Tampere
20 Apr, Saturday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Olenko toksisen positiivinen?



Kirjoittanut: Jenna Korpi - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on < 1 minuutti.

Olenko toksisen

positiivinen?

 

Huom!

Tässä pohdinnassa tarkoitan toksisella positiivisuudella sellaista positiivisuutta jolla peitotaan ja vältellään negatiivisia tunteita. 

 

 

Sain palautetta tiimikaveriltani. ”Aina kun sut näkee niin oot iloinen ja aina kuuluu jostakin sun naurus!”

Palaute tuntui ihanalta, mutta aloin miettimään sitä enemmän. Eikö ihmiset joiden kanssa työskentelen päivittäin tosiaan huomaa päiviä jolloin en ole yhtä hymyä, vai kätkenkö huonon päivän kauniin hymyn taakse? Onhan minullakin huonoja hetkiä mutta huomaan myös turvautuvani monesti huumoriin hädän hetkellä.

Kuuntelin juuri mielipäiväkirjojen toksinen positiivisuus podcast jakson ja se sai minut miettimään mm. työpaikoilla esiintyvää iloisuuden ilosanomaa. Onko sinun työpaikallasi tai tiimissä lupa näyttää kaikki tunteet? Saako joskus olla huonompi päivä? Muistan itse ainakin kirjoittaneeni moneen työhakemukseen että ”minusta et huomaa huonoa päivää!” Toki asiakaspalvelutyössä tämä piirre on arvostettava sekä ymmärrettävä mutta onko jopa toksista ihannoida sitä että emme saisi näyttää tunteitamme työyhteisössä. Miksi korostamme että minusta et huomaa huonoa päivää? Pitäsikö korostaa sittenkin että “näytän aidosti tunteeni? Onko työelämä kannustanut meitä vaikenemaan vaikeista fiiliksistä?

No itse kysymykseen, en usko että olen toksisen positiivinen, mutta aion kyllä jatkossa kiinnittää huomiota  tunteideni ilmaisuus silloin kun tunnetilaani kuvaa joku muu kuin auringonpaiste sekä leveä hymy! Työyhteisöissä joissa olen työskennellyt olen törmännyt myös toksisen positiivisuuden ihmistyyppiin. Seuraavat lausahdukset on saattanut kuulua tällaisen ihmisen suusta.

 

“Kriisi on aina mahdollisuus uuteen ja parempaan, ei nyt keskitytä tähän ikävään tunnekuormaan, vaan mietitään miten tästä päästään eteenpäin.

Jospa keskittyisit enemmän siihen mikä on hyvin. Kiitollisuuspäiväkirja on auttanut minua, oletko kuullut siitä?

Älä tuota murehdi, tällä alalla pitää oppia kestämään! Nyt eteenpäin!”

(Toksinen positiivisuus, miten myönteisyydestä tulee myrkkyä?)

Entä jos kestettäisiin yhdessä ikäviä tuntemuksia ja vellottaisiin hetki niissä? Olisiko se aina pahasta vai voisiko se luoda uutta tunneilmapiiriä työpaikalle…

 

Jenni Janakka, Emilia Kujala. Mielipäiväkirjat, podcast, 27.4.2022

Toksinen positiivisuus, miten myönteisyydestä tulee myrkkyä?, n.d., Aalto yliopisto

https://www.aalto.fi/fi/oasis-of-radical-wellbeing/toksinen-positiivisuus-miten-myonteisyydesta-tulee-myrkkya

Kommentoi