Tampere
19 Jan, Sunday
1° C

Proakatemian esseepankki

Toimivan tiimin pohjapiirustus – Tunnejohtaminen tiimityöskentelyssä



Kirjoittanut: Nea Systä - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda tunteita - Menesty työelämässä
Tunnelmamuotoilu
Camilla Tuominen
Marjo Rantanen
Zehren Friedman
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Alkusanat

 

Kuinka innovatiiviset ihmiset, jotka haluavat tuoda työyhteisöihin uusia toimintatapoja, työn arkea helpottavia keinoja tai vaikkapa työyhteisön ilmapiiriä parantavia ratkaisuja, saadaan pidettyä motivoituneina ja pysymään työpaikoilla? Mitä tällaiset henkilöt arvostavat ja mitä he odottavat työltään sekä työyhteisöltään? Kuinka rakentaa työyhteisö ja tiimi, jossa saadaan aikaan paljon, menettämättä motivaatiota ja jaksamista? Miten hyvinkin erilaisista ihmisistä koostuvista tiimeistä saadaan tehokkaita ja toimivia kokonaisuuksia? Miten tiimin jäsenet saavat äänensä kuuluviin ja sitä kautta tiiminsä loistamaan?

Tällaisia kysymyksiä olen pyöritellyt mielessäni sekä aikaisemmissa työpaikoissani, että koulun penkkejä kuluttaessani. Olen huomannut, että monissa tapauksissa, joissa työpaikalla on alkanut ilmenemään ongelmia syystä taikka toisesta, tunnejohtamisen taitojen ja keinojen avulla olisi mahdollisesti suuremmilta konflikteilta voitu välttyä.  Työuran aikana olen huomannut, että minun kaltaiseni tunteella eläjä kaipaa tunteiden johtamisen taitoja sekä ulkopuolelta käsin, mutta toki myös sisältäpäin itsereflektion kautta. Työkokemuksen ja iän karttuessa osaa paremmin havainnoida asioita, jotka työssä tai opiskelussa ärsyttävät tai ilahduttavat ja mitkä saavat motivaatiotason heittelehtimään. Törmäsin lähes vahingossa Camilla Tuomisen, Johda tunteita, menesty työelämässä – kirjaan, joka jo otsikollaan sai minut kiinnostumaan teoksesta sekä aiheesta yleisesti ja halusinkin paneutua tarkemmin tunnejohtamisen maailmaan.

Kun miettii mitä tahansa sellaisia yhteisöjä, joissa harrastetaan, opiskellaan, tehdään töitä tai vietetään vapaa-aikaa ja missä viihdytään erityisen hyvin, voi pienen pohdinnan jälkeen näistä kaikista löytää yhtäläisyyksiä niistä asioista, jotka edesauttavat viihtyvyyttä. Useimmiten nämä yhtäläisyydet liittyvät tavalla tai toisella tunteisiin. Itselläni Tuomisen (2018) teoksen ensimmäiset sivut saivat aikaan melkoisen tunnemyllerryksen ja päässä rupesi pyörimään lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka iso rooli tunteilla onkaan meidän jokapäiväisessä toiminnassamme. Kirjan ensimmäisessä luvussa tuotiin esiin mielestäni koko aiheen tärkein pointti. Siinä korostettiin työpaikkaa, jossa jokainen voi olla oma itsensä, ilmaista mielipiteensä vapaasti ja jossa on hyvä tunnelma. (Tuominen 2018, 11).

Yllä esitettyihin kysymyksiin on etsitty vastauksia myös Googlen toimesta. Google on erityisesti halunnut löytää vastauksia siihen, mitkä asiat saavat tiimit toimimaan ja mitä on ne lähtökohdat, jotka täytyy olla kunnossa hyvän tiimin rakentamiseksi. Näitä Googlen tutkimuksen tuloksia lähdetään purkamaan seuraavaksi omien kokemusten siivittämänä.

 

Toimivan tiimin pohjapiirustus

 

Yrityksiä ja tiimejä sekä niiden tehokkuutta ja toimivuutta on tutkittu paljon ja syitä siihen, mitkä piirteet muodostavat parhaiten toimivat työyhteisöt, on pyritty löytämään syitä. Google on tehnyt vuosia kestäneen tutkimuksen, jossa on vertailtu hyvinkin erilaisia työyhteisöitä ja pyritty löytämään näistä yhteisöistä yhteneväisyyksiä, jotka kertoisivat ratkaisun sille, mitä ominaisuuksia vaaditaan toimivan tiimi muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Googlen teettämän tutkimuksen tiimit olivat keskenään hyvin erilaisia ja niiden sisäiset toimintatavat erosivat monin tavoin toisistaan. Tutkituissa tiimeissä saatettiin tehdä työtä hyvinkin ohjatusti sekä tiukoin raamein ja toisissa tiimeissä taas hyvinkin vapaamuotoisesti. Lopulta tutkimuksesta kuitenkin pystyttiin selvittämään, mikä näitä tiimejä yhdistää ja mikä tekee niistä toimivia. Näitä ominaisuuksia lähdemme seuraavaksi käymään läpi. (Friedman 2019.)

Turvalliset pohjarakenteet

 

Googlen tutkimusryhmän vahvimmaksi löydökseksi kohosi psykologinen turvallisuus. Työpaikka, jossa voi olla täysin oma itsensä ja ilmaista vapaasti tunteitaan ja ajatuksiaan, luo mahdollisuudet huipputiimin syntymiselle. Se, että psykologisesti turvallinen ympäristö on mahdollisuus luoda, tarvitaan tietenkin tietoa siitä, mitä tällaisen ympäristö syntyyn vaaditaan. Se, että tiimeissä olisi entuudestaan toisilleen tuttuja kaveruksia, jotka tulevat keskenään hyvin toimeen tai että tiimissä olisi ainoastaan ahkeria ekstroverttejä, ei kerro mitään siitä, miten tiimi lopulta pärjää. Tutkimusten mukaan, sillä, keitä tiimissä on jäseninä ei ole juurikaan merkitystä, sillä kuitenkin on huomattava merkitys, miten tiimien sisällä toimitaan. (Friedman 2019.)

Psykologisesti turvallisessa ympäristössä nousee esiin kaksi ominaisuutta, jotka luovat tiimille hyvät lähtökohdat onnistua. Ensimmäinen näistä ominaisuuksista on vuoropuhelu, jossa jokainen tiimin jäsen pääsee ja uskaltaa päästä ääneen. Tiimin jäsenet ovat tällöin tasavertaisia ja mitä tasaisemmin keskusteluvuorot jakautuvat ja mitä toimivampi dialogi on, sitä helpompi tiimin on toimia yhdessä. Se, että uskalletaan sanoa ajatuksia ja ideoita ääneen ja olla haavoittuvaisia tiimin edessä, luo valtavat mahdollisuudet tiimin loistaa. Toinen näistä ominaisuuksista on kuunteleminen ja läsnäolo. Kun tiimin jäsenet osoittavat toisilleen olevansa läsnä keskustelussa ja kuuntelemalla mitä toisilla tiimin jäsenillä oikeasti on sanottavaa, keskustelu sujuu huomattavasti helpommin ja luottamus tiimin sisällä kasvaa entisestään. (Friedman 2019.)

Luotettavat toimijat

 

Toinen erittäin tärkeä ominaisuus toimivassa tiimissä on luotettavuus ja luottamus. Luottamus tiimiin, tiimin jäseniin ja tiimin toimivuuteen ovat erittäin tärkeitä tunteita, joita vaaditaan toimivan tiimin rakentamiseen. Kun jokainen tiimin jäsen on vastuullinen ja luotettava, yhteistyö toimii. Jokaisella tiimin jäsenellä on oma roolinsa ja jokaisen tiimin jäsenen on voitava luottaa siihen, että jokainen tiimin jäsen osallistuu, ottaa vastuuta ja jokaisen tiimin jäsenen tekemiseen voidaan luottaa. Hyvin toimivassa tiimissä voidaan luottaa siihen, että työt tehdään ajoissa ja jokainen osallistuu työntekoon. Yksikin heikko lenkki saattaa kaataa koko tiimin onnistumisen. Luottamuksen rakentaminen vie kuitenkin aikaa, joiltakin se luonnistuu nopeasti, joillakin se vie pidemmän ajan. Tämän asian kanssa on kuitenkin turha kiirehtiä, sillä hoputtamisella ei luottamusta tiimin sisällä voida kasvattaa, se tulee kuin itsestään kun rakenteet luottamuksen ilmapiirille ovat kunnossa. (Friedman 2019.)

Strukturoidut tehtävät

 

Työpaikat ja tiimit tarvitsevat selkeitä raameja toiminnalleen. Ilman selkeätä rakennetta ja sääntöjä, on tiimin vaikea suoriutua tehokkaasti. Raamit eivät kuitenkaan saa olla liian tiukkoja, jotta luovuus ja innovatiivisuus voidaan säilyttää. Jokaisen ryhmän jäsenen on tärkeä ymmärtää omat vastuut, velvollisuudet, oma rooli sekä tavoitteet, suoriutuakseen työstä tehokkaasti. Yhteisesti asetetut selkeät välitavoitteet sekä päätavoitteet selkeyttävät työntekoa ja helpottavat tiimin jäsenten toimintaa työyhteisössä. (Friedman 2019)

Jos miettii mitä tahansa työtehtävää, niin voimme varmasti kaikki yhdessä todeta, että on helpompi lähteä tekemään tehtävää eteenpäin, jos tavoite on selkeä. Kun jokainen tiimissä tietää mitä pitää tehdä, millä aikataululla ja miksi, on todennäköisempää, että tehtävät tulevat myös suoritetuiksi.

Miksi rakentaa?

 

On selvää, että työtä ei monikaan pystyisi tekemään ilman, että sillä olisi mitään merkitystä. Ihminen tarvitsee merkityksellisyyden kokemuksia tunteakseen itsensä hyödylliseksi. Merkitykset voivat vaihdella ja eri ihmiset saavat merkityksen tunteen hyvin eri asioista. Jotkut löytävät työlleen merkityksen siitä, että pystyvät taloudellisesti olemaan tasapainossa, jotkut taas saavat tunteen merkityksellisyydestä esimerkiksi onnistuessaan annetuissa työtehtävissä tai projekteissa tai vaikkapa onnistuessaan olemaan hyödyksi omalle tiimilleen. On tärkeää, että ymmärrämme, miten eri ihmiset hakevat näitä tunteita ja mikä heitä motivoi tekemään työnsä yhä paremmin ja olemaan motivoituneita oppimaan aina uutta. (Friedman 2019.)

Vaikutukset?

 

Mitä selvemmin tiimin jäsenet näkevät ja kokevat työnsä vaikuttavuuden, sitä helpompi on saavuttaa onnistumisen kokemuksia. Se, että omat ja tiimin tulokset selvästi vaikuttavat johonkin asiaan ja tulokset ovat saavutettu, on tärkeä ominaisuus toimivassa tiimissä ja varsinkin yksilötasolla. Tee työtä, jolla on tarkoitus, on tärkeä lausahdus ja vielä, kun lisätään tee-sanan tilalle teen-sanan, lausahdus ei voisi olla osuvampi. (Friedman 2019.)

 

Lopuksi

 

Miksi sitten tunteisiin pitäisi kiinnittää huomiota? Tutkimuksissa on esitetty, että ”yli 90% työstään parhaiten suoriutuvilla ihmisillä on korkea tunneäly.” (Tuominen 2018, 61) Jos kerta näin on, niin miksi tunteita ja niiden merkitystä ei nosteta enemmän esiin työpaikoilla ja muissa yhteisöissä? Tunneälyllä viitataan ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunteita sekä nimetä niitä. Omia tunteitaan pystyy johtamaan, mutta se vaatii harjoittelua. Oletko mahdollisesti mennyt sänkyyn ja pyörinyt siellä unta saamatta useitakin tunteja? Moni vastaa tähän luultavasti kyllä. Stressaavissa hetkissä tunnemyllerrys näkyy helposti univaikeuksina. Tunteiden sanoittamista ja nimeämistä voi harjoitella yksinkertaisella tavalla, jolla voi myös helpottaa unen saamista. Ennen nukkumaanmenoa kannattaisi pohtia omia tunnetiloja ja nimetä ne, vaikkapa ihan ääneen. Kun tunteiden sekamelska aivoista pääsee pihalle sanojen muodossa, aivot pystyvät rauhoittumaan ja samassa olemme harjoitelleet omien tunteiden sanoittamista. (Tuominen 2018, 65.) Kun omat tunteensa osaa sanoittaa itselleen, on ne myös helpompi tuoda esiin työpaikalla.

Miksi meidän pitäisi osata lukea toisten tunteita? On selvää, että emme voi selvitä työurastamme ilman ainuttakaan negatiivista tunneta. Tämän vuoksi onkin hyvin tärkeää, että osaamme ymmärtää sekä omia että toisten negatiivista käytöstä. Jos pysähtyisimme aina hetkeksi miettimään, mitä juuri sillä hetkellä tunnemme, kun negatiiviset ajatukset valtaavat ajatuksemme tai mitä kollega hermostuksissaan ajattelee tai tuntee pohjimmiltaan, voisimme mahdollisesti edesauttaa avoimemman ilmapiirin luomista sekä estää patoutuneiden tunnereaktioiden ryöppyjä tulevaisuudessa. Se, että poissuljemme negatiiviset tunteet ja tietoisesti vältämme tilanteita, joissa niitä mahdollisesti syntyisi, ei ole tunteiden johtamista. Jokaiselle varmasti tulee mieleen tilanteita työelämästä, joissa olisi itse voinut toimia paremmin tai esimies olisi voinut omilla tunnejohtamisentaidoillaan pystynyt ratkomaan ongelmia paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Haluaisin nostaa esiin myös sen näkökulman, mitä heikot tunnejohtamisen taidot voivat ”pahimmillaan” saada aikaiseksi, jotta voisimme oppia kiinnittämään huomiota siihen, että omissa tiimeissämme osaisimme olla avoimia toistemme ideoille, ajatuksille ja toimintatavoille. Seuraavalla kerralla, kun huomaat palaverissa, että jokin alkaa ärsyttämään, mieti hetki hiljaa mielessäsi, mikä tunne nostaa juuri sillä hetkellä päätään ja miksi. Tämän jälkeen saat luultavasti aikaan rakentavampaa ulosantia aikaiseksi. Kuuntele mitä toiset yrittävät muille tai sinulle kertoa ja yritä ymmärtää. Se kantaa varmasti pitkälle.

Miten voimme edistää tunteiden johtamista? Yksi helppo keino työyhteisössä on nostaa keskustelun aiheeksi itse tunteet. Tunteista voidaan keskustella palaverien ohessa, omassa ”kehittämispäivässä” tai vaikkapa kahdenkeskisissä keskusteluissa. On hyvä muistaa kysyä pahalla tuulella olevalta kollegalta, että mitä hänelle kuuluu ja onko kaikki hyvin. Pinnan alta saattaa paljastua jotakin, mitä kollega ei ole tuonut yleisesti esiin. Kuulumisten kysyminen saattaa havahduttaa äksyilijän ja toisaalta taas edesauttaa jatkossa avointa keskustelua. Tunnekeskustelu vaatii tunneälyä ja olisikin erittäin positiivista, että ne henkilöt, joilla on tunneälytaitoja, olisivatkin aktiivisesti läsnä esimerkiksi palavereissa, jotta tiimiläisten aidot tunteet voitaisiin purkaa työpaikalla, eikä kotona sängyssä pohtien.

Lopuksi kannattaa myös muistaa, että vastassamme projektien myötä on meidän omien tunteiden lisäksi myös asiakkaiden tunteet. Rantanen on nostanut esiin varsin pätevän lausahduksen Tunnelmamuotoilu teoksessaan:

”Yritys, joka ei arvosta ihmistä, ei ansaitse menestyä” (Rantanen 2016,3).

Tämä kannattaa muistaa, kun miettii, että onko tunteet ja niistä keskusteleminen ja niiden syvempi pohtiminen itselle tärkeää vai ei. Jos meillä tiimien sisällä nousee esiin jo nyt lukemattomia tunteita, jotka vaikuttavat meidän toimintaamme, niin kuinka paljon niitä onkaan tarjolla ympäröivässä maailmassa…

 

Lähteet:

Friedman, Z. 2019. Google Says The Best Teams Have These 5 Things. Forbes. Julkaistu 28.1.2019. Luettu: 7.12.2019.

https://www.forbes.com/sites/zackfriedman/2019/01/28/google-says-the-best-teams-have-these-5-things/#1267ea875a30

Rantanen, M. Tunnelmamuotoilu –Nosta asiakaskokemukset ja työhyvinvointi uudelle tasolle tunnelmamuotoilun avulla. Helsinki: Talentum Pro.

Tech Insider 2016. How Google builds the perfect team. YouTube. Julkaistu: 18.7.2016. Katsottu: 7.12.2019.

 

Tuominen, C. 2018. Johda tunteita – menesty työelämässä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close