Tampere
26 Jan, Tuesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Tukikohtana ravintola



Kirjoittanut: Iida Koskinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yritystoiminta Hotelli, ravintola- ja matkailuala
Pekka Heikkilä
Risto Viljanen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Ihmisen tukikohtana ravintola

 

Ravintola-ala on muuttunut suomalaisen yhteiskunnan mukana läpi historian ja tulee muuttumaan aikamme edetessä. Ravitsemisalan on luonnollisesti sopeuduttava yhteiskunnallisiin muutoksiin vähintään lakien ja asetuksien vuoksi.

 

Ravintoloita on pienessä maassamme paljon ja ne työllistävät useita tuhansia ihmisiä. Ravintolat, joissa on anniskeluoikeudet pulittavat myös suuria summia veroja valtion kassaan. Yhteiskunta odotti pitkään ravintolasektorilta vain alkoholipolitiikan noudattamista ja yhteiskunnan kassaan tippuvia voittoja. Näiden keskusteluiden lomassa ravintoloiden yhteiskunnallinen ja kulttuurillinen merkitys jäi kuitenkin vähemmälle.

 

Liian usein keskusteluista unohdetaan yksityinen henkilö, joka palveluita käyttää. Asiakas, joka ei välttämättä tule ravintolaan mahdollistaakseen työntekijöiden työpaikat, vaan asiakas, joka tulee nauttimaan. Ravintolat ovat kautta aikojen kerännyt yhteen saman henkisiä ihmisiä ja mahdollistaneet heille ainutlaatuisia hetkiä.

 

Vielä 1990-luvulla ravintolapalveluita käyttivät vain liikemiehet, hyvätuloiset ja taiteilijat. Muutos oli kuitenkin jo alkanut ja työpaikkaruokailuita alettiin järjestämään ravintoloissa. Tämän jälkeen pyrkimys tasa-arvoisuuteen toi myös perheet ulos syömään.

 

Maalta kaupunkiin muuttaminen alkoi 1960-luvulla räjähdysmäisesti ja suomalainen lavatanssikulttuuri rantautui kuin yhteiskunnallisena tilauksena kaupunkien viihderavintoloihin, joissa suomalainen hissukkakin uskalsi lähestyä muita ravintolan rohkaisemassa ympäristössä. Viihderavintoloiden lavatanssi henki on poistunut, mutta nykyiset yökerhot ajavat näiden roolia. Ne ovat muuttaneet muun muassa soitettavaa musiikkia tämän päivän trendien mukaiseksi, jotta asiakas nauttii olostaan ja saa mitä haluaa.

 

Ravintoloiden on muutettava muotoaan ja tarjontaansa yksityisten ihmisten toiveiden ja kokemusten mukaan, jotta he pystyvät kilpailemaan laajalle levinneellä pelikentällä. Lähiöravintolat ja kantapaikat ovat merkittäviä kohtaamispaikkoja, joissa jano ja nälkä tyydytetään, mutta niistä saadaan irti myös enemmän. Ne ovat yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja, joissa jaetaan arjen tapahtumia ja uutisia. Nämä saattavat olla niitä ainoita paikkoja, joissa toisilleen tuntemattomat pääsevät luontevasti tutustumaan toisiinsa.

 

Ravintoloiden asiakaskunta on selvästi nuorentunut ja naisistunut 2000-luvulle mentäessä, sekä ne eivät palvele enää ainoastaan hyvätuloisia. Ravintoloissa käyminen on myös juurtunut pitkälti ihmisten viikoittaiseen elämänrytmiin. Nämä kallisarvoiset paikat tarjoavat asiakkailleen irtioton arjesta.

 

 

 

 

Ravintola kerää yhteen myös yrityksiä

 

Jokainen ravitsemisalan yritys toimii heidän parhaaksi katsomallaan tavalla kohti heidän asettamiaan tavoitteita toiminta-ajatuksen mukaisesti. Yritys ei voi kuitenkaan tehdä reaalisia tavoitteita ilman, että he huomioivat sidosryhmiään ja asiakkaan. Yritys kuuluu haluamattaan monenlaisiin yhteiskunnallisiin järjestelmiin, joissa yhteistyö kannattaa hoitaa hyvin. Halusi yritys tai ei, on se velvollinen raportoimaan liiketoimintaansa ja maksettava esimerkiksi arvonlisäveroa valtiolle. Me jokainen haluaisimme toimia itsenäisesti ja yksin, mutta meidän on kiinnitettävä huomiota päätöksenteossa esimerkiksi kumppanin haluihin kotirauhan säilyttämiseksi.

 

Sidosryhmäsuhteella tarkoitetaan vuorovaikutteista suhdetta, joka ravintola-alalla sitoutuu tiiviiksi yhteistyöksi. Ravintolat tarvitsevat esimerkiksi ruokiensa raaka-aineet ja juomat, joita he eivät kuitenkaan itse valmista. Tällöin heidän on järkevin etsiä luotettava yhteistyökumppani, jonka kanssa sovitaan toimituksista. Käytännön esimerkkinä myös yrityksen sisällä on erilaisia sidosryhmiä kuten omistajat, rahoittajat ja henkilökunta. Näiden saumaton yhteistyö näyttäytyy ulospäin yleensä vain positiivisesti.

 

Sidosryhmistä huolehtiminen on kaikkien vastuulla, mutta erityisesti siihen tulee korkeimman johdon kiinnittää huomiota. Kaikkien vastuulla on toimia ammattimaisesti ja yritystä kunnioittaen, mutta johdon on hoidettava sidosryhmäsuhteita pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

 

 

Lähteet:

Pekka Heikkilä, Risto Viljanen. 2000. Yritystoiminta.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close