Tampere
02 Mar, Saturday
0° C

Proakatemian esseepankki

Toiminimi- ja kevytyrittäjyyden hyödyntäminen tiimiyrityksessä



Kirjoittanut: Iiris Määttä - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Iiris Määttä ja Olli Järvinen

 

Tässä esseessä pohdimme kevytyrittäjyyden, sekä toiminimiyrittäjyyden eroja. Käymme molemmista vaihtoehdoista läpi keskeisiä toimimisen ehtoja, velvollisuuksia ja lainalaisuuksia. Proakatemialla termi ”kevytyrittäjyys” on herättänyt tunteita, koska moni ajattelee sen olevan kaukana yrittäjyydestä. Edistääkö toiminimen perustaminen Proakatemian opintojen aikana yksilökeskeistä ajattelua tiimikeskeisen ajattelun sijaan?

Iiriksen oma kokemus aiheesta: Aloitin kesällä 2023 työt kahvilassa, jossa silloin palkanmaksu tapahtui laskutuksen muodossa. Pohdin itse kevyt-, sekä toiminimiyrittäjyyden eroja ja sitä, kumpi tapa palvelisi omia tarpeitani paremmin. Päädyin itse toiminimen perustamiseen, koska halusin välttyä laskutuspalvelun, mielestäni kalliilta palvelumaksulta. Lisäksi tilikauden aikana tuloni ovat sen verran pienet, etten kuulu alv-rekisteriin ja laskutin työni ilman arvonlisäveroa. Olen laskuttanut osan työstäni Hurmoksen kautta projektituntien ja liikevaihdon kasvattamisen vuoksi, joten palkastani olisi lähtenyt kevytyrittäjäpalvelun maksujen lisäksi myös 7,5 % Hurmokselle. Olen kokenut toiminimen helpoksi ja tarpeitani tukevaksi ratkaisuksi, kun laskutusta tapahtuu useammin, kun pari kertaa vuodessa niin muiden töiden osalta, kuin Hurmoksen kautta. Olen toiminut kevytyrittäjänä, kun työskentelin vanhuksille ystävä- ja apupalveluita tarjoavassa yrityksessä.

Mielestäni kevytyrittäjänä toimiminen oli hyvin helppoa ja fiksu ratkaisu tilanteessa, kun laskutus on vähäistä ja henkilö tahtoo itse päästä mahdollisimman helpolla tai vaikkapa kokeilla siipiään yrittäjänä. Käytännössä tämä tapahtui siten, että lisäämällä verokortin ja laskutustiedot alustalle, niin palkka oli tilillä. Toden totta eihän tämä vaihtoehto yrittäjyydeltä tuntunut, eikä se mielestäni sitä olekaan. Olen vähän fiilis ihminen ja myönnän sen tuntuvan erilaiselta, kun laskutat työstä omalla toiminimelläsi, kun että olet palkkalistoilla. Tukeeko mielestäni toiminimiyrittäjyys tai kevytyrittäjyys tiimikeskeistä me-ajattelua? Hurmoksessa palkanmaksu tapahtuu siten, että tiimiläiset laskuttavat joko toiminimellään tai erilaisten laskutuspalveluiden kautta kevytyrittäjänä. Itse asiaa pohdittuani päädyin perustamaan toiminimen, koska koen että se on tulevaisuuden kannalta helpompaa mahdollisten tulevien laskutettavien töiden osalta. Koen myös, että opin huomattavasti enemmän yrittäjyydestä laskuttaessani toiminimen kautta, verrattuna kevytyrittäjyyteen. Moni tiimiyritys Proakatemialla käyttää edellä mainitun kaltaista laskutusmallia jakaessaan ansioita tai palkkoja projekteista. Tämä siksi, että harva tiimiyritys kuuluu työnantajarekisteriin.

Ollin oma kokemus aiheesta: Keväällä 2023 Kun olimme tiimin kanssa saaneet kaikki pankkitilit ja vakuutukset otettua, aloin miettimään palkanmaksua. Vakuutusedustajamme kanssa huomasimme, että osuuskunnassa ei voi nostaa palkkaa tälläisen perinteisen YEL-mallin mukaan. Koska meitä on niin paljon, joudumme olemaan TyELissä. Jolloin jokainen Hurmoksen jäsen on ”työntekijä” osuuskunnassa. Tämä tarkoittaa myös, että työnantajan maksut palkan maksamisessa ovat hyvin korkeat.

Kun aloin laskemaan yhteenvetoa, mikä olisi järkevä tapa toteuttaa tämä palkanmaksu, olin suorastaan järkyttynyt, kuinka paljon peruspalkan maksaminen tulee, kun kuuluu TyELin piiriin. Otin yhteyttä vakuutusedustajaan, ja hän laski ja totesi, että osuuskunnalla tulee aika kova menopaine kaikkien näiden palkkakulujen muodossa. Mikä taas oli sitten jokaisen omasta nostettavasta palkasta tietenkin pois. Vakuutusedustaja ehdotti tämän jälkeen, että olisi varmasti järkevää, jos jokainen laskuttaa omat palkkansa osuuskunnalta pois, oman TMI-kautta, joko sitten kevytyrittäjänä taikka ihan toiminimiyrittäjänä. Tämä onkin ollut ihan toimiva ratkaisu tähän asti. Tietysti se vaatii jokaiselta vähän aikaa laittaa kaikki omaan TMI-kirjanpitoon sekä ottaa veroista selvää, mutta hyvin tämä on kumminkin toiminut.

Niinpä tullaankin polttavaan mietteeseen. ”Kannustaako TMI, taikka kevytyrittäjänä laskuttaminen tiimiyrittäjyyteen.” Minun mielestäni ehdottomasti, tällä tavallahan me vain kikkailemme tietynlaista rahallista painetta pois osuuskunnalta, koska meillä ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää olla TyELin piirissä.

Mitä tulee siihen, että kumpi on kannattavampaa olla joko kevytyrittäjänä, minkä etu on esimerkiksi Op:lla se, että he hoitavat puolestasi verotuksen, kirjanpidon, sekä saat sieltä todella hyvän laskutusalustan, millä voit myös laskuttaa verkkolaskuna. Tai sitten vaihtoehtoisesti ihan itse hoidettu TMI-yrittäminen, missä sinä käytännössä hoidat itse kaiken, jos nyt et ulkoista mitään. Suosittelen nojautumaan tähän jälkimmäiseen ihan pelkästään näistä syistä. Sinulta ei mene lisäkuluja palvelumaksuihin, mitkä ovat aika korkeita, kun puhutaan isoista laskutuksista. Opit TMI-verotuksesta todella paljon, mitä voit hyödyntää osuuskunnassa, sekä saat kokonaiskuvaa, kuinka esim. itse pidetään kirjanpitoa ihan perinteiseen Exceliin.

 

Onko kevytyrittäjyys yrittäjyyttä?

 

Kevytyrittäjyyttä mainostetaan usein helppona ja riskittömänä tapana kokeilla omaa yritysideaansa, sekä sen kannattavuutta. Yksi myyntivalteista on usein se, että kevytyrittäjänä vältät ”turhan byrokratian”, eli kaikki kirjanpitoon, verotukseen ja viranomaisilmoitukseen liittyvät sudenkuopat.

Kevytyrittäjä on henkilö, joka laskuttaa tehdyn työnsä laskutuspalvelun kautta, eli käytännösssä on laskutuspalvelun asiakas. Eri laskutusalustat perivät laskutettavasta summasta x % prosenttiosuuden eli pahamaineisen (palvelumaksun), jolla kevytyrittäjä välttää ns. turhat paperityöt. Kevytyrittäjä toimii ilman y-tunnusta, eli siinä tapauksessa ei ole kirjanpitovelvollinen. Laskutuspalvelu hoitaa tiedot maksetuista palkoista verottajalle. Termi ”kevytyrittäjä” ei ole laissa määritelty termi, vaan sitä käytetään markkinointinimenä laskutuspalveluiden asiakkaista. (Yrityksen perustaminen.net 2023)

 

Kevytyrittäjyys & verotus

 

Kevytyrittäjänä käyttäen laskutuspalvelua verotus toimii täysin samalla tavalla, mitä palkkatöissä, eli ennakkopidätys tehdään verokortin perusteella. Kevytyrittäjänä saama tulo on ansiotuloa, joka verotetaan progressiivisesti, eli mitä enemmän tienaat, sitä isompi veroprosentti on. (Yrityksen perustaminen.net 2023)

 

Kevytyrittäjyys & työttömyysturva

 

Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kannalta kevytyrittäjyyteen pätee samat lainalaisuudet, kuin esim. toiminimiyrittäjään, eli pääsääntöisenä yrittäjänä työskentelevä ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Merkitystä asialla on siinä vaiheessa, jos esimerkiksi sivutoiminen kevytyrittäjä jää työttömäksi omasta palkkatyöstään. Tällöin TE-toimisto tekee arvion siitä, onko henkilö pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Kevytyrittäjyys lasketaan päätoimiseksi, jos työmäärä on TE-toimiston mielestä tarpeeksi suuri, ettei sen rinnalle pystyisi vastaanottamaan kokoaikatyötä muualta. Päätoimisena yrittäjän on mahdollista liittyä yrittäjien työttömyyskassaan, jolloin tiettyjen ehtojen täyttyessä on mahdollista saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Sivutoimisen yrittäjän on mahdollista saada pienempää päivärahaa. Palkkatöissä käyvä ja sivutoimisesti kevytyrittäjänä toimivan henkilön tulee kuulua palkansaajakassaan, jos ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tahtoo saada. (Yrityksen perustaminen.net 2023)

 

Kevytyrittäjyys & YEL-vakuutus

 

Kevytyrittäjä on velvollinen YEL-vakuutukseen, jos työtulon arvo on yli 8575,45 euroa vuodessa (2023) ja toiminta kestää minimissään 4 kuukautta. Alle 18-vuotiaat tai yli 67-vuotiaat eivät ole YEL-velvollisia. Huomioitavaa on, että osa laskutuspalveluista hoitaa YEL-asiat kevytyrittäjän puolesta. Useimmista tapauksissa kevytyrittäjillä työtulon arvo ei ylitä vaadittua rajaa, eli vakuutus ei ole tarvittava. Muiden vakuutuksien osalta niiden kuuluminen palveluun riippuu laskutuspalvelusta. Osa tarjoaa kevytyrittäjälle turvaa tapaturmien varalta tai vastuuvakuutuksen, mutta osa tarjoaa palvelua lisähintaan. (Yrityksen perustaminen.net 2023)

 

Toiminimi

 

Toiminimelle on monia määritelmiä, viralliselta niemeltään kuulemme puhuttavan yksityisistä elinkeinoharjoittajista. Lakiteknillisesti määriteltynä toiminimi ja yrittäjä ovat sama asia, eli elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö. Juridisesti ajatellen, kun toiminimiyrittäjä ja hänen elinkeinotoimintansa on yhtä, kantaa yrittäjä henkilökohtaisesti taloudellista vastuuta kaikista sopimuksista, sekä veloistaan. (Yritä.fi 2022) Toiminimiyrittäjyys sopii hyvin liiketoimintaan, joka on kohtalaisen pientä ja perustuu pääosin henkilön omaan työpanokseen. Toiminimi on suhteellisen edullinen perustaa ja se vaatii huomattavasti vähemmän byrokratiaa verrattuna esimerkiksi osakeyhtiömuodossa toimimiseen. Toiminimellä siis ei ole läheskään yhtä paljon velvollisuuksia, kun osakeyhtiöllä. Toiminimellä on mahdollista pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, pienen liikevaihdon tapauksissa ei tarvitse pakollista tilinpäätöstä, eikä toiminimi tarvitse hallitusta.  Vuonna 2023 perustamisilmoitus kaupparekisteriin verkossa maksaa 60e ja paperilomakkeella 115e. Suomessa yksityisenä elinkeinoharjoittajana, eli toiminimiyrittäjänä toimiva henkilö voi perustaa henkilö, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella. (Yrityksen perustaminen.net 2023)

 

Toiminimi ja verotus

 

Toiminimiyrittäjää koskevat verot ovat useimmissa tapauksissa ansiotulovero sekä arvolisävero. Ansiovero on tulovero, eli toiminimen tuloksesta maksettava summa. Pähkinänkuoressa toiminimiyrittäjä tekee liikevaihtoa, joka tarkoittaa kaikkea rahaa, jonka yrittäjä laskuttaa toiminimelleen tilikauden aikana miinus arvolisäveron osuus. Kun liikevaihdosta vähennetään yritystoiminnan kulut, jää selville toiminimen tulos. (Yrityksen perustaminen.net 2023)

 

Toiminimen yritystulo ja tulovero

 

Toiminimen tuloksesta maksettava tulovero verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona ja jaetaan oletuksena pääomatulo- ja ansiotulo – osuuksiin. Toiminimiyrittäjä voi maksaa palkkaa muille, mutta ei itselleen. Toiminimiyrittäjä tekee yksityisottoja, joka tarkoittaa toiminimen tililtä otettua rahaa omaan käyttöön. Nämä eivät vaikuta verotettavaan yritystuloon. Verot maksetaan ennakkoverona ja tilanteen vaatiessa ennakon täydennysmaksuna ja korollisena jäännösverona.

 

Toiminimen tuloksen verotus perustuu jaettavaan yritystuloon, eli; Tilikauden jaettava yritystulo = tilikauden tulot – tilikauden kulut – aikaisempien vuosien tappiot.

Ensimmäisenä tilikautena jaettava yritystulo on tilikauden tulot – tilikauden kulut.

Verotettavasta yritystulosta lasketaan ensin pääomatulo-osuus, joka on oletuksena 20% tuotto edellisen vuoden nettovarallisuudesta.

Toiminimen nettovarallisuus tarkoittaa yritystoiminnan varat – velat + 30 % työntekijöille maksetuista palkoista.  Yritystoiminnan varoja ovat esimerkiksi työkoneet, omistettu liiketila tai myytävien tuotteiden varasto. Toiminimiyrittäjä voi verotusilmoituslomakkeessa vaatia pääomatuloveron alaisen osuuden laskettavaksi 10 tai 0 prosenttiin. Toiminimen tulos verotetaan ansiotulona, mikäli pääomaveron alainen osuus lasketaan 0 prosenttiin. Tämä on usein kannattavaa, jos yritystoiminnan tulos on pieni. Alle 30 000e pääomatuloissa pääomatuloveroaste on kiinteä 30%. Ansiotulojen verotus on sen sijaan progressiivista, eli veroprosentti nousee sitä mukaan tulojen noustessa. (Yrityksen perustaminen.net 2023)

 

Ennakkovero, lisäennakko

 

Toiminimiyrittäjä maksaa yritystoiminnan tuloksen perusteella veroa. Pähkinänkuoressa ennakkovero tarkoittaa tulon perusteella maksettavaa etukäteistä veroa. Ennakkoveroa maksetaan arvion perusteella, eli yritystoimintaa perustaessa yrittäjä arvioi Verohallinnolle ensimmäisen tilikauden tuloksen. Seuraavina tilikausina ne perustuvat taas edellisen tilikauden tulokseen. Toiminimeä perustaessa yrittäjä liittyy myös ennakkoperintärekisteriin. (Yrityksen perustaminen.net 2023) Jos maksettu ennakkovero ei vastaa lopullisen veron määrää, on mahdollista maksaa lisäennakkoa OmaVero-palvelussa. Lisäennakkoa on mahdollista hakea verovuoden päätyttyä. Jos lisäennakko jää maksamatta, verohallinto määrää maksettavaksi korollisen jäännösveron. Jos veroja maksaa liikaa, saa veronpalautukset normaalina veronpalautuksena takaisin. Ennakkoverot ovat nähtävissä OmaVero-palvelussa ja se maksetaan niiden määrän mukaan, joko 2, 3, 6, tai 12 kertaa vuodessa. (Yritä.fi 2022)

 

Arvonlisävero ja alarajahuojennus

 

Yleinen arvonlisäveroprosentti on 24 %, mutta jotkut palvelut ja tuotteet ovat alennetun arvolisäveron piirissä. Toiminimiyrittäjä on arvolisäverovelvollinen, jos 12 kuukauden aikana tilikauden liikevaihto on yli 15 000 euroa. Mikäli yrittäjä ei liity alv-rekisteriin, palvelua tai tuotteita myydään ilman arvonlisäveron osuutta. Alv-rekisteriin kannattaa siis liittyä, jos on epäilys, että liikevaihto kohoaa 15 000 euron luokkaan. Rekisteriin kuuluessa yrittäjä hyötyy siten, että voi vähentää ostoihin sisältyneet arvonlisäverot myyntien sisältämistä arvolisäveroista. (Yrityksen perustaminen.net 2023) Liikevaihdon ollessa alle 30 000 euroa, on toiminimi oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Alarajahuojennus lasketaan itse ja se on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.  (Yritä.fi 2022)

 

Toiminimen YEL ja muut vakuutukset

 

Toiminimi yrittäjän ainoa pakollinen vakuutus on YEL eli yrittäjän eläkevakuutus. YEL-vakuutus tuo turvaa työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalta ja se vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen, sekä sosiaaliturvaan. Toiminimiyrittäjä voi ottaa muita vapaaehtoisia vakuutuksia riippuen harjoittamastaan liiketoiminnasta, esim. vastuuvakuutus ja tapaturmavakuutus. YEL-vakuutus tulee ottaa, jos yrittäjä on 18-68 vuotias, yritystoiminta jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään 4kk tai työtulo (realistinen summa tehdystä työstä) 8 575,45 € vuodessa (vuonna 2023). YEL-vakuutus on siis suositeltavaa ottaa, jos tekee paljon töitä yrittäjänä. (Yritä.fi 2022)

 

Kirjanpito

 

Toiminimiyrittäjä voi hoitaa kirjanpidon itse tai ulkoistaa sen tilitoimistoon. Kirjanpitolaki määrittelee sen, että toiminimiyrittäjien kirjanpitoa koskee poikkeus, joka sallii yhdenkertaisen, maksuperusteisen kirjanpidon. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa jokainen liiketapahtuma kirjataan vain yhdelle tilille. Yhdenkertainen kirjanpito on sallittua, mikäli enintään yksi ehdoista toteutuu: taseen loppusumma on yli 100 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000e euroa tai palveluksessa on yli kolme henkilöä. Käytännössä yhdenkertaiseen kirjanpitoon merkitään liiketapahtumina maksetut menot, korot, verot ja saadut tulot. Yhdenkertainen kirjanpito on usein kannattava pienyrityksille, freelancereille tai muille pienille organisaatioille. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa liiketoiminnan tapahtumat kirjataan kahteen eri tiliin: debit ja credit, jotka muodostavat vastakkaiset ja tasapainottavat merkinnät. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa seurataan yrityksen omaisuutta ja velkaa ja jokaisen liiketoiminnan tapahtuman rahan lähde ja käyttö.  (Yritä.fi 2022)

 

Toiminimen verovähennykset

 

Toiminimen verovähennykset ovat erilaisia kuluja ja menoja, joita voit vähentää verotuksessasi yritystoimintaasi liittyen. Verovähennykset auttavat pienentämään yrityksesi tuloveron perustaa, mikä säästää poikkeuksetta aina rahaa. Listasin tuohon alle esimerkkejä mitä tarkoittaa verovähennys ja millaisia verovähennyksiä toiminimellä on. Nyt puhutaan suomessa toiminimiyrittämisestä, ulkomailla sitten nämä menevät eri lailla.

 

Liiketoiminnan kulut: Voit vähentää toiminimelläsi syntyneet liiketoiminnan kulut, kuten toimistotarvikkeet, matka- ja ateriakulut, markkinointi- ja mainoskustannukset sekä vuokrat.

Aineelliset hyödykkeet: Jos hankit yritystoimintaasi varten laitteita, kalusteita tai muita aineellisia hyödykkeitä, voit vähentää niiden hankintakustannukset osissa niiden käyttöikään perustuen. Tätä kutsutaan poistoiksi.

Henkilöstökulut: Voit vähentää palkat ja muut henkilöstökulut, kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut.

Yrittäjävakuutusmaksut: Voit vähentää esimerkiksi YEL- ja MYEL-vakuutusmaksut.

Kiinteistökulut: Jos työskentelet omassa kodissa täysipäiväisesti taikka sinulla on oma toimitila, voit vähentää siitä aiheutuneet kulut, kuten vuokran, kiinteistöverot ja lämmityskustannukset sekä, tietoliikenne yhteydet. Mutta huomio että jos et työskentele tässä täysipäiväisesti eli et pyöritä liiketoimintaa siellä voit vähentää vain 50% yrityksen verotuksessa.

Korkokulut: Korkokulut lainoista, jotka on otettu yritystoiminnan tarpeisiin, ovat yleensä vähennyskelpoisia.

Vieraskieliset palvelut: Jos olet ostanut palveluita ulkomailta, voit vähentää niihin liittyvät arvonlisäverot ja muut kulut.

Ammattilaitteet ja ohjelmistot: Voit vähentää esimerkiksi tietokoneiden, ohjelmistojen ja muiden työvälineiden hankintakustannukset.

Koulutus- ja kehittymiskulut: Kouluttautumiseen ja ammattitaidon kehittämiseen liittyvät kulut voivat olla vähennyskelpoisia.

Ennakonpidätys ja arvonlisävero: Maksaessasi palkkaa tai suorittaessasi arvonlisäveroa voit vähentää ne verotuksessasi.

 

Käytännössä melkein kaikki: Tarkoitan tällä, että miltei kaiken maalaisjärjellä ajateltavan voi laittaa yrityksen vähennyksiin, ja tämä onkin suositeltavaa. Tietysti pitää muistaa, että pitää myös olla näyttöä, että nämä vähennyksen ovat yritystoiminalle todellisia. Monet kirjanpitäjät saattavatkin vähän haastaa tietyissä ostoksissa, että palveleeko tämä todella yritystoimintaa. On tärkeää huomata, että verovähennysoikeudet vaihtelevat vuosittain ja uusia käytänteitä tulee suomessa jatkuvasti yritysverotuksen puolelta. On siis suositeltavaa, että jokainen yrittäjä, olet sitten tmi, kevyt taikka ihan oy:tä pyörittävä, niin olet tietoinen mitä voit vähentää. Kannattaa myös tutustua yrityksen poistoihin, näin ollen olet perillä, miten nämä hommat toimivat.

 

Lähteet:

https://yrityksen-perustaminen.net/kevytyrittajyys/

Viitattu 17.9.2023

https://yrityksen-perustaminen.net/toiminimen-verotus/

Viitattu 17.9.2023

https://yrita.fi/tietopankki/toiminimi

Viitattu 17.9.2023

https://yrita.fi/tietopankki/toiminimen-verotus-tuloverotus-ja-arvonlisaverotus

Viitattu 17.9.2023

https://yrita.fi/tietopankki/toiminimen-kirjanpito

Viitattu 17.9.2023

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close