Tampere
06 Aug, Thursday
20° C

Proakatemian esseepankki

Traumaperäiset ruptura meniscus medialis/ lateralis



Kirjoittanut: Alma Vormisto - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Pelitilanne on käynnissä ja pelaaja tuntee kuinka polvi pettää hänen altaan ja tippuu lattialle. Akuutissa polvivammassa ilmenee lamauttava kipu, varauskyvyttömyys ja nivelnesteen verisyys. On syntynyt polven nivelen tukirakenteiden vaurio.

Nivelkierukoiden tärkein tehtävä on välittää ja tasoittaa polviniveleen kohdistuvaa rasitusta etenkin kovemman rasituksen yhteydessä, kuten juostessa ja hyppiessä. Ne ovat tärkeitä myös polvinivelen tukevuuden kannalta sekä nivelen voitelussa ja rustopinnan ravitsemisessa. Nivelkierukan repeämät ovat hyvin tavallisia ja useimmiten ne sattuvat miehille. Traumaperäisiä vammoja syntyy useimmiten 20-30-vuotialle miehille, polvivammat ovat kuitenkin yleisiä kaikenikäisillä ja erityisesti urheilu ja vapaa-ajanliikunta ovat tavillisimpia polven vääntövamman aiheuttajia.

Kliininen tutkiminen

 Tutkimista tehtäessä tärkeää on selvittää vamman syntymekanismi, näin polvivamman diagnosointi on huomattavasti helpompaa. Vamman ollessa tuore on polvelle mahdotonta tehdä kliinisiä testejä, sillä kaikki polven vääntöliikkeet sattuvat. Syytä onkin odottaa pahimman kipuvaiheen ohi, jolloin testit toimivat luotettavammin.

Potilaalta kysyttävät polvivammaan liittyvät asiat:

Vääntyikö polvi, mihin suuntaan?
Kohdistuiko polveen suora isku, kuinka suuri vammaenergia?

Kipeytyikö polvi välittömästi vammasta vai vasta jälkikäteen? Pystyikö esim. jatkamaan urheilusuorituksen loppuun?

Turposiko polvi heti?
Jos turposi,merkitsee se yleensä veripolvea.

Kuuluiko ääniä?
Eturistisiteen repeämään voi liittyä poksahdus, rasahdus, tms.

Oliko sijoiltaanmenon tunnetta, virheasentoa? Polvilumpion sijoiltaanmeno.

Onko ollut epävakauden tunnetta, muljahtelua? Nivelsidevamma.

Onko liikerajoitusta tai lukko-oiretta? Nivelkierukkavaurio, irtokappaleet.

(Lepola, Kiljunen, Tulikoura, Santavirta, Salo 2004)

 

Nivelkierukan vaurioituminen

 Nivelkierukkavaurio on yleisin polvivamma. Polvinivelen kaksi nivelkierukkaa vaurioituu tyypillisesti kuormitetun polven kiertoliikkeen aikana ja ikääntyneillä taas nivelrikon seurauksena. Nivelkierukkavaurio voi olla seurausta polveen kohdistuneesta iskusta tai kovasta paineesta. Polven ollessa fleksiossa ja jalkaterän maassa syntyy;

-mediaalikierukan vaurio polven abduktion ja reisiluun ulkokierron yhteydessä ja

-lateraalikierukan vaurio polven adduktion ja reisiluun sisäkierron yhteydessä.Helpommin kierokoista vioittuu sisempi kierukka menicus medialis, koska liikkuvuus on nivelraossa ulompaa kierukkaa vähäisempi. Yleisimmin kierukan vamma on osittainen tai täydellinen repeämä. Oireina on kipu nivelraossa, polven turvotus, rasitusarkuus ja mahdollinen nivelen lukittuminen. Polvi voi tuntua myös liikkuessa epävakaalta. Kliiniset testit McMurray +, Appley +. (Kauranen 2017)

Kuntoutus

Polven täydelliset vammat selviävät, jos polvelle päätetään tehdä artroskopia. Kierukan korjausleikkaus tehdään tähystämällä ja sieltä poistetaan vai pakollinen osa. Jos polvinivelessä todetaan degeneratiivinen kulumamuutos, on korjausleikkauksesta odotettavissa hyvin vähäistä tai ei lainkaan hyötyä. Tällöin konservatiivinen hoito nousee avainasemaan. Konservatiivinen hoito haastaa myös potilasta, sillä nivelside vammat tarvitsevat aktiivista kuntoutusta.

Työkyvyttömyys on työstä riippuva, mutta yleensä 1 tai 2 viikon sairausloma on riittävä. Kierukan kiinnittäminen vaatii pidemmän kuntoutuksen, ja sairausloma on yleensä 6 viikon pituinen.

Postoperatiivisen fysioterapian vaiheet

Vaihe 1 – Preoperatiivinen vaihe (1-8 vkoa ennen leikkausta)

Vaiheessa 1 pyritään valmistamaan raajaa tulevaan leikkaukseen ylläpitämällä liikelaajuutta ja lihasvoimaa ja vähentämällä turvotusta. (Kauranen, 2017, 221-224)

Vaihe 2 – Välitön postoperatiivinen vaihe (0-2 vkoa leikkauksesta)

Vaiheessa 2 pyritään vähentämään turvotusta ja kipua, ylläpitämään liikelaajuuksia sekä ehkäisemään tulehdusta lääkärin mahdollisesti määräämällä tulehduskipulääkityksellä. Vaiheen päämääränä on, että jakson lopussa polvinivelen liikelaajuus on 0-120°. (Kauranen, 2017, 221-224). Sauvat ja osapainovaraus korkeintaan viikon ajaksi, sen jälkeen sallitaan täysi varaus. Quadriceps-lihasten harjoittelu ja voiman palauttaminen on keskeistä, samoin täyden liikelaajuuden saavuttaminen nopeasti 2 viikon sisällä.

Vaihe 3 – Kevyen kuormituksen vaihe (3-4 vkoa leikkauksesta)

Vaiheessa 3 pyritään edelleen vähentämään tulehdusta ja kipua sekä normalisoimaan kävely. Vaiheen tavoitteena on polvilumpion normaali liike ja polvinivelen totuttaminen lisääntyvään kuormitukseen. Jakson lopussa polvinivelen liikeradan tulisi olla täysi, eli 0-130°. (Kauranen, 2017, 221-224)

Vaihe 4 – Stabiliteetin lisäämisen vaihe (5-8 vkoa leikkauksesta)

Vaiheessa 4 pyritään kontrolloimaan polvinivel painon varauksen aikana sekä saavuttamaan normaali kävelysykli. Lisäksi pyritään kasvattamaan aerobista kestävyyttä. (Kauranen, 2017, 221-224)

Vaihe 5 – Lihasvoiman lisäämisen vaihe (9-16 vkoa leikkauksesta)

Vaiheessa 5 pyritään polvea tukevien ja liikuttavien lihasten voiman sekä lihaskestävyyden lisäämiseen. Tavoitteena myös polvinivelen hallinnan lisääminen. (Kauranen, 2017, 221-224)

Vaihe 6 – Normaaliin kuormitukseen valmistava vaihe (17-26 vkoa leikkauksesta)

Vaiheessa 6 pyritään polviniveltä liikuttavien lihasten maksivoiman lisääminen. Lisäksi tavoitteena on juoksunopeuden ja liikekontrollin asteittainen lisääminen sekä normaaleihin aktiviteetteihin palaaminen (ei kuitenkaan kontaktilajien pariin). (Kauranen, 2017, 221-224)

Vaihe 7 – Normaalin kuormituksen vaihe (>26 vkoa leikkauksesta)

Vaiheessa 7 polvinivelen tulisi jo kestää normaalia kuormitusta. Leikatun alaraajan polviniveltä liikuttavien lihasten voiman kuuluisi olla >95 % ei-leikatun alaraajan voimasta. (Kauranen, 2017, 221-224)

Nämä postoperatiivisen kuntoutuksen vaiheet eivät ole kiveen hakattuja, vaan jokainen kuntoutuja menee oman protokollan mukaan. Myös leikkaavan ortopedin suunnitelmat saattavat poiketa vammasta riippuen.

Pohdinta

On aika palata perusasioiden äärelle.  Aikuisten TULE-opinnoista on jo hetkinen vierähtänyt. Minulle täällä vaihdossa yllättäen asiakkaaksi tuli nuori käsipallon pelaaja, jolle oli tehty meniscus medialiksen artroskopia polveen. Fysioterapiassa vedettiin ns. mutkat suoriksi ja jätettiin tutkiminen vähemmälle. Toimin potilaan kanssa itsekseni, joten harjoitteiden valita oli varmasti nappi. Minun tavoitteenani oli saada kuntoutettua pelaaja entistä parempaan kuntoon ja mahdollistaa hänelle turvallinen laskeutuminen käsipalloon. Uskon että nämä olivat myös potilaan tavoitteet, yhteistä kieltä kun meiltä ei löytynyt. Opit seuraavaan polven kuntoutukseen. Selvitä lähtötilanne, tee kirjallinen suunnitelma potilaalle ja kertaa opittuja asioita useamminkin, kuin kerran kahdessa vuodessa, varsinkin jos haluan työskennellä urheilijoiden kanssa. Kaiken kaikkiaan tämä oli siis hyvin opettavainen kokemus.

 

Lähteet:

 

Arokoski, J., Alaranta, H., Pohjolainen, T. Salminen. Fysiatria.

Lepola, V., Kiljunen, V., Tulikoura, I., Santavieta, S., Salo, J. 2004. Polvivamman tutkiminen. Suomen Lääkärinlehti. 30-32 vsk 59.

Kauranen, K. 2017. Fysioterapeutin käsikirja. Sanoma Pro Oy. Helsinki. 1. painos.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close