Tampere
28 Mar, Thursday
5° C

Proakatemian esseepankki

Toinen uni essee, koska sen merkitystä ei voi liikaa korostaa  



Kirjoittanut: Lauriina Matilainen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Nukkumalla menestykseen
Miksi nukumme - unen voima
Tuomilehto, Vornanen
Matthew Walker
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Toinen uni essee, koska sen merkitystä ei voi liikaa korostaa  

 

 

Esseen ovat kirjoittaneet Lauriina Matilainen, Emmi Salminen sekä Roosa Haaka. 

 

Johdanto 

 

Kirjoitimme syksyllä esseen ’’Nukutko hyvin ja tarpeeksi?’’, jossa tutustuimme syvemmin unen eri vaiheisiin, unettomuuteen sekä unihygieniaan. Inspiraatiomme kyseiseen esseeseen syntyi siitä, kun huomasimme väsymyksen olevan läsnä todella monen koulukaverimme arjessa. On valitettavaa, että yleensä yöunet ovat juuri se, mistä olemme valmiita nipistämään, kun vuorokaudesta loppuu tunnit kesken. Näin ei kuitenkaan saisi olla. Moni meistä on varmasti joskus ajatellut, että kiireisen arjen aiheuttamat säröt yöuniin on mahdollista korjata lepäämällä viikonloppuna. Hetken aikaa se voi tuntua toimivalta ratkaisulta, mutta pidemmän päälle seuraukset voivat olla hyvinkin vakavia.  

Tässä esseessä pohdimme hyvin laajalti asioita, jotka puhuvat unen ja nukkumisen tärkeyden puolesta. Pureudumme myös sisäisen kellon, sirkandiaanirytmin ja kaksivaiheisen nukkumisen käsitteisiin. Lopuksi käsittelemme vielä alkoholin ja stressin vaikutusta uneen, korkeakouluopiskelijan näkökulmasta.  

 

Miksi meidän tarvitsee panostaa nukkumiseen vieläkin enemmän? 

 

Monet ymmärtävät kuinka tärkeitä osia liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat meidän hyvinvoinnissamme, mutta unen tärkeys saatetaankin helposti unohtaa tai sitä laiminlyödään. Näin ei kuitenkaan pitäisi käydä, sillä “uni on terveyden ja laadukkaan elämän ehdoton perusta” kertoo Henri Tuomilehto kirjassaan Nukkumalla menestykseen (2019).  

Tuomilehto kertoo myös kirjassaan (2019) siitä, kuinka työn vaatimustaso on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana etenkin digitaalisuuden myötä. Ihmiset eivät välttämättä enää ole sidottuna yhteen paikkaan, aikaan tai tilaan. Heiltä myös vaaditaan esimerkiksi nopeampaa kommunikointia ja kehittymistä, sillä nykymaailma ottaa askeleita koko ajan eteenpäin hurjaa vauhtia. Näin voimme todeta, että ihmisten rasittavuus on lisääntynyt ainakin työn saralla. Mihin silloin kuuluu kiinnittää huomiota, kun rasittavuus lisääntyy? No parempaan palautumiseen ja lepoon eli nukkumiseen. Tapahtuuko näin kuitenkaan? Mieti miten itse toimit tilanteissa, jolloin kuormittavuus on lisääntynyt elämässäsi. Osaatko panostaa silloin enemmän palautumiseen vai jatkatko vain samalla kaavalla eteenpäin niin kuin ennenkin?  

 

Miksi aina kuitenkin nipistämme ensimmäisenä unesta? Mitä siitä seuraa? 

Varmasti jokainen meistä tietää, kuinka tärkeää laadukas ja riittävä uni meille on. Kysymys kuuluukin, että miksi silti nipistämme unesta? Saatamme usein aliarvioida unen tarvetta tai määrää, jolloin helposti nipistämme unesta ennemmin kuin muista menoista. Tilanne ei kuitenkaan saisi mennä niin.  

Jatkuva unesta nipistäminen voi johtaa univajeeseen. Univaje on tilanne, jossa ihminen nukkuu vähemmän kuin mitä hänen unentarpeensa on. Kun unesta nipistäminen toistuu vuorokaudesta toiseen, silloin kertyy univelkaa. (Partonen 2022.) 

On sanomattakin selvää, että univajeella on haittavaikutuksia ihmisen toimintaan. Niitä voivat olla muun muassa väsymys, toiminnan hiipuminen, tarkkaavaisuuden huononeminen, keskittymiskyvyn heikkeneminen, reaktioiden hidastuminen ja ärsyyntyneisyyden lisääntyminen. Nämä haittavaikutukset altistavat ihmistä helposti virheille, riitatilanteisiin tai tapaturmille. Yllä mainittujen haittavaikutusten lisäksi univajeesta aiheutuu hitaammin ilmeneviä terveysvaaroja, kuten kilpirauhasen toiminnan vilkastuminen. (Partonen 2022.) 

On hyvä erottaa, että univaje ja univelka tarkoittavat eri asiaa. Univelka on seurausta toistuvasta univajeesta ja pienenkin ajan kestänyt univaje kasvattaa univelkaa. Univelkakin tuo mukanaan omat haittavaikutuksensa, joita ovat muun muassa syketason ja verenpaineen nousu. Lisäksi univelka altistaa ylipainon kertymiselle. (Partonen 2022.)  

Onneksi univelan voi hoitaa pois nukkumalla tarpeeksi. Tämä ei kuitenkaan aina ole välttämättä niin helppoa, jos kärsii esimerkiksi unettomuudesta. Univelan pystyy korjaamaan nukkumalla korvausunta, jonka aikana elimistö toipuu univajeen rasituksista. Aina kuitenkaan esimerkiksi lyhyt viikonloppu ei riitä korjaamaan univelkaa (Partonen 2022.) Ei kannata siis ajatella, että viikonloppuna nukkuu arjen univelat takaisin. Unesta on tärkeää huolehtia viikon jokaisena päivänä.  

 

Älä yritä korvata unta 

Fakta on se, että menetettyä unta ei voi saada takaisin. Tällöin ei kuitenkaan kannata lähteä korvaamaan unta esimerkiksi liiallisella kofeiinilla, koska sillä voi olla vaikutusta tulevan yön uneen.  

Kaikille meille tulee öitä, jolloin uni on huonolaatuista tai sitä ei tule tarpeeksi. Tällaisten öiden jälkeen on hyvä keskittyä tuleviin yöuniin ja varmistaa, että unta tulee riittävästi. Lisäksi kannattaa niin sanotusti valmistella itseänsä yöunia varten, jotta nukahtaminen olisi helpompaa ja uni hyvälaatuista. Löydät vinkkejä nukahtamiseen sekä unenlaadun parantamiseen meidän ensimmäisestä esseestämme “Nukutko hyvin ja tarpeeksi?”. 

 

Mistä tietää nukkuuko tarpeeksi? 

 

Ihminen pystyy mittaamaan helposti kliinisen tutkimuksen avulla, saako hän tarpeeksi unta. Matthew Walkerin kirjoittamassa kirjassa Miksi nukumme- unen voima on kerrottu hyvin, miten pystyt testaamaan nukutko riittävästi. Voit kysyä itseltäsi pystytkö aamun heräämisen jälkeen nukahtamaan uudelleen kello 10-11 aikaan aamupäivällä? Mikäli vastaat myöntävästi, et luultavasti ole nukkunut tarpeeksi tai unen laatusi ei ole ollut riittävän hyvää. Toisena kysymyksenä voit kysyä pystytkö suoriutumaan päivän tehtävistä parhaalla mahdollisella tavalla ilman kofeiinia? Jos vastaat kieltävästi, sinulla voi olla krooninen univaje, jota piilottelet kofeiinilla. Näiden kysymysten vastausten perusteella pystyt miettimään mikä on oma tilanteesi unen suhteen. Vastauksien perusteella todettuun univajeeseen pitäisi suhtautua vakavasti sekä pyrkiä pääsemään univajeesta eroon. 

Pitkittynyt univelka voi johtaa krooniseen väsymykseen ja se voi ilmetä mentaalisina sekä fyysisinä vaivoina. 

 

On olemassa muitakin kysymyksiä, joiden avulla pystyt selvittämään univajeen ilmenemistä. Jos sinulla ei ole herätyskelloa laitettuna aamulle, heräätkö oikean heräämisajan ohi? Mikäli nukut herätysajan ohi, et saa riittävästi unta. Huomaatko, että keskittymisesi on vaikeaa heti aamulla? Tämä voi johtua aivojen väsyneisyydestä mikä johtuu unenpuutteesta. (Walker 2019.) 

 

Välillä runsaiden yöunien jälkeen voit kokea itsesi väsyneeksi tai uniseksi. Tällöin kyseessä voi olla diagnosoimaton unihäiriö, joita on tunnistettu jo yli sata.  Yleisin on unettomuus ja seuraavana on uniapnea. On tärkeää muistaa, ettei etsi apua ensimmäisenä unilääkkeistä. (Walker 2019.) 

 

“Sisäinen kellosi” määrää nukkumaanmenon 

 

Nukkumisen halua sekä valevilla olemisen halua säätelee kaksi tekijää. Toinen niistä on signaali, jota lähettää syvälle aivoihin sijoittunut sisäinen 24 tunnin kellosi. Tämä niin kutsuttu “sisäinen kellosi” luo toistuvan vuorokausirytmin, ja se saa sinut tuntemaan tiettyinä kellon aikoina uniseksi tai valppaaksi. Toinen tekijä on aivoissa syntyvä kemiallinen aine, joka luo nukkumista vaativan “paineen”. Mitä pidempään olet valveilla, sitä enemmän tuota nukkumista vaativaa kemiallista painetta kertyy ja näin ollen tunnet itsesi väsyneeksi tai uneliaaksi. Näiden kahden tekijän välinen tasapaino määrää sen, miten tarkkaavainen olet päivällä, mihin aikaan illalla koet olosi väsyneeksi ja milloin olet valmis käymään nukkumaan. Lisäksi tämä vaikuttaa osittain siihen, miten hyvin nukut. (Walker 2019.) 

 

Sirkadaanirytmi 

 

Jokaisella meillä on henkilökohtainen 24 tunnin rytmi, joka ohjaa vahvasti meidän toimintaamme. Tätä kutsutaan myös sirkadiaanirytmiksi. Maapallon jokainen elävä olento, jonka elinkaari on muutamaa päivää pidempi, kehittää itselleen luontaisen rytmin. Aivoissa tikittävä vuorokautta mittaava kello luo signaaleja muille aivojen alueille sekä koko elimistöön. Oman vuorokausirytmin mukaisesti tiedostat, milloin haluat olla valveilla ja milloin haluat nukkua. Tämä kello tahdittaa myös vuorokaudenajat esimerkiksi syömiselle ja juomiselle. Se tahdittaa myös mielialaasi ja tunnetilaasi sekä mitä hormoonia elimistöösi erität.  

 

Biologinen sirkadiaanirytmisi huolehtii ruumiinlämpösi alenemisesta normaaliin. nukkumaanmenoajan lähestyessä, ja alimmilleen lämpö menee suunnilleen kahden tunnin kuluttua nukahtamisesta. Tämä lämpötilan rytmi ei kuitenkaan riipu siitä, oletko todellisuudessa unessa. Vaikka olisit hereillä koko yön, ruumiinlämpösi noudattaisi silti samaa 24 tunnin sykliä riippumatta siitä, oletko hereillä vai nukkumassa. Tämä on klassinen esimerkki ennalta ohjelmoidusta sirkadiaanirytmistä, joka toistuu toistumistaan muuttumattomana. Sirkadiaanirytmin käyrä nousee ja laskee vuorokauden jaksoissa riippumatta siitä, oletko nukkunut vai et. Helposti voi kuitenkin havaita, ettei kaikkien ihmisten sirkadiaanirytmi ole samanlainen. 

 

On tutkittu, että kasveilla on oma sisäinen kello. Usein ajatellaan, että kasvit tarvitsevat valoa kasvaakseen ja monet kasvit kääntävät lehtensä tai kukkansa kohti auringon valoa. Ranskalainen geofyysikko Jean-Jacques dÓrtous de Mairan löysi ensimmäisen todisteen siitä, miten kasvit kehittävät itselleen oman vuorokausirytmin. De Mairan laittoi kasvin kannelliseen laatikkoon ja sulki sen sinne täydelliseen pimeyteen vuorokauden ajaksi. Vaikka päivänvalo ei päässyt vaikuttamaan kasviin, se toimi edelleen samalla tavalla kuin ulkoilmassakin: sen lehdet avautuivat komeasti. Kun päivä oli päättymässä, lehdet sulkeutuivat, vaikkei kasvi saanut auringonlaskun signaalia. Havainto oli yllätyksellinen. De Mairan oli osoittanut tutkimansa elävän olennon noudattavan omaa aikatauluaan olematta yhteyteen auringon säätelemän rytmin kanssa. Kasvilla on vuorokauden rytminsä ja se on lisäksi sisäsyntyinen. Vasta 200 vuotta myöhemmin todistettiin ihmisen noudattavan samanlaista sisäsyntyistä vuorokausirytmiä. Tämän kokeen ansiosta saimme odottamattoman lisän tietämykseemme sisäisestä kellosta. (Walker 2019.) 

 

 

Kuinka meidän pitäisi nukkua- kaksivaiheinen nukkuminen 

 

Walker toteaa kirjassaan, etteivät ihmiset nuku luonnon tarkoittamalla tavalla. Moderni elämä on muokannut nukkumisjaksojen määrää, nukkumisen kestoa sekä nukkumisen vuorokauden aikoja. Nykyään kehittyneissä maissa aikuiset nukkuvat yhden pitkän yöunen, jonka keskimääräinen kesto on nykyisin vajaat seitsemän tuntia. Kulttuureissa, joissa sähköä ei tunneta, nähdään nukkumisen usein olevan aivan toisenlaista. Metsästäjä-keräilijäheimot esimerkiksi Pohjois-Kenian gabrat, joiden elämäntavat eivät ole muuttuneet tuhansiin vuosiin, nukkuvat kaksivaiheisesti. He nukkuvat öisin pidemmän jakson (7-8 tuntia) ja lisäksi iltapäivisin 30-60 minuuttia. (Walker 2019.) 

 

Joskus ihmiset menivät nukkumaan heti pimeän tultua ja heräsivät yhtä aikaa kanojen kanssa. Nykyään me pimeän tullessa lopettelemme töitämme ja edessä on vielä usea tunti valveilla oloa illalla. Lisäksi vain harvat pystyvät nauttimaan täysimääräisestä iltapäivän torkahduksesta, mikä vielä lisää unenvaikeutta myöhemmin. Kaksivaiheinen nukkuminen ei pelkästään perustu kulttuuriin, vaan sen juuret ovat syvällä biologiassa. Geenimme ovat virittyneet niin, että sijainnista riippumatta kaikkien ihmisten vireys herpaantuu hetkeksi iltapäivällä. Tämän voi havaita kaikissa lounaan jälkeen pidetyissä kokouksissa tai luennoilla. Varmasti olet itsekin huomannut tämän uneliaisuuden hetken iltapäivällä. Kyseessä on evoluution tuottama vireystilan lasku, joka ikään kuin suosittelee iltapäivänokosia. Tämä on niin kutsuttu aterian jälkeinen vireyden herpaantuminen. Tutummin ehkä puhekielessä “ruokalepo”. Tämä johtaa juurensa siitä, miten synnynnäiseen taipumukseen torkahtaa päiväunille iltapäivällä työnteon yhtäjaksoisen jatkamisen sijasta. Tässä siis hyvä neuvo, mikäli joudut pitämään työhösi tai kouluusi liittyvän tärkeän esityksen, yritä välttää tätä iltapäivän torkahdushetkeä. (Walker 2019.) 

 

Kun palataan takaisin yleiskuvaan, on ilmeistä, että nykyajan moderni yhteiskunta evää meiltä mahdollisuuden ennalta ohjelmoituun kaksivaiheiseen nukkumiseen. Tämä irtautuminen kaksivaiheisesta nukkumisesta tapahtui todennäköisesti silloin, kun maatalousyhteiskunnasta siirryttiin teolliseen yhteiskuntaan. (Walker 2019.) 

Walkerin mukaan “Biologisista rytmeistämme- aivotoiminnasta, neurokemiallisesta aktiivisuudesta- ei löydy vihjettäkään siitä, että ihmisillä olisi luonnostaan halua valvoa useita tunteja keskellä yötä. Aito kaksivaiheisen nukkumisen kaava- jonka olemassaolosta on saatu antropologiset, biologiset ja geneettiset todisteet ja jonka on mittauksiin osoitettu ilmenevän kaikissa tähän mennessä tutkituissa ihmisissä- sisältää pitkän yhtenäisen yöunen ja lisäksi lyhyemmän torkahduksen iltapäivällä” (Walker 2019). 

 

Nykyään kaksivaiheinen nukkuminen näkyy siestakulttuureissa. Monet Etelä-Amerikan maat viettävät siestaa eli esimerkiksi jokin liike saattaa sulkea ovensa klo 13-17 ajaksi. 

Harvardin yliopiston terveystieteiden tutkimusryhmä otti selvittääkseen, kuinka paljon terveysongelmia kaksivaiheisesta nukkumisesta luopuminen vaikutti kreikkalaisessa kulttuurissa. Tutkijat tutkivat eri ikäisiä (20-83 vuotiaita) miehiä ja naisia. He tutkivat sydämen ja verisuoniston tilan kehittymistä kuuden vuoden ajalta, kun tutkittavat luopuivat siestan pitämisen tavasta. Tutkimus osoitti, että elämämme lyhenee, kun meiltä on viety synnynnäisesti meihin ohjelmoitu kaksijaksoisen nukkumisen tapa. Tämän mukaan esivanhempiemme geneettiseen koodiin kauan sitten kirjoitettu luonnollisen kaksivaiheisen nukkumisen ohje sekä terveelliset elämäntavat ovat pitkän elämän avaimet. (Walker 2019.) 

 

Korkeakouluopiskelijat – Alkoholi ja uni 

 

Alkoholin vaikutus uneen riippuu monista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi käytetyn alkoholin määrästä sekä yksilöllisistä tekijöistä. Joillakin ihmisillä pieni määrä alkoholia voi rentouttaa ja helpottaa nukahtamista, mutta alkoholilla on kuitenkin tutkittu olevan haitallisia vaikutuksia unen palauttavaan vaikutukseen. Palautumiselle erittäin tärkeät syvä uni ja REM-uni kärsivät alkoholinkäytöstä eniten, sillä nukkuminen muuttuu pinnalliseksi. Alkoholi lisää myös yöllisiä heräämisiä. Huonon unenlaadun vuoksi olo on alkoholinkäytön jälkeisenä aamuna usein tehoton. (Päihdelinkki 2017.) 

 

’’Kun alkoholi palaa, sinä et lepää.’’  

(Alko n.d.) 

 

Opiskelijoiden keskuudessa alkoholinkäyttö pyörii suurimmaksi osin järjestettävien tapahtumien ympärillä. Vaikka viimevuosien aikana alkoholittomat juomavaihtoehdot ja raittius ovat selkeästi lisääntyneet opiskelijatapahtumissa, on isolle osalle opiskelijoista runsas alkoholinkäyttö edelleen arkipäivää.  

 

– Usein ahdistaa, että olisi hirveästi kouluhommia enkä jaksaisi taas seuraavana päivänä olla krapulassa. Ajattelen ehkä meneväni selvinpäin, mutta sitten kello onkin kolme aamulla, ja olen taas hirveässä humalassa jossain jatkoilla, Emilia kuvailee. 

(Yle 2022.) 

Emme mene tässä esseessä kuitenkaan sen syvemmälle alkoholinkäytön myötä syntyvään sosiaaliseen paineeseen, jonka vuoksi useat opiskelijat pystyvät varmasti samaistumaan yllä olevaan kommenttiin. Joka tapauksessa on sanomattakin selvää, että liiallinen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa opintoihin negatiivisesti, esimerkiksi poissaoloina sekä opintojen viivästymisenä. Opiskelijoiden keskuudessa voi olla myös pahimmassa tapauksessa alkoholin ongelmakäyttöä ja siihen liitettäviä terveyshaittoja. (LAB 2021.) 

 

Korkeakouluopiskelijat – Stressi ja ylivireystila 

 

Jatkuva stressaaminen vaikuttaa negatiivisesti uneen ja nukkumiseen. Se vaikeuttaa nukahtamista, rikkoo unta ja voi herättää aamuyöstä. Tähän syynä on elimistön ylivireystila. Ylivireystilalla tarkoitetaan sitä, että autonomiseen hermostoon kuuluva sympaattinen hermosto on reaktiivinen sekä ylivirittynyt. Tällöin stressihormoni kortisolin erityksen ja kehon lämpötilan taso on korkealla myöhään illalla ja aamuyöllä. Ajatukset vilisevät, sydän hakkaa ja verenpaine on koholla. (Anna 2020.) 

 

Jos opiskelijalla on esimerkiksi monia palautettavia tehtäviä samaan aikaan, voi tällöin joutua nipistämään yöunista paljonkin. Tapahtuu ikään kuin ketjureaktio, jossa ensin syntyy kiire, kiireestä stressi, stressistä huonot yöunet ja palautumisongelmat. Jos tämän kaiken edellä mainitun lisäksi on vielä alkoholinkäyttöä ja aamuyöhön valvomista, voi lopputulos olla huono. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että stressi ei aina ole pahasta, vaan sen vaikutus voi olla myös positiivinen. Tässä kävimme kuitenkin läpi vain sitä lopputulemaa, mitä sekalainen vuorokausirytmi, alkoholi ja stressi voivat pahimmillaan aiheuttaa.  

 

’’Nuorena jaksaa.’’ – vai jaksaako kuitenkaan?  

 

Pohdinta  

 

Vaikka koemme, että olemme jo ennen näitä esseitä pitäneet nukkumista erittäin tärkeänä osana kokonaisvaltaista hyvinvointiamme, kasvoi sen merkitys kuitenkin entisestään. Jos elämme arkea viikosta toiseen hirveän kiireen keskellä ja pyhitämme vain viikonloput lepäämiselle, ei pidemmän päälle lopputulos voi yksinkertaisesti olla kovin hyvä. Opiskelijoilla tällainen rytmi voidaan omaksua hyvinkin nopeasti, mutta siitä olisi syytä opetella eroon. Univelan kasvattaminen ei siis kannata. 

 

Opettele kuuntelemaan omaa sisäistä kelloasi, koska se ohjaa sinua parhaan mahdollisen energiatason saavuttamiseen. Jos koet olosi väsyneeksi ja uneliaaksi illalla, älä pitkitä nukkumaanmenoa esimerkiksi selaamalla somea, vaan mene nukkumaan. Oman kehon kuunteleminen korostuu monella eri osa-alueella, kun on kyse jaksamisesta, joten se on äärimmäisen tärkeä osa myös tämän esseen sanomaa.  

 

Kannustamme nyt jokaista pohtimaan omaa nukkumiskäyttäytymistään. Mieti, onko jokin asia pielessä ja kokeile tehdä muutos. Kiinnitä huomiota erityisesti nukkumaanmenoaikoihin ja pyri saamaan unirytmi säännölliseksi. Myös omaa alkoholinkäyttöä on syytä miettiä palautumisen näkökulmasta. Ajat itsesi lopulta nurkkaan, jos et priorisoi jaksamistasi. Kuten jo aiemmin sanoimme, menetettyä unta et saa takaisin.  

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähdeluettelo 

Alko. N.d. Alkoholi ja uni – kun alkoholi palaa, sinä et lepää. Viitattu 10.3.2023. 

https://www.alko.fi/vastuullisesti/alkoholi-ja-terveys/alkoholi-ja-uni 

Anna. 2020. ”Ajatus ei ole tosiasia” – unettomuudesta kärsivän kannattaa opetella ottamaan etäisyyttä yöllisiin huoliinsa. Viitattu 9.3.2023. https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/ylivireystila-yllapitaa-unettomuutta 

LAB University oh Applied Sciences. 2021. Opiskelen, siis juon. Viitattu 10.3.2023.  

https://blogit.lab.fi/labfocus/opiskelen-siis-juon/ 

Partonen, T. 2022. Unettomuus. Verkkosivu. Viitattu 9.3.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00534 

Päihdelinkki. 2017. Alkoholi ja uni. Viitattu 9.3.2023.  

https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/alkoholi-ja-uni 

Tuomilehto, H & Vornanen, J. 2019. Nukkumalla menestykseen. 3. painos. Helsinki: Tammi.  

Walker, M. 2019.Miksi nukumme- Unen voima. Viitattu 9.3.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/miksi-nukumme-unen-voima-117669 

Yle. 2022. Emilia on 25-vuotias yliopisto-opiskelija, jolla on alkoholiongelma – “Kukaan ei halua olla porukan ainoa, joka ei ota shottia”. Viitattu 10.3.2023.  

https://yle.fi/a/3-12280766 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close