Tampere
18 Mar, Monday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Toimistoduunista keikalle



Kirjoittanut: Arttu Asunta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Humanity Works: Merging Technologies and People for the Workforce of the Future
Alexandra Levit
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Toimistoduunista keikalle

Työolosuhteet tulevat muuttumaan radikaalisti. Uudet teknologiat ja sosiaalisten normien muokkautuessa, työpaikat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Uusien toimintatapojen ja mallien omaksuminen yrityskulttuuriin ovat suuri tekijä, mikäli haluat menestyä tulevaisuudessa. Maailman globalisoituminen luo yhä enenevissä määrin työpaikkoja ulkomaalaisille osaajille. Teknologian hyödyntäminen ja sen avulla osaamisen kehittäminen tulevat olemaan suuria teemoja tulevaisuuden työnkuvassa. Boston Consulting Group kuvailee tulevaisuuden murrosta nimellä Teollisuus 4.0 (Industry 4.0). Mistä tämä murros oikein johtuu? Sillä on monia tekijöitä, mm. laskeva syntyvyys, kasvanut maahanmuutto, yhä kehittyvä teknologia sekä uudet ja kasvavat talouden muutokset. Levit väittää, että statistiikkaa tutkimalla, nämä trendit ovat helposti havaittavissa. Organisaatiot ja yritykset tulevat kohtaamaan haasteita houkutellakseen uusia ja ylipäätään pitääkseen vanhat työntekijänsä tyytyväisinä. Tulevaisuudessa työnantaja ei valitse työntekijöitään vaan työntekijä valitsee työpaikkansa.

Tavallinen toimistoduuni

Mistä tyypillinen toimistoduuni koostuu? Yhdeksästä viiteen, oma nurkkaus, kenties vesikone, jonka ympärille keräännytään keskustelemaan päivän polttavista aiheista? Tulevaisuudessa toimistosi ei todennäköisesti ole enää siellä, missä olet tottunut tekemään työsi. Etätyön kysyntä ja mahdollisuudet kasvavat jatkuvasti ja ne tulevat olemaan tulevaisuuden normi, lähestulkoon alalla kuin alalla. Etätyö tarkoittaa työtä, jota voit tehdä oikeastaan missä tahansa, ajasta ja paikasta riippumatta. Yksi tällä hetkellä nousevista trendeistä ovat yhteistyötilat. Tampereellakin toimiva Mothership of Work on esimerkki suomessa toimivasta yrityksestä, joka vuokraa työtiloja kelle tahansa. Oli työpaikkasi sitten kiinalaisella yhtiöllä tai Kuusankoskella IT-firmassa, voit rauhoittaa kotisi rentoutumiseen ja tehdä työsi etänä vuokratiloissa, firmasi piikkiin. Yhteistyötilat ovat suuressa nousussa työmarkkinoilla ja niiden kysyntä tulee kasvamaan erityisesti freelancereiden ja jopa startupien keskuudessa. Taloudellisestikin järkevä ratkaisu on myös sosiaalisesti rikastuttavampaa, kuin aina samassa toimistokopissa nököttäminen. Kansainvälinen design yritys Knoll toteutti tutkimuksen 50 maahan, jonka mukaan tällaisissa työyhteisöissä työskennelleet olivat vähemmän eristäytyneitä, kiinnostuneempia työstään sekä motivoituneempia. Uudet sosiaaliset kontaktit alati vaihtuvien työyhteisön jäsenten kesken mahdollistavat uusia ideoita ja ajatusten jakoa laajemmin. 82 prosenttia tutkituista kertoivat ammatillisten verkostojensa kasvaneen yhteistyötiloissa työskenneltyään.

Virtuaalinen työnteko on niin ikään kasvussa. Lisätty todellisuus, AI (Augmented Reality) ja erilaiset kommunikoinnin välineet madaltavat rajoja yritysten ja henkilöiden viestinnässä. Hintojen kehitys teknologian mukana tulee mahdollistamaan yhä selkeämpää viestintää työyhteisöjen välillä, olit sitten vaikka Suomessa tai Yhdysvalloissa. Osiltaan tämä poistaa matkustuksen tuomat rasitteet, niin ekologisesti kuin henkilöille fyysisesti. Tehokkuus kasvaa, hinnat laskevat. Levit kertoo eri sukupolvien tottumuksista ja vaatimuksista, mitä tulee työn mahdollisuuksiin. Nuoremmat sukupolvet ovat jo nyt muokanneet työkulttuuria, pukeutumisellaan. Siistit puvut ja plankatut kengät ovat vaihtuneet farkkuihin ja löysiin huppareihin. Muutoksen aalto ei kuitenkaan jää ainoastaan muodin saralle. Nykypäivän johtajuus on murroksessa työmarkkinoiden tavalla. Nuoret tuovat mukanaan erilaista lähestymistä johtajuuteen. Viimeaikainen tutkimus, joka kattoi 1200 milleniaalia (syntyneet 1980-1995) osoittaa että heidän norminsa sisältävät vähemmän hierarkiaa, matalampaa kynnystä yhteisön sisällä vaikuttamiseen sekä kasvavia yhteistyön mahdollisuuksia. 1996-2012 syntyneet, sukupolvi Z, on Levitin mukaan kaikista monimuotoisin sukupolvi työmarkkinoilla, joka näkyy heidän arvoissaan. He arvostavat osallistamista, mielipiteiden laajaa kirjoa sekä kunnioitusta tittelistä tai statuksesta välittämättä. Nykyiset ja tulevat sukupolvet, ns. diginatiivit, tulevat olemaan itsenäisempiä ja kekseliäämpiä kuin aiemmat sukupolvet, joille uuden teknologian omaksuminen on hankalampaa. Vanhat pomomaiset johtamistyylit tulevat menettämään vaikutustaan. Joustavampi johtamistyyli kannustaa autonomiaa, ketteryyttä ja ideoiden vaihtoa. Yhdysvaltalainen onlineyritys Zappos otti askeleen kohti tulevaa jo vuonna 2014. He poistivat johtotehtävät kokonaan, antaen tiimeilleen vapaat kädet innovoida roolejaan, kehittää taitojaan ja laajentaa osaamistaan tavoilla, joita ei tavallisissa organisaatioissa näe. Tyyli on edelleen käytössä ja sen on todettu olleen valtaisa menestys. Merkittävänä tulevaisuuden työnkuvassa on naisten asema johtotehtävissä. Yleisesti ottaen naiset omaavat nykyään yli puolet korkeakoulututkinnoista. Konsulttiyhtiö McKinsey raportoi, että yhtiöt, joiden johtoasemissa on tasaisempi sukupuolijakauma, ovat 25% tuottavampia kuin miesvaltaiset yritykset.

Räätälöity työmaailma

Työuran räätälöinti on tulevaisuuden trendi. Yhä useammat työntekijät haluavat kehittää osaamistaan oman työnkuvansa ulkopuolelle. Yritykset ovat alkaneet mahdollistamaan työntekijöidensä työn laajuutta, antamalle mahdollisuuksia siirtyä erilaisiin tehtäviin yrityksen sisällä. Miksi? Vastaus on yksinkertaisesti työntekijöiden pitäminen talossa. Tämän ymmärtämiseksi on syytä pohtia, mikä saa työntekijät alun perin lähtemään. Glassdoorin vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan lähtemisen yksi syy on jämähtäminen. Tämä tarkoittaa, että he kyllästyvät samaan asemaan, samoilla tehtävillä. Nuoremmat työntekijät ovat erityisen alttiita kyllästymään työhönsä. Barclaysin finanssipalveluiden asiantuntijoiden tutkimuksen mukaan lähes neljäsosa työntekijöistä on kokeillut useita toimialoja saavuttaessaan 34 vuotta. Yksi lähestymistapa tähän on tarjota työntekijöille suurempi valikoima vaihtoehtoja organisaatiossa. Tätä varten Deloitte suosittelee siirtymistä yrityksen tikasrakenteesta – rakenteesta, joka tarjoaa yhden urapolun – yrityksen hilarakenteeseen – rakenteeseen, joka sallii monisuuntaisen urakehityksen. Tämä malli antaa työntekijöille mahdollisuuden kehittää monipuolisia taitoja ja monitoiminnallista asiantuntemusta. Toisin sanoen työntekijät voivat mukauttaa uransa haluamallaan tavalla, vaihtamatta jatkuvasti organisaatiosta toiseen. Akateeminen tutkimus tukee Deloitten suosituksia. Vuonna 2015 Journal of Organisational Behavior julkaisi laaja-alaisen tutkimuksen, jonka mukaan tämäntyyppinen uran räätälöinti ei ainoastaan auta pitämään työntekijöitä pidempään, vaan myös pitämään työntekijät entistä kiinnostuneempina ja tuottavampina moninaisissa rooleissaan. Uusi tekniikka ja organisaatiorakenteet muuttavat tulevien työpaikkojen yleistä kulttuuria. Oletetaan, että sinun on päätettävä kahden työpaikan välillä. Ensimmäisessä on suuri palkka, mutta yrityksen tiedetään olevan stressaava ja järjestelmällisyys on tiessään. Toinen maksaa vähemmän palkkaa, mutta kaikki ovat tyytyväisiä, ilmapiiri on avoin ja henkilöstö kunnioittaa toisiaan. Valinta on melko helppo, eikö niin? Kun kyse on tulevaisuuden työpaikasta, kulttuurilla on merkitystä. Jos 2000-luvun yritykset haluavat houkutella lahjakkaimmat tekijät itselleen, heidän on vaalittava kulttuuria, joka vastaa työntekijöidensä henkilökohtaisia ​​ja psykologisia tarpeita. Deloitten mukaan vain 19 prosenttia henkilöstöpäälliköistä ajattelee heidän yrityksensä kulttuurin olevan hyvä. Tämä tarkoittaa, että 80 prosentilla yrityksistä ei ole ihanteellista yrityskulttuuria.

Yksi keino yrityskulttuurin parantamiseen on joustavien johtamistekniikoiden avulla, jotka mahdollistavat johtajien työskentelyn työntekijöiden kanssa jatkuvasti ja tuottavasti. John Doerr, varhainen Google-sijoittaja, suosittelee tietotekniikkayritys Intelin kehittämää järjestelmää, jota kutsutaan Objectives and Key Resultsiksi, OKR: ksi. Tämä tekniikka vaatii yhteistyötä kunkin työntekijän kanssa lyhytaikaisten, kvantitatiivisesti ilmaistavien tavoitteiden asettamiseksi. Kun ne on asetettu, yksiköt voivat julkistaa nämä tavoitteet, jotta kaikki voivat jakaa edistystä ja tuloksia kehityksessään. Ohjelmistoyritys BetterWorksin mukaan tämä strategia voi parantaa tavoitteiden saavuttamista jopa lähes 80 prosentilla. Olemme keskustelleet tavoitteista, oppimisesta ja niiden seurannasta paljon Apajassa. Ehkä tässä olisi yksi työkalu, jonka avulla saavuttaisimme 80 prosenttia tehokkaammin tavoitteemme.

 

Maailma 2030

Kysymys; miten teemme töitä, alkaa vähitellen asettua muotoon; kuka tekee töitä.
Tietokoneet ja tabletit ovat korvanneet kirjoituskoneet ja vanhat puhelinsysteemit toimistoissa. Tekoäly ja sen sovellukset pystyvät tekemään ennen monen ihmisen vaatiman työn silmänräpäyksessä. Kuvittele tehdas 1800-luvulla. Valtava halli, täynnä satoja työntekijöitä tuotantolinjastolla tekemässä pitkää päivää. Tämän teollisuuden vallankumouksen mahdollisti mm. höyryvoiman valjastaminen tehtaisiin. Teollinen vallankumous ei ole tuulesta temmattu ilmaus, sillä kyseisen ajan innovaatiot muokkasivat teollisuuden luonnetta massiivisesti, vallankumouksellisesti. Nyt maailma on samankaltaisen vallankumouksen kynnyksellä.

Teknologian tuoma tehokkuus tulee muuttamaan työvoiman tarvetta yhä rankemmin. Asioiden internet mahdollistaa koneiden ja muiden esineiden keskinäisen kommunikoinnin ja toimintojen tapahtuvuuden ilman ihmistä välikätenä. Ennusteiden mukaan tulevalla vuosikymmenellä yli 50 miljardia laitetta on kytkeytyneenä IoT (Internet of Things) -teknologian kautta. Tämä yhdistettynä vaikkapa valmistusteollisuuteen mahdollistaa valtavan edun niin tehokkuudessa kuin valmistukseen liittyvissä kuluissa. Täysin itsenäiset tehtaat, millintarkka kuljetus ja logistiikka sekä hajautetut tuotantolinjat, jotka ovat itsenäisiä yksiköitä. Konsulttifirma McKinseyn mukaan näiden innovaatioiden taloudellinen vaikutus voi olla jopa yli 10 biljoonaa dollaria vuoteen 2025 mennessä. Suuret harppaukset teknologian kyvykkyydessä tulevat väistämättä muokkaamaan alaa kuin alaa. Työntekijöiden osaamisvaatimukset tulevat painottumaan kädentaitojen ja mekaanisen työn sijaan yhä enemmän koneiden ohjaamiseen ja niiden hallinnointiin. Toisin sanoen tarve matalaa osaamista vaativiin tehtäviin jatkavaa laskuaan. Vastakohtana tälle on tietysti kysyntä yhä vaativampaan osaamiseen niin teknologian käsittelyssä kuin sen tuottaman datan analysoinnissa, joka taas jatkaa kasvuaan. Kuten jo 2018 maailmaa aitoudellaan jopa järkyttänyt Hanson Roboticsin tekoälyrobotti Sophia antaa ilmi, on tulevaisuuden tekoälyllä mahdollisuudet kehittyä ihmismäisiksi.

Ihmiskosketuksen voimaa ei kuitenkaan sovi unohtaa. Levitin mukaan ihmisten välinen yhteys tulee teknologiapainotteisuuden johdosta korostumaan entisestään. En keksi alaa, jossa ei olisi alettu hyödyntämään automatisoituja prosesseja. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta prosessin kehityksestä toimii Deloitte, joka on yksi maailman suurimmista tilintarkastusorganisaatioista. He korvasivat 250:n veroasiantuntijan työn yhdellä, tarkasti viimeistellyllä tietokonesovelluksella. Vaikka tällaisia esimerkkejä löytyy maailmalta valtava määrä, ei se arvota ihmisten työvoiman katomaista, todellakaan. Kuten jo edellä mainittu, ihmisiä tarvitaan kertomaan näille koneille, mitä kaikkia asioita niiden tulee ymmärtää ja ottaa huomioon eri prosesseissa. Uutisissa laajaa mediahuomiota saanut United Airlinesin ylibuukattu lento kertoo nykypäivän tekoälyn puutteellisuudesta, mitä tulee ihmiskäyttäytymiseen. Kyseisessä tilanteessa matkustaja jouduttiin poistamaan koneesta väkisin, vaikka virhe ei millään saralla ollut kyseisen henkilön syytä. Algoritmi, joka virheellisesti tuplabuukkasi paikan, ehdotti luonnollisesti ylimääräisen matkustajan poistamista koneesta. Kyseinen ohjelma ei kuitenkaan voinut ottaa huomioon ihmisten tunnereaktioita. Ohjelman ehdottama toimintatapa ja sen toteutus aiheuttivat valtavan mediaskandaalin United Airlinesin ympärille. Ihmisen harkintakyky ja tunteiden tulkinta tuskin tulee lähitulevaisuudessa olemaan osa koneiden perusosaamista. Pysyäkseen kilpailukykyisenä alati kasvavassa teknologiaviidakossa, tulee työntekijöiden keskittää yhä enemmän huomiotaan johtamistaitoihin, tiimityöskentelyyn, ihmissuhteisiin sekä ongelmanratkaisukykyyn, sillä paraskaan kone ei pysty aistimaan oikeussalin tunnelmaa ja miten valamiehistö reagoi esitettyihin seikkoihin. Tämä vaatii kokenutta asianajajaa tulkitsemaan erilaisia piirteitä, joita sosiaalisissa tilanteissa syntyy.

”Keikka” -talous

Kyseessä ei ole bänditoiminta tai rock-konsertit. Keikkatalous yleisesti viittaa kasvavaan määrään toimialoja, jotka on järjestetty sopimustyövoiman ympärille. Toisin sanoen ei-vakituisesti ja joustavasti palkatut työntekijät, kuten freelancerit ja konsultit. Verkkotyövälittäjä Career Builderin tutkimuksen mukaan tällaiset työjärjestelyt ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana ja olivat lähes 16 prosenttia kaikesta työstä vuonna 2015. Nykyään voit tilata Uberin ajamaan sinut haluamaasi paikkaan, FreshDirect-työntekijän toimittamaan ruokaostoksesi ja saamaan jonkun TaskRabbit-käyttäjän kävelyttämään koiraasi. Nämä ovat näkyvimpiä esimerkkejä keikkatalouden työstä.
Työ, joka käyttää uusia, joustavia työjärjestelyjä, on yleistymässä monilla aloilla. Keikkatalous on kuitenkin enemmän kuin vain korkean profiilin tunnettuja yrityksiä, kuten Uber. Itse asiassa suurin muutos kohti näitä vaihtoehtoisia työjärjestelyjä on tapahtunut koulutus-, terveydenhuolto- ja valmistusteollisuudessa. Näiden alojen työnantajat suosivat sopimustyötä, koska se antaa heille mahdollisuuden palkata uusia kykyjä tilauksesta, pitäen samalla työvoimakustannukset alhaisina. Samaan aikaan työntekijät nauttivat lisääntyneestä joustavuudesta – etenkin uransa lopussa oleville työntekijöille, jotka saattavat pyrkiä vähentämään työaikaa ilman eläkkeelle jäämistä kokonaan. Sopimustyöjärjestely ei sovi kaikille. Se vaatii strategista ajattelua, koska tähän malliin siirtymiseen on etuja ja haittoja. Yritys voi joutua kehittämään uusia toimintatapoja joustavamman työvoiman käsittelemiseksi. Viestinnän ylläpitäminen, odotusten asettaminen ja koulutuksen tarjoaminen voivat olla hieman vaikeampia tämän mallin avulla. Vaikka siirtyminen keikkatyöhön voi olla vaikeaa, säästöt ja mukautuvuus tekevät siitä vaivan arvoista. Maailman suurimpiin sanomalehtiin lukeutuva Washington Post toteutti siirtymisen mallikkaasti. Yhtiö perusti Talent Network -nimisen alustan, työkalun sosiaalisen verkoston ja työpaikan välille. Keräämällä tietoa käytettävissä olevista työntekijöistä yhdestä paikasta, verkko antaa toimittajille mahdollisuuden löytää helposti oikeat freelance-työntekijät kaiken tyyppisiin toimeksiantoihin vastaten nopean uutissyklin vauhtiin. Tekniikan ja yhteiskunnan edetessä ja kehittyessä, haasteita ilmenee jatkuvasti. Organisaatiot, jotka kiinnittävät huomiota heidän ympärillään tapahtuviin muutoksiin, sopeutuvat ja ottavat huomioon uudet todellisuudet, ovat parhaiten varautuneita tullakseen tulevaisuuden työpaikoiksi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close