Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Toiminimi osuuskunnan rinnalle



Kirjoittanut: Axel Wiklund - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Toiminimi osuuskunnan rinnalle

 

Perustin kesän 2020 kynnyksellä itselleni osuuskunnan rinnalle toiminimen, ja tässä esseessä avaankin ajatuksia tämän taustalta. Miten päädyin tähän ratkaisuun, ja mitä hyötyjä tästä on? Toiminimen perustamisessa osuuskunnan rinnalle on todella monta taloudellista etua, ja kehottaisinkin jokaista proakatemialaista vähintäänkin tutustumaan aiheeseen, jos ei muuten niin ihan vain oppimisen kannalta. Koska muutama Revenalainen perusti toiminimet samaan aikaan juuri kesän kynnyksellä, eikä asiasta tuolloin puhuttu sen enempää koko tiimin kanssa, herätti se jonkin verran erilaisia ajatuksia tiimiläisissä. Syksynkään aikana asiasta ei ole koko tiimin kanssa vielä keritty syystä tai toisesta johtuen keskustelemaan, joten ajattelin avata hieman niitä etuja ja hyötyjä mitä toiminimen perustamisesta osuuskunnan rinnalle voi parhaimmassa tapauksessa tulla.

Kun puntaroin ja harkitsin toiminimen perustamista, tuli opittua paljon verotuksesta, verosuunnittelusta ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmästä. Ennen kuin mennään itseasiaan, on hyvä muistaa että en ole valtuutettu veroneuvoja, joten kaikki tässä esseessä avatut asiat pohjautuvat täysin omaan kokemukseeni ja käsitykseeni aiheesta. Tekstissä saattaa ilmetä asiavirheitä. Tämä essee on ennemminkin kannanotto, kuin ohjeistus. Tässä esseessä käsitellään verotusta ja Suomen eläkevakuutusjärjestelmää, jotka ovat hyvin monialaisia ja monimutkaisia kokonaisuuksia sisältäen erilaisia poikkeuksia ja säännöksiä, joten tässä esseessä esitetyt erilaiset esimerkit ja laskelmat ovat hyvin pelkistettyjä laskelmia.

 

Mistä ajatus toiminimen perustamiseen lähti?

 

Olin keväällä ja kesällä mukana Pihuri -projektissa. Yksi projektin jäsen, Juho Urhemaa, oli pyörittänyt omaa Piha-apuri yritystään toiminimen kautta jo vuosia, ja tätä kautta saimme tiedon erilaisista huojennuksista liittyen pienyrittäjyyteen. Meitä oli Pihuri -projektissa mukana tuolloin 4 jantteria, ja aloimme puntaroimaan sitä, että kuinka projektien laskutus olisi veroteknisesti kaikista tehokkainta hoitaa. Lopulta neljästä projektin jäsenestä kolme päätyi perustamaan toiminimen osuuskuntayrittäjyyden rinnalle, lähinnä taloudellisista ja veroteknisistä syistä.

 

Alv alarajahuojennus

 

Yksi suurimmista syistä perustaa toiminimi osuuskunnan rinnalle on ALV alarajahuojennus. Mikä on ALV alarajahuojennus? – ”Arvonlisäveron alarajahuojennus on verohelpotus niille yrittäjille ja yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa.” (Vero.fi, 2020). Suomeksi arvonlisäveron alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että kun yrityksen liikevaihto on alle 30 000 euroa, yritys saa pitää osan asiakkailta laskuttamastaan arvonlisäverosta. 10 000 euron liikevaihtoon asti yritys saa pitää asiakkailtaan laskuttaman arvonlisäveron kokonaisuudessaan. Tämä on puhdas käden ojennus Suomen valtiolta pienyrittäjille, jonka arvo on yksittäiselle pienyrittäjälle parhaimmillaan tuhansia euroja.

Esimerkki. Ajatellaan, että olen laskuttanut asiakkailtani 10 000 euroa + 24% alvin (2400e) vuoden mittaisen tilikauden aikana toiminimeni kautta. Arvonlisäveron alarajahuojennuksen ansiosta minun ei tarvitse tilittää valtiolle kertynyttä arvonlisäveropottia, vaan voin käyttää sen parhaani katsomallani tavalla, vaikka yritykseni kehittämiseen tai vaikka palkan nostamiseen.

10 000 euron liikevaihdon jälkeen alarajahuojennus heikkenee asteittain 30 000 euron liikevaihtoon asti. 30 000 euron liikevaihdon jälkeen arvonlisäverot täytyy maksaa kokonaisuudessaan koko summasta ilman huojennuksia. Huojennusten laskemiseen on verohallinnon sivuilta löydettävissä oma laskurinsa ja laskukaava.

Arvonlisäveron alarajahuojennuslaskuri – https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/arvonlisaveron_alarajahuojennu/

Arvonlisä veron alarajahuojennuksen laskukaava – https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48634/arvonlis%C3%A4veron-alarajahuojennus/ (kohta 3.) Sivuilta löydät myös enemmän esimerkkejä arvonlisäveron alarajahuojennuksesta ja syventäviä ohjeita.

Alarajahuojennus on suhteellinen tilikauden pituuteen nähden. Jos olet perustanut yrityksen kesken tilikauden, suhteutetaan loppuvuoden liikevaihto koko vuosi huomioon ottaen alarajahuojennusta laskiessa. Eli jos perustat yrityksen toukokuun lopussa, ja yrityksesi liikevaihto on loppuvuonna eli puolen vuoden aikana 7 500€, lasketaan alarajahuojennus 15 000€ liikevaihdon mukaan.

Itse perustin toiminimen toukokuussa, ja vaikka toiminimeni arvonlisäveroton liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan alle 10 000 €, en saa aivan täysimääräistä alarajahuojennusta. Toiminimeni liikevaihto tulee tällä tilikaudella asettumaan 8 000€ kieppeille, eli alarajahuojennusta laskiessa liikevaihtoni koko vuodelle suhteutettuna on n. 16 000€. Toiminimeni on ollut tällä tilikaudella voimassa kuusi kokonaista kuukautta ja suhteutus lasketaan kokonaisten kuukausien perusteella.

 

Palkan nostaminen

 

Toinen suuri syy perustaa toiminimi osuuskunnan rinnalle oli se, että palkan nostaminen osuuskunnasta on verrattain kallista. Tämä johtuu siitä, että emme ole erilaisten vakuutusmaksujen näkökulmasta yrittäjiä osuuskunnassa, vaan työntekijöitä ja työnantajia. Olemme samaan aikaan työnantajia ja työntekijöitä itsellemme, ja joudumme maksamaan tästä johtuen korkean TYEL -vakuutusmaksun niin työnantajan kuin työntekijän roolissakin. Jos osuuskuntalainen haluaa maksaa itselleen palkkaa, vähennetään maksettavasta palkasta ensin 21% erilaisia työnantajakustannuksia suurimpana TYEL ja muita vakuutus- ja sosiaaliturvamaksuja. Tämän jälkeen palkasta vähennetään erilaisina työntekijän TYEL ja sosiaaliturvamaksuja 8,4% ja verot oman henkilökohtaisen veroprosentin mukaan. Karkeasti laskettuna, palkasta häviää neljännes pelkästään erilaisiin työnantaja- ja työntekijäkustannuksiin ennen kuin palkkaa on edes verotettu valtion toimesta.

Kun nostat palkan toiminimen kautta, ei sinun tarvitse maksaa kalliita työnantajan ja työntekijän TYEL maksuja tai muita vakuutusmaksuja. Yrittäjien vastaava järjestelmä kyseisille maksuille on YEL. Yrittäjänä voit itse määrittää omien eläke- ja vakuutusmaksujen suuruuden, koska YEL vakutuusmaksuja maksetaan itse määritellyn työtulon perusteella. Jos arvioit työtuloksi alle 7 958,99 euroa toiminimiyrittäjänä, ei sinun tarvitse maksaa YEL maksuja ollenkaan. Mitä työtulo käytännössä on ja miten sen voi arvioida? Tässä ote työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sivuilta – ”YEL-työtulo tarkoittaa arviotasi työpanoksesi rahallisesta arvosta. YEL-työtuloa voisi siis kuvata hintalapuksi, jonka annat omille työtunneillesi. YEL-työtulo ei tarkoita verotettavia tulojasi eikä itsellesi maksamaasi palkkaa. Työtulo ei ole myöskään yrityksesi tulos tai liikevaihto, eikä se ole riippuvainen yritystoimintasi kannattavuudesta.” (ilmarinen.fi, 2020)

Itse en joutunut koko vuodelta maksamaan YEL -maksuja ollenkaan, koska arvioin työtuloni olevan alle YEL alarajan, ja sitä ne olivatkin. Jos olisin ottanut YEL vakuutuksen ja määrittänyt sen vaikkapa 8 000 euroon, olisi vakuutus maksanut minulle reilut 130€ kuukaudessa. Opiskelijana olen kuitenkin opiskelijoiden sosiaaliturvan piirissä joka tapauksessa, kunhan tuloni eivät kasva liian suuriksi.

Tässä on toki hyvä muistaa, että jos et maksa YEL -vakuutusmaksuja, ei eläkepottisi myöskään kartu. Vastaavasti maksaessasi minimimäärän YELiä, eläkepottisi kasvaa minimaalisesti. Itse henkilökohtaisesti näen Suomen eläkejärjestelmän hyvin epätehokkaana ja sen tulevaisuuden epävarmana, ja siksi olen päättänyt kerryttää oman eläkepottini omatoimisesti erilaisien sijoituksien avulla. Tämä on tosin aihe omalle esseelleen.

Palkan nostaminen osuuskunta vs. toiminimi

Otetaan karkea esimerkki siitä, kuinka paljon rahaa jää käteen jos nostaa palkkaa osuuskunnasta vs. toiminimen kautta.

Ajatellaan, että nostat osuuskunnasta koko vuoden tienestit kerralla, jotka ovat 7500€. Jotta voisit nostaa osuuskunnasta 7500€ palkkaa, on sinun täytynyt laskuttaa kiinteiden osuuskunnan kulujen lisäksi 7500€ + 24% eli 9300€ sis. alv 24%. Eli tässä tapauksessa käytännössä osuuskunnan reskontrassa eli ressussa sinulla olisi 7500€ potti nostettavana. Arvonlisäverot tilitetään Revenassa joka kuukausi verokauden mukaisesti valtiolle, eikä Revenassa ole arvonlisäveron alarajahuojennusta liikevaihdon suuruudesta johtuen. Kun nostat osuuskunnasta palkkaa, maksat TYEL maksut niin työntekijän kuin työnantajankin roolissa ja tämän lisäksi sinun täytyy maksaa erilaisia vakuutus- ja sosiaaliturvamaksuja. Laskun ja vertailun selkeyttämiseksi ajatellaan, että sinulla ei ole henkilökohtaisesti muita tuloja ja veroprosenttisi on 0. Jos nostat 7500€ ressun tyhjäksi, on bruttopalkkasi työnantajakulujen (TYEL + muut vakuutus ja sosiaaliturvamaksut) jälkeen 6 198,5 euroa. Tästä vähennetään vielä työntekijän TYEL maksut ja sosiaaliturvamaksu, ja tilille napsahtaakin lopulta 5 677,83 €. Käytännössä 7500€ palkasta lähtee lähes 2 000 € pois, vaikka veroprosenttisi olisi pyöreä nolla.

Ajatellaan, että olet perustanut toiminimen vuodenvaihteessa ja tilikautesi on 12kk. ALV alarajahuojennus lasketaan tässä tapauksessa toteutuneen liikevaihdon mukaan. Toiminimesi laskuttaa vuoden aikana asiakkaita 7500€ + alv 24% verran, eli yhteensä 9300€ sis. alv. Koska yrityksesi liikevaihto on alle 10 000€, saat täysimääräisen arvonlisäveron alarajahuojennuksen, ja yrityksesi saa pitää laskutetun arvonlisäveron kokonaisuudessaan. Toiminimiyrittäjänä yrityksesi tulot verotetaan henkilökohtaisessa verotuksessasi. Kuten ylemmässä osuuskuntaa koskevassa esimerkissä, ajatellaan veroprosentin ja muiden työnkustannuksien olevan 0. Tässä tapauksessa työtulosi oli alle 7958,99 euroa, joten sinun ei tarvitse maksaa edes YEL vakuutusmaksuja. Käytännössä saat siis pitää tuon koko 9300€ summan palkkanasi.

Eli kertauksena, kun nostat 7500€ perinteisesti osuuskunnan kautta, jää käteesi vain 5 677,83€. Kun taas laskutat saman työn toiminimen kautta ja hyödynnät ALV alarajahuojennuksen, jää käteen parhaimmillaan koko summa 9300€, jos et ole YEL vakuutusvelvollinen. Käteesi jää siis 3622,17 euroa enemmän toiminimen kautta laskuttaessa kuin palkkaa osuuskunnasta nostaessa. Aika merkittävä määrä mielestäni. Jos maksaisit toiminimiyrittäjänä koko vuoden 8000 euron työtuloa vastaavat YEL vakuutusmaksut (1500€/v) tuosta summasta, jäisi käteen siltikin 7800€, eli yli 2 000€ verrattuna osuuskunnasta palkannostamiseen.

 

Käytäntö

Koen, että varsinkin näin opiskeluaikoina Proakatemialla, toiminimen kautta laskuttaminen on erittäin fiksu ja taloudellisesti järkevä tapa toimia. Päädyimme lopulta laskuttamaan kaikki Pihuri projektin asiakkaat kuitenkin Revenan kautta laskutuksen selkiyttämiseksi asiakkaillemme. Revenaa laskutimme sitten toiminimiemme kautta. Laskuttaessa ensin Revenan kautta ja sitten toiminimen kautta, ei täydy maksaa arvonlisäveroa tai mitään muitakaan maksuja tuplana, tässä täytyy vain olla tarkkana, että muistaa laskuttaa toiminimellä osuuskuntaa samassa kuussa, milloin osuuskunta on laskuttanut asiakkaitasi. Revenan verokausi on yksi (1) kuukausi, eli arvonlisäverot tilitetään valtiolle joka kuukausi. Jos laskutin Revenalle asiakkailta 3000€ + alv 24%, ja laitoin toiminimeltä 3000€ + 24% laskun Revenalle ennen kuukauden eli Revenan verokauden vaihtumista, menevät valtiolle tilitettävät arvonlisäverot ja arvonlisäverovähennykset +-0 päikseen kirjanpidossa.

Tämän toimintamallin järkevyys perustuu myös hyvin pitkälti sille, kuinka paljon haluat maksaa YEL -vakuutusmaksuja ja kuinka paljon tienaat liiketoiminnalla vuodessa. Hyödyt toiminimestä osuuskunnan rinnalla eniten silloin kun tienaat liiketoiminnallasi alle 10 000€ vuodessa, näin karkeasti sanottuna. Asiaan kannattaa kuitenkin paneutua tarkemmin oma tilanteesi huomioon ottaen, ja selvittää onko hyöty vaivan väärti. Jos laskutettavat määrät osuuskunnan kautta yksilöillä pyörivät vuositasolla alle 20 000€ kieppeillä, näen toiminimen perustamisen osuuskunnan rinnalle varsin varteenotettavana vaihtoehtona. Suomen hallitus on myös esittänyt muutoksia arvonlisäveron alarajahuojennuksen nostamisesta 10 000 eurosta 15 000 euroon alkaen vuodesta 2021 (vero.fi, 2020). Tämä tarkoittaisi sitä, että 15 000 euron liikevaihtoon asti yritykset saisivat huojennuksena koko tilitettävän arvonlisäveron.

Yritystä perustaessa ja toimintaa kasvattaessa jokainen käytettävissä oleva euro on elintärkeä. Kasvuun täytyy investoida, mutta samalla täytyisi saada leipäkin pöytään. Arvonlisäveron alarajahuojennuksen kaltaiset verohelpotukset pienille yrityksille on elintärkeitä, jos haluamme Suomessa kannustaa ihmisiä yrittämään pienimuotoisestikin.

 

 

Huonot puolet ja huomioitavaa

Toiminimen perustaminen osuuskunnan rinnalle tuo mukanaan toki vastuita. Sinun täytyy huolehtia toiminimen kirjanpidosta, joko tekemällä se itse, tai ulkoistamalla se kirjanpitoyritykselle. Toiminimen kirjanpito on simppelimpää verrattuna osuuskunnan tai osakeyhtiön kirjanpitoon, ja sen pystyy suorittamaan tarvittaessa itsekin pienellä paneutumisella. Toki toiminimi täytyy myös perustaa, ja perustaminen maksaa. Vuonna 2020 toiminimen perustaminen sähköisesti maksoi 60 euroa ja paperisesti 115 euroa.

Jos asiakkaiden laskutuksen haluaa suorittaa osuuskunnan kautta, täytyy olla tarkkana osuuskunnan verokausien kanssa, että muistaa laskuttaa osuuskuntaa toiminimeltään samassa kuussa, kun osuuskunta on laskuttanut asiakasta, jotta laskutettuja arvonlisäveroja ei keritä tilittämään valtiolle. Eli käytännössä tämä ei vaikuta parhaimmillaan mitenkään osuuskuntatoiminnan arkeen, toiminimiyritys olisi vain keino nostaa palkkaa verotehokkaasti osuuskunnasta.

 

Lähteet:

Arvonlisävero alarajahuojennuksen korotusehdotus, Verohallinto, 2020 – https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2020/arvonlis%C3%A4verovelvollisuuden-alarajaa-ehdotetaan-korotettavaksi-15-000-euroon/

Arvonlisävero alarajahuojennus, Verohallinto, 2020 – https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/arvonlisaveron_alarajahuojennu/

Yrittäjän työtulo ja YEL -vakuutus, Ilmarinen, 2020 – https://www.ilmarinen.fi/yrittaja/yel-vakuutus/yrittajan-tyotulo/

Kommentit
  • Jarkko Suojanen

    Hyvää pohdintaa Axel! Palkanmaksussa komppaan sua koska se on todellakin hemmetin kallista mut kuitenkin korjaan sua sen verran, että sillä ei oo merkitystä missä kuussa laskutat omat työs pois Revenalta / missä kuussa sinne on laskutettu töitä. Verohallinto maksaa meille takasinpäin jos meiän ostoalvit on enemmän ku myyntialvit!

    17.12.2020
  • Axel Wiklund

    Kiitos Jarkko palautteesta ja korjauksesta! Vielä parempi homma kun ei tarvitse murehtia verokausista ja alveista turhan takia 🙂

    26.12.2020
  • Lissu

    Kiitos erittäin hyvistä ja konkreettisista teksteistä! Tässä kevään aikana / tulevana syksynä yrittäjyysasiat tulisivat aiheeksi ja melko paljon joutuu ensin asioita selvittelemään. Tämä kirjoitus oli ihana “rautalangaisesti” kirjoitettu. Osuuskunta tuli vastaan viime viikolla kun yhden tuttavan kanssa juttelin ja kieltämättä.. en ollut kyseisestä yritysmuodosta kuullutkaan. Kiinnostuin asiasta ja olenkin nyt kuumeisesti selvitellyt asiaa. Tmi oli alkuperäinen ajatus ja sitten tuli tämä osuuskunta ja kyllähän tuo kulujen suuruus ja käteen jäävä palkka eli SUMMA jäi nyt silmään! Jatkampa tutkintoja! Kiitoksia! 🙂

    31.1.2023
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close