Tampere
05 Dec, Monday
-7° C

Proakatemian esseepankki

Tradenomisemma ja mieleenpainuva puhe



Kirjoittanut: Petra Hiltunen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Osallistuin 20.9. Tampereen Tradenomiopiskelijoiden eli TTO:n järjestämään Tradenomisemmaan, jonka aiheena oli talous. Seminaari järjestettiin YO- talolla, ja tila oli erittäin hyvä tämänkaltaiselle tilaisuudelle. Puhujina toimi Matti Hirvonen, Eemil Salakari sekä Henri Hujala, jotka kertoivat enimmääkseen sijoittamisesta. Puhujat olivat keskenään hyvin erilaisia ja heidän tapaansa puhua ja esiintyä oli mielenkiintoista seurata ja samalla vertailla keskenään. Minulle jäi paljon käteen seminaarista, sillä yhden puhuja puhe oli hyvin mieleenpainuva ja samalla hyvin informatiivinen. 

  

Millainen on hyvä puhuja? 

Ennen kun kerron enemmän seminaarista ja opeista mitkä jäivät parhaiten mieleen, pohdin hiukan hyvän puhujan piirteitä. Sportspot.fi verkkosivulla hyvän puhujan ominaisuuksia on listattu muun muassa, että: 

  • Hyvä puhuja jännittää  
  • Hyvä puhuja puhuu sillä tavalla, mikä sopii hänelle – ja tilaisuuteen 
  • Hyvä puhuja osallistaa yleisöä ja kerää palautetta 
  • Yleisö muistaa, mitkä olivat hyvän puhujan esityksen pääkohdat 

Näiden lisäksi, mielestäni myös olemus ja vartalonliikkeet viestivät paljon yleisölle puhujasta. Rennosti lavalla liikkuva, hymyilevä ja käsiä liikutteleva puhuja viestii rentoutta yleisölle, kun taas täysin paikallaan seisovasta puhujasta saattaa välittyä yleisölle hermostunut ja jäykkä vaikutelma. Rennosti liikkuvasta puhuja olisi kuin kaveri lavalla, kun taas paikallaan olevasta puhujasta huokuu enemmän opettaja – oppilas vaikutelma, kuin olisi kuuntelemassa luentoa. Vaikka aihe olisi sama,  kiinnostus pysyy kaverin rennossa puheessa. 

Samoin kuin vartalon liikehdintä, myös puhetyyli ja äänen käyttö ovat mielestäni hyvin tärkeitä onnistuvan puheen avaimia. Hauskoja lausahduksia ja rentoja synonyymejä käyttävä puhuja, joka kuitenkin pysyy hyvin aiheessa, saa puheen kuulostamaan paljon mielenkiintoisemmalta, kuin vain faktaa laativa tasainen puhe. Myös tapa, kotottaa ja myös madaltaa ääntä ovat hyvä tapa saada yleisön huomio.  

 

Itse seminaariin 

Ensimmäisenä lavan otti haltuun Eemil Salakari. Eemil on tradenomiopiskelija ja sijoittaja, kuka kertoi puheessaan oman kokemuksensa perusteella, miten oma talous aloitetaan nollasta ja minkälaisia kompastuskiviä matkalle voi sattua. Hänen puheestaan jäi mieleen, miten hän kasvatti säästöjään juuri omaan kotiin muuttaneena. Hän esimerkiksi leipoi naapureilleen pientä korvausta vastaan ja myi omatekemiä ostoskärrypoletteja. Hän kertoi puheessaan, että on kokeillut treidaamista, mutta huonolla menestyksellä, joten sijoittaa pääsääntöisesti osakkeisiin nimenomaan pitkällä tähtäimellä. Mielestäni Eemil oli erittäin hyvä puhujan alku, hänellä oli hyvä tatsi puhumiseen ja lavaesiintymiseen. Välillä jotkin puheessa olevat esimerkit olivat niin sanotusti hämyisiä enkä ihan saanut kiinni, mitä hän yritti meille sanoa. Eemilistä huokui rento vaikutelma, hän liikkui lavalla hyvin ja naurahteli puheissaan. Uskon, että kokemuksen karttuessa hänestä tulee erittäin hyvä puhuja.  

 

Toisena lavalle astui Henri Hujala. Budjettihiiri oy:n perustaja Henri, on nuori talousvalmennusyrittäjä, sijoittaja sekä arvostettu puhuja. Puheessaan Henri kertoo rahavoinnin timantista, joka koostuu neljästä ydinkohdasta; itsetuntemuksesta, itseluottamuksesta, oman talouden tuntemisesta sekä vapaudesta. Minulle Henrin puhe jäi eniten mieleen, sillä hän oli vakuuttava lavalla, hänen olemuksensa oli erittäin rento ja hänestä huokusi itsevarmuus. Välillä hän korotti ääntään sekä myös kuiski, mikä toimi hyvänä tehokeinona. Hän osallisti yleisöä mukaan, esimerkiksi pyysi meitä kirjoittamaan omiin muistiinpanoihin pieni esittely itsestään. Tämän tehtävän pointtina oli laittaa meidät ajattelemaan, keitä oikeasti olemme ja mitä haluamme. Melkein jokainen varmasti esittelee itsensä ulkoisten tittelien mukaan, kuten ammattinsa, työpaikkansa, opiskelualansa tai harrastuksiensa perusteella. Henri painotti, että pitäisi esitellä itsensä enemmin näiden kysymysten perusteella: 

  • Kuka olen? 
  • Mitä haluan? 
  • Miksi haluan sen? 

Tämä oli yksi hänen rahavoinnin timantin kohta: itsetuntemus. Miettiä kuka olen ennemmin arvojen, asenteen ja uskomusten perusteella, eikä ulkoisten määritelmien mukaan.  

 

Luvun 72-sääntö 

Henri toi puheessaan esille myös erittäin käytännöllisen luvun 72-säännön. Itse huonon matikkapään omaavana, luvuista ihan vaan jo mainitseminen saa pääni pyörälle, prosenttilaskut yms tuottavat tuskaa. Hujasen mainitsema 72-sääntö vaikutti hyvälle tavalle laskea yksinkertaisesti aika, joka menee sijoituksen arvon tuplaantumiseen. Henrin selittämää versiota en saanut kirjoitettua ylös, sillä yritin korva tarkkana pysyä perässä, joten poimin tähän Varapuu.fi sivulta luvun 72- säännön selityksen: 

Onko sinulle tuttu tuo 72–sääntö? Katsotaan tuota vähän tarkemmin. 

Tämän säännön tarkoitus helpottaa hahmottamista siitä, miten raha poikii korkoa korolle -periaatteen mukaan lisää rahaa. Eli mikä koron vaikutus on. 

72 on siksi mielenkiintoinen luku, että jakamalla tuon luvun sillä tuottoprosentilla, jota odotamme, saamme vastaukseksi, kuinka monta vuotta kuluu, jotta varamme ovat kaksinkertaistuneet. 

Mikäli 72 jaetaan vaikkapa pankki talletuksen normaalilla 2 % vuosituotolla, kestää 36 vuotta kaksinkertaistaa varat. 

Mikäli sijoitus tuottaa vaikkapa 6%, esimerkiksi sijoitusasunnoilla tai yrityslainoilla. Tällöin siis 72 / 6 = 12 vuotta. 

Mikäli tuotto on 12%, raha tuplaantuu tuolloin 6 vuodessa. 

(Varapuu.fi) 

 

Viimeisen puheen piti Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n puheenjohtaja Matti Hirvonen, joka kertoi omasta yli 15 vuoden sijoituskokemuksestaan, mitä sijoittaminen on ja miten sitä kannattaa lähestyä. Matin vinkkejä sijoittamisen alkuun pääsemiseen olivat:  

  • Tunnista oma riskinsieto kykysi 
  • Tunnista oma taloudellinen tilasi 
  • Oma mielenkiinto ja sopivat sijoituskohteet: rahasto sopii hyvin, jos jaksaa miettiä sijoituskohteita, kun taas suorat osakesijoitukset vaativat ajankäyttöä ja opiskelua 
  • Muista pienet kulut 
  • Valitse sopiva palvelutarjoaja ja tuotteet 
  • Avaa ost, aot tai tee rahastosäästösopimus 

Hirvosen puhe oli hyvin informatiivinen, mutta puhuessaan hän seisoi paikoillaan ja puheen sävy oli todella tasainen, joten puhe ei ollut kovin mieleenpainuva. Dioissaan hänellä oli paljon tekstiä, joten diojen lukeminen vei keskittymiseni hänen puheestaan.  

Matin puheenvuoron jälkeen lavan otti haltuun hetkeksi Nuoret Osakesäästäjät toiminnasta Arttu Pyykkonen. Hän kertoi omasta taustastaan ja esitteli NOS:in (Nuoret Osakesäästäjät) toimintaa. Itse innostuin kyseisestä järjestöstä, sillä en ole kuullut heidän toiminnastaan aikaisemmin ja tutkittuani heidän Instagramiaan ja nettisivuja, ajattelin ostaa jäsenyyden. NOS tarjoaa paljon erilaisia webinaareja, seminaareja ja tapahtumia liittyen sijoitukseen ja ylipäätään talouteen, ja koen, että saisin itse varmasti irti niistä. Koska opin parhaiten kuuntelemalla, kuin lukemalla, minulle NOS:in järjestämät tilaisuudet voisit olla hyviä paikkoja oppia ja tietenkin myös verkostoitua.  

 

Yhteenveto 

Mieleenpainuvin puhuja mielestä oli ehdottomasti Hujala, sillä viimeisin hänen diansa kaava herätti minulla paljon ajatuksia. Hujala puhui siitä, että jos materiaalista omaisuutta kerää paljon, se tuo mukanaan paljon vastuuta ja sitä kautta myös paljon lisämenoja omassa taloudessa. Hujasen kaava näytti suurin piirtein tältä: 

Esimerkkinä, jos ostaa hienon auton, auto itsestään jo maksaa paljon, mutta autonoston yhteydessä jatkuvat menot bensojen, autovakuutuksien, huoltamisen myötä auto tulee maksamaan paljon enemmän ja siitä koituu kuluja joka kuukausi. Eli käytännössä jos olisin hyvin varakas ja minulla olisi varaa ostaa hieno asunto ja kallis auto, niistä koutuvien kulujen myötä omaisuuteni hupenee, enkä kohta olisikaan niin varakas. Olisi siis fiksumpaa jättää materiaalisen omaisuuden haaliminen ja kasvattaa varallisuutta esimerkiksi sijoituksilla.  

Tradenomisemma oli kivasti järjestetty ja TTO oli valinnut sinne hyvät puhujat. Ainona miinuksena seminaarissa oli illan paras osuus eli tarjottavat. Osallistuin Tradenomisemmaan viime vuonna ja se järjestettiin ravintola Porossa. Tarjottavat siellä olivat älyttömän hyvät ja se ehdottomasti kruunasi seminaarin. Odotimme muiden osallistujien kanssa samantyylistä tarjoilua tänäkin vuonna, mutta harmiksemme se ei ollut läheskään samanlainen. Lähdin kotiin siis nälkäisenä ja hain seminaarin kruunajaisiksi mäkkäristä iltapalan.  

 

Lähteet:

Varapuu. Tuplaa rahasi – ymmärrä 72-sääntö. Haettu 25.9.2022 osoitteesta

https://www.varapuu.fi/wp-content/uploads/2016/08/Tuplaa-rahasi.pdf

Sportspot (2019). #Pähkinänkuoressa: millainen on hyvä puhuja? Heattu 23.9.2022 osoitteesta

#Pähkinänkuoressa: Millainen on hyvä puhuja?

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close