Tampere
13 Nov, Wednesday
5° C

Proakatemian esseepankki

TRE -stressinpurkuliikkeet osana (työ)hyvinvointia



Kirjoittanut: Nina Irjala - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
TRE -stressinpurkuliikkeet, stressin ja traumojen helpottamiseen
David Berceli
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tension, Stress and Trauma Releasing Exercises eli TRE-stressinpurkuliikkeet on mainio työkalu oman hyvinvoinnin edistämiseen. Se on hyödyksi myös terapeuttisessa, työnohjauksellisessa ja konsultatiivisessa asiakastyössä.

STRESSI, KRIISI JA TRAUMA

Stressi on kokemus, josta selvitäkseen ihmisen on muutettava tavanomaisia selviytymismekanismejaan (Berceli 2013). Stressi on tilanne, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai eivät riitä. Siis mielen ja kehon yhteyttä vahvistava ja tukeva toiminta on avain stressin purkamiseen. Trauma on kokemus, josta ihminen ei selviä tavanomaisten selviytymismekanismiensa avulla (Berceli 2013). Kriisi on ihmisen normaali reaktio yllättävään, vaikeaan tai epämiellyttävään elämäntilanteeseen. Trauma puolestaan on tilanne, jossa yksilö altistuu epätavalliselle kokemukselle, joka uhkaa häntä tai muita ihmisiä psyykkisesti ja/tai fyysisesti. Se on tyypillisesti yllättävä tilanne, joka ei ole yksilön hallinnassa ja aiheuttaa pelkoa ja avuttomuuden tunnetta. Traumaperäinen stressihäiriö on tällaisen kokemuksen aiheuttama hallitsematon ahdistus, jolla on tyypillisesti paljon erilaisia ja erilaatuisia oireita (Berceli 2013).

Traumasta toipuminen on osaltaan kulttuurisidonnaista. Maailmassa on kolkkia, joissa traumoista toivutaan ilman ammattiapua, läheisten ja yhteisön voimin. Onko yksilöterapia välttämätöntä, kuten länsimaisissa kulttuureissa usein ajatellaan? Globaalista näkökulmasta tarkasteltuna traumasta toipumista varten tarvitaan myös itse sovellettavia menetelmiä mm. sota- tai luonnonkatastrofi alueille. Ja miksi näitä samoja itseapu keinoja ei voisi käyttää muuallakin, myös stressinpurkuun? Stressin on tämän ajan yksi suurimmista massoja sairastuttavista ilmiöistä ja siihen tarvitaan pikaisesti keinoja, joita voidaan käyttää yksin, yhteisöissä, kotona ja työpaikoilla. Niin traumaa kokeneille yksilöille kuin myötätuntouupuneille tai sijaistraumatisoituneille ammattilaisille. Terveydenhuollossa koetaan resurssien riittämättömyyttä tämän ongelman ratkaisemiseksi. Ja juuri siksi sosiaalialan opiskelijana aihe kiinnosti minua.

TRAUMA ON MYÖS KEHOLLISTA

Meillä on ihmisinä perimässämme jo olemassa kyky palautua traumaattisista kokemuksista. Ensimmäisenä opintovuonnani psykologian kurssilla meille opetettiin, että trauma ei ole vain psyykkistä seurausta traumaattisesta kokemuksesta. Se on myös kehollista. Kehon ja mielen jatkumo on juuri se, mihin meidän on keskityttävä, kun puhumme traumasta toipumisen prosessista (Bercell 2013). Kirjassa esitetyt liikkeet ovat helppoja oppia ja niiden vaikutus on usein välitön. Liikkeet toimivat luonnollisena ennaltaehkäisykeinona traumaperäisen stressin oireiden kanssa. Jokainen voi tehdä näitä liikkeitä itse ja tehdä niiden avulla itselleen diagnoosin, mikä jännityksen määrä lihaksissa on ja kuinka vakavia ne ovat. Liikkeet voidaan yhdistää arkirutiineihin fyysisenä harjoituksena ja ne nopeuttavat toipumista. Ne toimivat myös tukena ammattiavulle. (Berceli 2013).

Oletko koskaan katsonut luontodokumenttia, jossa leijona saa lähes kiinni gasellin? Gaselli kuitenkin onnistuu juoksemaan pakoon ja turvallisen matkan päässä se pysähtyy. Oletko kiinnittänyt huomiota, mitä gasellin lihakset tekevät seuraavaksi? Sen lihakset tärisevät. Olet ehkä saattanut itsekin joskus suuttua ja tuntea niin paljon vihaa, että olet alkanut tärisemään huomaamattasi. Juuri tästä on kysymys, kun stressiä tai traumaa hoidetaan kehollisin menetelmin. Tämä reaktio tulee käsitellä myös kehollisesti, tärisemällä. Psykologian ja neurofysiologian kaltaisten tutkimusalojen keskinäisen yhteistyön myötä trauman fyysisiä vaikutuksia kehoon aletaan ymmärtää uudella tasolla (Berceli 2013).

Jotta voimme ymmärtää traumaa ja sitä, miten keho siltä suojautuu, on tärkeää ymmärtää jotakin anatomiasta. Kehon selkälihakset on suunniteltu supistumaan vaaran hetkellä ja rentoutumaan silloin, kun on turvallista (Berceli 2013). Tarkoituksena on suojata vatsan aluetta ja tärkeitä elimiämme. Isot lannelihakset ovat ryhmä, joita pidetään ihmislajin taistele tai pakene -lihaksina. Ne yhdistävät selän lantioon ja jalkoihin. Traumaattisessa kokemuksessa nämä supistuvat ja palautuminen edellyttää sitä, että ne myös rentoutuvat. Omaksi haitaksemme olemme ihmisinä tappaneet tai estäneet tämän tärinämekanismin toiminnan, sosiaalisista syistä. Yritämme olla vapisematta, jotta muut eivät näkisi heikkouttamme tai pelkoamme. Kirjan liikkeillä pyritään vaikuttamaan juuri tähän minäkontrollin reaktioon.

Trauma on ensisijaisesti autonominen, tiedostamaton reaktio. Neurologiset, biologiset ja anatomiset muutokset tapahtuvat ilman ihmisen tietoista päätöstä (Berceli 2013). Suojareaktiona yksilö saa psyykkisiä toissijaisia oireita. Ongelmana trauman käsittelyssä psykologiassa on usein ihmisen ego, traumaattinen tapahtuma ja asiat sen ympärillä usein kielletään. Nämä kirjan liikkeet auttavat tähän ongelmaan, sillä niillä on mahdollista kiertää ego, jotta myös trauman ja egon sen ympärillä käsittely helpottuu.

Trauma ja stressi muuttavat kemiallisten aineiden (adrenaliinin ja opioidien) perustasoa, jolloin keho ei pysty noudattamaan sen luonnollista jännittymisen ja levon rytmiä. Trauma ja stressi tila voi muuttua jatkuvaksi tilaksi, jolloin ihminen altistuu ylivirittyneisyydelle tai masennukselle. Mieli tarvitsee fyysisiä liikkeitä ja todellisia aistimuksia (Berceli 2013).

ORGANISAATION TRAUMA

Yritysmaailmaan on levinnyt uusi ilmiö: organisaation trauma (Berceli 2013). David Berceli viittaa tällä traumatisoivissa ympäristöissä työskentelevien yritysten, kansalaisjärjestöjen ja suurlähetystöjen ilmiöön. Muillakin sektoreilla yrityksillä on nykyään vastuu järjestää tarvittaessa debriefingiä. Otetaan esimerkiksi World Trade Center tapaus. En uskalla edes ajatella, saivatko kaikki tornien työntekijät riittävän pitkäkestoista debriefingiä toipuakseen.

Johtajilla on vastuu työntekijöistään ja työntekijä, jolla on paljon stressiä tai traumaperäinen stressihäiriö saattaa olla työyhteisössä riski työhyvinvoinnin, ryhmädynamiikan, ihmis- ja asiakassuhteiden sekä luottamuksen osa-alueilla. Patrick Lencion (2002) valaisee kirjassaan, Viisi tiimin toimintaa heikentävää asiaa, niitä toimintahäiriöitä, jotka stressaantuneella tai traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivällä tiimijäsenellä johtuvat neurologisista syistä. Ensimmäinen asia on luottamuspula. Toinen on ristiriitojen pelko. Kolmas on sitoutumisen puute, neljäs vastuun välttely ja viides välinpitämättömyys tuloksia kohtaan. Herkkyys havaita trauman merkkejä ei pelkästään auta ylläpitämään ihmissuhteita yrityksen sisällä, vaan jos niitä käsitellään asianmukaisesti, niistä tulee entistä syvempien suhteiden uudelleenrakentamisen kulmakivi (Berceli 2013).

Stressaantuneen tai traumatisoituneen työntekijän on luonnollisesti hyvin paljon hankalampi luottaa muihin ihmisiin, joka jo sinällään kasvattaa ristiriitojen pelon tunnetta. Hän ei luultavasti ole sitoutunut työhönsä kuin ennen, joka kasvattaa vastuun välttelyä työssä ja kaikki edellä mainitut kasvattavat viimeistään välinpitämättömyyttä. Työnantajan ja tiimin esimiehen tekemä panostus työntekijöiden työhyvinvointiin on sijoitus yrityksen tulevaisuuteen. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat pohja ja perusedellytys työkyvylle ja työhyvinvoinnille. Työntekijät, joista huolehditaan näillä osa-alueilla ovat todennäköisimmin motivoituneita, vastuuntuntoisia sekä sitoutuneita yrityksen tavoitteisiin, tuloksiin, arvoihin sekä visioon. Motive on hyvinvointialan yritys ja minulla on pian sosiaalialan korkeakoulututkinto.  Näistä johtuen tulen lukemaan aiheesta lisää, mutta sillä välin ei olisi huono ajatus lähteä viemään tätä näkökulmaa yritysmaailmaan Suomessa laajemminkin. Itse pyrin viemään omaa ammattitaitoani yhdistettynä TRE -stressinpurkuliikkeisiin osana työhyvinvointipalvelua ja tekemään havaintoja tämän hetkisestä tilanteesta yritysmaailmassa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close