Tampere
28 Oct, Wednesday
7° C

Proakatemian esseepankki

Törkeän tärkeät tavoitteet



Kirjoittanut: Maria Eskola - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Henkka Hyppönen: “Tavoitteet eivät ole niin tärkeitä. Tärkeää on olla joku suunta ja rohkeus antaa palautetta, jotta osataan luovia vielä tarkemmin oikeaan suuntaan”

 

Törkeän tärkeät tavoitteet

 

  1. Johdanto

 

Tavoitteet on olennainen osa elämää, olit yrittäjä tai et. Mitä itseohjautuvampaa työnteko on, sitä tärkeämpää on osata käyttää tavoitteita osana työskentelyä. Voisi luulla, että tavoitteiden asettaminen on arkipäivää aloittelevalle yrittäjälle Proakatemialla, mutta ei se näköjään helppoa ole. Erityisesti rahaan liittyvät tavoitteet pelottavat. Johtaessaan timiä BL:n ja HR:n asemissa kirjoittajat Konsta ja Maria ovat päässeet tänä vuonna erittäin lähelle tiimiläisten toimintaa, ja oppineet niin itsensä kuin heidänkin itsensäjohtamisesta paljon. Viikkokohtaisista tavoitteista yhdessä tiimin kanssa keskustellessa huomaa, että turhan usein tapahtumat ohjaavat yrittäjää, eikä yrittäjä tapahtumia. Tavoitteet muodostuvat arkirutiineista selviämisestä, eikä pitkälle tähtäimelle ole asetettu määränpäätä. Tai mikäli pitkäntähtäimen määränpää on asetettu, sitä ei ole kuitenkaan onnistuttu huomioimaan viikoittaisessa työskentelyssä. Näin vuoden lopuksi tiimimme sopi juuri yhteiset tavoitteet ensi vuodelle. Tavoitteet mitä teimme tiiminä ensi vuodelle, on kuin tiimimme oma yhteinen uudenvuodenlupaus.

 

  1. Tavoitteet – miksi ne ovat niin törkeän tärkeitä?

 

Kirjassa The Four Disciplines of Execution kerrotaan, kuinka saada asioita tapahtumaan – kuinka tehdä muutos. Heti alkuun todetaan, että sun pitää löytää fokus. Sen sijaan, että panostat keskinkertaisesti moneen asiaan – panosta täysillä yhteen tai kahteen tärkeimpään asiaan ja määrittele niiden pohjalta yksi tai kaksi tärkeintä tavoitetta. Ja korkeintaan kaksi tavoitetta, koska vain sen verran on oikeasti mahdollista saavuttaa. Tällaisen tilaston The Four Disciplines of Execution antaa:

“Your chances of achieving 2 or 3 goals with excellence are high, but the more goals you try to juggle at once, the less likely you will be to reach them.”

 

The Four Disciplines of Execution käskee määrittämään mitkä yksi tai kaksi tavoitetta ovat tällaisia “WIG-tavoitteita”. Eli wildly important goals. Hallituksemme pj Samuel Kautto on raflaavasti suomentanut nämä “wigit” kirjoituksessaan “törkeän tärkeiksi tavoitteiksi”. Se voi olla myös “ultimate goals” tai THE tavoitteet. Pääasia on, että määrittelet ja valikoit ne tarkasti, eikä tavoitteet ole kuin pitkä toivelista joulupukille.

 

  1. Millainen on hyvä tavoite

 

Onnistuneen tavoitteen asettamiseen on olemassa erinomainen muistisääntö “SMART”. Hyvä tavoite on:

 

S – selkeästi määritelty

M – mitattavissa

A – aikaan sidottu

R – realistinen

T  – tavoittelemisen arvoinen

 

Nämä hyvän tavoitteen ominaisuudet kannattaa käydä tsekkauslistana läpi aina tavoitetta asettaessa. Toisaalta, miksi jokin aiempi tavoite on epäonnistunut? Yhtälailla SMART auttaa tällaisessa reflektoinnissa. Koska rahaan liittyvien tavoitteiden asettaminen on tiimissämme vaikeaa, tässä on apukysymyksiä pohdittavaksi rahallista tavoitetta miettiessä:

 

    • kuinka paljon sinun tarvitsee tienata rahaa ensi vuoden aikana kulujen kattamiseksi?
    • kuinka paljon sinusta olisi kiva tienata rahaa ensi vuoden aikana, jotta rahankäyttö olisi rentoa?
    • mitä isompia hankintoja (/lomamatkoja) tulee ensi vuonna, joihin tarvitset rahaa – kuinka paljon?
    • kuinka monta kivaa projektia haluat tehdä ensi vuoden aikana ja kuinka paljon vähintään haluat näistä saada rahaa per projekti?

 

Hyvän tavoitteen asettamisen lisäksi on yhtä tärkeää asettaa hyvät välitavoitteet. Hyvä välitavoite on sellainen, mikä johtaa törkeän tärkeään tavoitteeseen pääsemiseen. Eventan ensi vuoden törkeän tärkeä tavoite on tehdä liikevaihtoa 300 000 euroa. Tämän hokeminen pelkästään ei välttämättä saa aikaiseksi toimintaa. “Tee paljon rahaa” ei ole itsessään tarpeeksi selkeä fokus. Siksi olemmekin pilkkoneet tavoitteen niin, että joka kuukausi jokaisen tulee saada kaksi lämmintä liidiä yhteisen Ratkaisu-palvelumme myymisestä. Tämä on jokaiselle helposti sisäistettävä tavoite ja välitavoitteen onnistuessa, pääsemme automaattisesti lähemmäksi törkeän tärkeää tavoitettamme – eli 300 000 euron liikevaihtoa 2019 vuoden aikana.

 

Pelkkä liikevaihdollinen tavoitekkaan ei välttämättä ole kovin hyvä tavoite. Se rohkaisee yritystä kyllä tavoittelemaan suuria, mutta ei kerro koko totuutta. Onko liiketoiminta hyvää, vaikka liikevaihto olisikin 300 000, jos kukaan ei saa siitä palkkaa? Tai jos yritys ei tee yhtään voittoa? Mitä se kertoo yrityksestä? Ja mitä se kertoo Proakatemian tiimiyrityksistä, että juuri liikevaihto on se mittari, jolla me vertailemme tiimejä ja projekteja? Tämä liittyy ehkä juuri SMART arvion kohtaan “tavoittelemisen arvoista”. Jos pidämme liikevaihtoa yhteisössämme tärkeänä, on se silloin mahdollisesti tavoittelemisen arvoinen, mutta onko se sitä todella?


Tähän saimme apua Eventan hallitukselta. Hallituksen kanssa työskentely on ollut yksi Konstan tämän vuoden BL tavoitteita. Hallitus on ollut meillä pitkään lähinnä leimasimena, mutta nyt he tuovat kokoajan isompaa arvoa yritykseen, esimerkiksi tavoitteiden kautta. Heidän tavoitteidensa kautta saimme liikevaihdon ohelle tavoitteen palkanmaksuun, jonka mukaan kesään mennessä 20% liikevaihdosta on maksettava palkkana ulos, ja jouluna 35%. Tämä kannustaa kannattavaampaan liiketoimintaan, ja sitouttaa tiimiläisiä yrittäjyyteen.

 

  1. Miksi hyvien tavoitteiden asettaminen on vaikeaa

 

Tavoitteilla voi myös huijata itseään. SMART antaa paljon työkaluja tavoitteiden arvioimiseen, mutta niistä viimeinen “T – tavoittelemisen arvoinen” on erittäin subjektiivinen. Toisen puolesta on vaikea sanoa, mikä on tavoittelemisen arvoista ja mikä ei. Mihin tulisi tyytyä? Eventassa meille on tuttua kuulla viikon tavoitteina mm. osallistua pajoihin ja lukea kirjaa. Hyviä tavoitteita, jos on esimerkiksi ollut pitkään sairaana, masentunut tai palanut loppuun. Mutta pitäisikö riman olla hieman korkeammalla terveillä yrittäjillä? Pahinta on, että jos huonoista tavoitteista tulee tapa, ne hyväksytään. Silloin syntyy kierre, jota on vaikea katkaista. Kunnianhimo ja menestys jäävät vain puheeksi, ja kohta ne unohdetaan. Emme tarkoita, että kaikkien tulisi olla kunnianhimoisia ja tavoitella korkeita. Mutta kaikkien tulisi olla rehellisiä itselleen. Meistä on aina paljon isompiin tekoihin, kuin me itse uskommekaan, tarvitsemme vain rohkeutta ja motivaation tavoitella niitä. Sitä hyvät tavoitteet tarvitsevat: rehellisyyttä, rohkeutta ja syyn. Jos luottaa tiimiläiseen, on meidän mielestä hänelle lupa sanoa, jos hän päästää itsensä liian helpolla, tai hän prokrastinoi liikaa. Jos et itse pysty seuraamaan tavoitteitasi, niin silloin jonkun muun pitää auttaa siinä, muuten smartin “M – mitattavissa” ei toteudu.  


Tavoitteet voi myös sekoittaa unelmiin. Usein miettiessämme isoja tavoitteita pohdimme ensin isoa kuvaa, jonka sitten jaamme palasiksi. Kysymme toisiltamme, missä haluaisit olla 10 vuoden kuluttua, ja kun mietitään, mitä sinne pääseminen vaatii, ei se kuulostakkaan niin kivalta. Silloin kyseinen asia on todennäköisesti enemmän unelma, jota et ehkä haluakkaan toteuttaa, ainakaan vielä. Toisinaan asiaa voi helpottaa asian tarkastelu pienestä isoon. Mitä minä voisin tehdä nyt niin paljon, kuin vain aikaa riittää, ja mihin se voisi viedä minut 10 vuodessa. Silloin iso kuva ei ole niin tarkasti meidän kontrollista, ja lopputulos saattaa yllättää, mutta matka sinne voi tuntua nautittavammalta ja kevyemmältä käydä.

 

  1. Unelmien koulu

Proakatemia mahdollistaa todella yksilöidyn opintopolun, joka luo hankaluuksia yhteisten tavoitteiden löytämiseksi. Toiset tavoittelee rahaa, toiset oppia, toiset unelmia. Jotkut eivät vielä tiedä, mitä tavoitella, mutta toivovat vastauksen löytyvän tiimityöskentelystä. Tiimissä emme ole vastuussa vain omasta tekemisestämme ja oppimisesta. Olemme vastuussa myös toistemme työskentelystä, koska se vaikuttaa yhteiseen työskentelyyn. Ja koska ilman tavoitteita emme kuitenkaan pääse eteenpäin, tai saa luotua uutta, on parempi tehdä ja seurata tavoitteita yhdessä.

Lähteet:

  1. Covey, S. & Huling, J. & McChesney, C. 2012. The Four Disciplines of Execution.
  2. 925 TV: Näin teen töitä: Henkka Hyppönen, Luova johtaja https://www.youtube.com/watch?v=-4Mq5pPzfWA
  3. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/hallittua-ajankayttoa/asioiden-lykkaaminen-eli-vitkuttelu/
  4. https://www.mindtools.com/pages/article/smart-goals.htm

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close