essee! Uskon että kaikki tiimit käyvät nämä myrskyt läpi, ne jotka ei käy ei luultavasti muodosta tiimiä ollenkaan. Eli voisko se tarkoittaako sitä että olette oikealla tiellä? Mekin Revenassa myrskyiltiin, ehkäpä pääasiassa sen takia kun ollaan kaikki niin erilaisia. Vaikka todellisuudessa se että olemme erilaisia tekee meistä parhaan mahdollisen tiimin, niin kuin varmasti myös teistä. Promisiasta Salla Vaittinen piti meille tänä syksynä Belbin pajan. Se kyllä auttoi paljon ymmärtään sitä miksi Revena on kassattu juuri näistä ihmisistä ja tottakai opimme paljon toisistamme. Jos teillä on ylimääräistä paja aikaa niin suosittelen Belbiniin tutustumista.

    6.11.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close