Kirjoittanut: Tuomas Kuusisto, Iina Sinisalo & Iiris Sorri

Johdanto 

Moni perustaa Proakatemian aikana toiminimen, mikä herättää ristiriitaisia tunteita. Proakatemialla ollaan tiimiyrittäjiä, mutta ansiot nostetaan tiimiyrityksistä itselleen laskuttamalla kevytyrittäjinä tai toiminimiyrittäjinä. Ansion maksaminen palkkana on useilla tiimeillä pois suljettu vaihtoehto, koska se on “kallista”. Toiminimen perustaminen Proakatemialla ei ole pelkästään huono asia, joka repii tiimiyritystä kohti yksilökeskeistä ajattelua. Toiminimen avulla voi oppia valtavan paljon ja nopeasti. Toiminimiyritys on kuitenkin oikea yritys, jolla voi olla omaisuutta. Se pitää kirjanpitoa ja on ehtojen täyttyessä arvonlisäverovelvollinen. Toiminimiyrittäjä laskee budjettia, markkinoi ja innovoi yhtä lailla kuin mikä tahansa muu yritysmuoto. Toiminimiyrittäjyydestä on helppo siirtyä osakeyhtiömuotoon, tuloksen kasvaessa riittävän korkealle, jolloin se on verotuksellisesti järkevää. Toiminimiyrittäjyyteen liittyy paljon vastuita, joita ymmärtämättä voi ajaa itsensä pahaan ahdinkoon. Tämä essee pureutuu asia pitoisesti toiminimen perustamiseen ja verotukseen. 

Mikä ihmeen toiminimi? 

Virallinen nimi toiminimiyrittäjälle on yksityinen elinkeinonharjoittaja. Arkikielessä puhutaan elinkeinonharjoittajasta, ammatinharjoittajasta, liikkeenharjoittajasta, lappumiehestä tai ihan vain toiminimiyrittäjästä. Yksityiselle elinkeinonharjoittajalle on monta nimeä, koska se pitää sisällään valtavan skaalan erilaisia liiketoimintamalleja. Toiminimi johtaa puhekielessä harhaan, koska toiminimi on virallisesti pelkkä nimi, joka on kaikilla yrityksillä. Toiminimi ei siis todellisesti tarkoita yksityistä elinkeinonharjoittajaa. (Yritä.fi 2022.) Toiminimi on kuitenkin kansankielessä niin vakioitunut termi, että käytämme sitä tässäkin esseessä viitaten yksityiseen elinkeinonharjoittajaan, emmekä rekistöröitävään nimeen. 

Toiminimi on yrittäjä 

Toiminimi ei ole yrittäjästään erillinen yritys vaan yritystoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö. Toiminimiyrittäjä kantaa itse henkilökohtaisesti riskit ja solmii sopimukset. Toiminimiyrittäjä on siis itse vastuussa kaikista sitoumuksistaan henkilökohtaisella omaisuudella, toisinkuin esimerkiksi osakeyhtiö, joka on yrittäjästä erillinen oikeushenkilö. Toiminimi on kuitenkin suosittu yhtiömuoto helppoutensa vuoksi. Toiminimellä on vähän velvollisuuksia ja paljon mahdollisuuksia. Toiminimelle riittää esimerkiksi yhdenkertainen kirjanpito. Toiminimen johtaminen on myös yksinkertaista: toiminimi tekee itsenäisesti päätökset lainpuitteissa, eikä hallitukselle tai jäsenille ole tarvetta. (yritä.fi 2022.) 

Toiminimen perustaminen 

Toiminimen perustaminen on helppoa ja nopeaa. Toiminimiyrityksen perustaminen ei vaadi pääomaa tai hallinnollisia rakennelmia. Toiminimen voi perustaa nykyään suoraan verkossa tai yhdellä, Y3 nimisellä lomakkeella. Lomakkeeseen täytetään vain välttämättömät tiedot, kuten yrityksen nimi (toiminimi), toimipaikka, henkilötiedot, julkiset yhteystiedot, alv-velvollisuus, kaupparekisteriin ilmoitettava toimiala ja päätoimiala verottajalle. Lisäksi ilmoitus pitää sisällään raamit arvonlisäveron maksamiseen, kuten tilitätkö arvonlisäveron kuukausittain, kvartaaleittain tai vuosittain. Toiminimen alv-velvollisuuksiin ja toimialoihin palaamme myöhemmin tässä esseessä.  Ennen toiminimen perustamista kannattaa tutustua starttirahaan TE-verkkopalvelussa. Tämä essee ei käsittele starttirahan hakemista, koska opiskelija ei voi olla päätoiminen yrittäjä, joten starttiraha on pois suljettu mahdollisuus proakatemialaisille. Tutustu lisää: https://toimistot.te-palvelut.fi/pirkanmaa/starttiraha. Toiminimen nimi tulee valita huolella, vaikka tekisit pelkästään laskutusta Proakatemian sisäisiin osuuskuntiin. Nimi näkyy mm. yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YJT.fi). Ilmoittautumalla kaupparekisteriin saat nimellesi suojan, silloin kukaan muu ei saa käyttää toiminimeäsi elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. Huom. Kaupparekisteriin ilmoittautuminen ei ole pakollista, vaan voit pyörittää toiminimeä myös omalla nimelläsi. Sähköinen rekisteröinti kuitenkin kannattaa, se maksaa 60 euroa ja rekisteröinnillä olet suojatun nimen lisäksi näkyvillä myös Patentti- ja rekisterihallinnon (PRH) Virre tietopalvelussa. (yritä.fi 2022.) 

Mikä toimiala 

Y3 lomakkeeseen ilmoitetaan kaupparekisteriin valittava toimiala ja verottajalle ilmoitettava päätoimiala. Kaupparekisteriin ilmoitettavassa toimialassa määritellään yrityksen elinkeinotoiminta. Hyvin laaditusta toimialasta käy selvästi ilmi, millä alalla yritys toimii, ja mitä se tekee. Kaupparekisteen voi ilmoittaa toimialaksi toisaalta täysin ympäripyöreän vastauksen kuten “kaikki laillinen liiketoiminta”. Kaupparekisteriin ilmoitettava toimiala erottaa yrityksesi toisesta yrityksestä, jos nimet ovat samankaltaiset. Kun siis yksilöit yrityksesi toimialan tarkasti, helpotat yrityksesi nimen rekisteröintiä ja tällä tavalla saat toiminimesi rekisteröinnin kerrasta läpi. (yrityksen perustaminen.net) Päätoimiala on toimiala, jota yritys pääasiallisesti harjoittaa. Verohallinnolle ilmoitettava päätoimiala perustuu Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008), ja se on viisinumeroinen koodi. (Patentti- ja Rekisterihallitus 2021.) 

Toiminimen verotus 

Toiminimen tulos jakautuu ansiotulona ja pääomatulona verotettaviksi osuuksiksi. Pääomatulona verotettava osuus on korkeintaan 20 prosenttia toiminimesi edeltävän verovuoden nettovarallisuudesta.  Toiminimiyrityksen tulos lasketaan vähentämällä tuloista menot, menoihin voi vähentää myös aiempien vuosien tappiot. Toiminimiyrittäjä saa myös 5 prosentin yrittäjävähennyksen eli tuloksesta saa verovapaasti 5 prosenttia. Yrittäjävähennys on toiminimiyrittäjille suunnattu verohelpotus. Verohallinto laskee vähennyksen automaattisesti eli sitä ei tarvitse ilmoittaa erikseen. (vero.fi 2021) Jäljelle jää yritystulo, joka jakautuu ansiotuloiksi ja pääomatuloiksi, joita verotetaan eri tavalla. Toiminimiyrittäjän kannattaa laskea, kuinka suuri osa nettovarallisuudesta kannattaa laskea pääomatuloina. (max 20 %) Pääomatulojen veroprosentti on 30 aina 30 000 tuhanteen euroon asti. 30 tuhannen euron ylittävästä osuudesta veroprosentti on 34. (vero.fi 2017) Jos toiminimiyrittäjän ansiotulot jäävät pieniksi, ei nettovarallisuutta kannata laskea lainkaan pääomatuloiksi. Pääomatulo jakauman voi tiputtaa kymmeneen tai nollaan prosenttiin. Tämä voi olla verotuksellisesti edullista, jos ansiotulosi jäävät vuoden aikana kokonaisuudessaan hyvin pieniksi. (kevytyrittajaksi.com 2022.) 

Mistä toiminimen nettovarallisuus muodostuu? 

Ellei sinulla ole työntekijöitä, toiminimen nettovarallisuus saadaan yksinkertaisesti kaavalla: elinkeinotoiminnan varat miinus velat. Toiminimen nettovarallisuuteen kuuluviksi varoiksi lasketaan kaikki yritystoimintaasi kuuluvat rahanarvoiset tavarat, koneet, kiinteistöt, kalusto, myyntisaamiset sekä kassavarat. Autokin on osa toiminimen nettovarallisuutta, jos sillä ajetaan yli 50 prosenttia liiketoimintaan liittyviä ajoja. Autoon liittyy kuitenkin useita poikkeuksia, joita käsitellään esseessä myöhemmin. Toiminimen pankkitilillä olevia varoja ei lasketa nettovarallisuudeksi mutta käteisvarat kyllä. 

Esimerkki verotettavan tuloksen jakaumasta 

Teet tulosta kaikkien kulujen jälkeen 20 000 euroa tilikauden aikana. Sinulle on muodostunut myös nettovarallisuutta 5000 euron arvosta, esimerkiksi mönkijä. Nettovarallisuudesta lasketaan 20 prosenttia pääomatuloina eli 5000:sta eurosta 20 prosenttia on 1000 euroa. 20 000 tuhannen euron tuloksesta verotetaan siis tuhat euroa pääomatuloina ja loput 19 000 ansiotuloina. Tässä esimerkissä ansiotulojen veroprosentti olisi huomattavasti pienempi kuin pääomatulojen, joten kaikki tulot kannattaisi ilmoittaa ansiotuloina. Pääomatuloina verottaminen on silloin hyödyllistä, jos yritystoimintaan on sitoutunut paljon nettovarallisuutta ja ansiotulot ovat suuret. Loppupeleissä kirjanpitäjäsi tietää, kuinka tulot kannattaa ilmoittaa (kevytyrittäjäksi.com 2022).  

Milloin verot maksetaan? 

Toiminimiyrittäjä maksaa ennakkoveroa pitkin vuotta. Maksujen määrä vaihtelee kahdesta kahteentoista, riippuen maksettavan ennakkoveron määrästä. Toiminimen ennakkoveron eräpäivä on kuukauden 23. päivä. Jos kyseinen ajankohta kuitenkin on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä siirtyy seuraavalle arkipäivälle. Ennakkoveron maksamiseen on kaksi vaihtoehtoa. Jos toiminimen lisäksi käyt palkkatöissä, voit ilmoittaa palkkatuloiksi myös toiminimellä tienaamat tulosi tai voit tehdä arvion yritystoiminnan tuloksesta omaverossa ja maksaa verot ennakkoveroina pitkin vuotta. (kevytyrittäjäksi.com 2022.) Tärkeintä on muistaa ennakkoverotus ja pitää kassaa verojen varalta. Jos tulosi nousevat vuoden aikana, mutta et ole muistanut tehdä muutos ilmoitusta tulee mätkyt eli verot peritään takautuvasti. Toiminimiyrittäjällä on velvollisuus olla hereillä maksettavien verojen suuruudesta. 

Sisäiset nostot 

Toiminimiyrittäjänä kannattaa perustaa yritystili. Silloin on helpompi seurata kassavirtaa, kun kaikki rahat eivät ole käyttötililläsi. Samoin kun sinulla on säästötili. Jos säästöt ovat käyttötilillä, on tilien jakaumaa vaikea seurata. Toiminimiyrittäjä nostaa firman tililtä rahaa käyttötililleen, tällöin puhutaan yksityisotoista tai – nostoista. Nämä nostot eivät vähennä yrityksen tulosta, vaikka ne ovatkin puhekielessä palkkoja. On tärkeää muistaa laittaa valmiiksi rahaa yritystililtä sivuun verojen varalta. Eritelty tili helpottaa myös vähennyksien ja poistojen tekoa, kun ne tehdään suoraan firman tililtä eikä henkilökohtaiselta tililtä. Tilin tekeminen ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Yrityksen kulut vai myös tehdä henkilökohtaisella tilillä, mutta tämä vaikeuttaa kassojen hallintaa. Pankit hinnoittelevat yritys- ja asiakastilit eri tavalla, joten joudut avaamaan yritystilin viimeistään silloin, kun pankki huomaa, että pyörität yritystoimintaa henkilöasiakkaana. 

Firman piikkiin 

Mitä tämä tarkoittaa toiminimiyrittäjän näkökulmasta? Kaikki yritykset voivat tehdä poistoja tai vähennyksiä, jotta verotettavaa tulosta saadaan pienemmäksi. Toiminimiyrittäjä koittaa saada ansiotuloverotuksen mahdollisimman alhaiseksi, kun taas osakeyhtiö pudottaa tulosta maksettavan yhteisöveron pienentämiseksi. Toiminimiyrittäjä voi laittaa tuotteen, tavaran tai palvelun yrityksen kuluihin, jos se liittyy yrityksen tulonhankkimiseen. Tyypillisiä vähennettäviä ovat työkalut ja laitteet, toimistotarvikkeet, kirjanpidon kulut, vakuutukset, markkinointi menot, vuokrat yms. Verottajalle ilmoitettava päätoimiala vaikuttaa siihen, onko tulonhankkimisen kulu vähennyskelpoinen. Jos olet parturikampaaja, on moottorisahan lisääminen kirjanpitoon kyseenalainen. Yrittäjän aina pystyttävä perustelemaan vähennettävän kulun syy, eli aivan kaikki ei ole vähennyskelpoista. Edustusmenoista puolet voi vähentää, mutta esimerkiksi parkkisakot yms. itseaiheutetut sanktiot eivät ole lainkaan vähennyskelpoisia. 

Poistot ja pienhankinnat 

Toiminimiyrittäjä voi tehdä poistoja käyttöomaisuudestaan (taseesta) vuosittain. Omaisuuden hankintahinta suoritetaan poistoina, jos se maksaa yli 1200 euroa tai sen käyttöikä on yli kolme vuotta. Et voi painaa firman tulosta alas, ostamalla omaisuutta, jonka arvo ei laske, joista kuitenkin tekisit vuosittain poistoja kuten arvopapereista. Onkin tärkeää ymmärtää, ettei poistot ole ilmaisia tuloksen pudottajia, joiden avulla maksat vähemmän veroja, vaan todellisia arvon alenemisia. Suurin mahdollinen vuosittainen poistomäärä on 25 % hankintahinnasta. Jäljelle jäävää osaa kutsutaan menojäännökseksi. Jatkossa 25 % poisto tehdään vuosittain menojäännöksestä, kunnes poistettavaa on 1200 euroa tai alle, jolloin sen voi vähentää pois. (vero.fi 2021.) 

Pienhankinnan voi vähentää kerralla tuloksesta pois, jos sen hankintahinta on alle 1200 euroa tai sen käyttöikä on alle 3 vuotta. Jos käyttöikä on alle 3 vuotta, ei hankintahinnalla ole ylärajaa. (vero.fi 2021.) Pienhankintoja voi vähentää vuosittain vain 3600 eurolla, joten suureen kikkailuun ei ole varaa. 

Arvonlisävero 

Jos toiminimen tulos jää alle 15 000 euroon vuodessa, toiminimi saa kaikki arvonlisäverot palautuksina. Yli 15 tuhannen euron tuloksen tekevä toiminimi joutuu maksamaan arvonlisäverot, mutta huojennuksia saa aina 30 000 euroon asti. (vero.fi 2021.) On syytä muistaa, että huojennus on veronalaista tuloa, eli yrittäjä maksaa siitä ansiotuloveron.  

Arvonlisäverollisten rekisteriin kannattaa aina liittyä, vaikka tulos jäisikin alle 15 tuhannen euron, koska ilman tätä et voi lisätä arvonlisäveroa tuotteen tai palvelusi hintaan, mutta jos teetkin tilikaudella positiivisen yllätyksen, joudut tilittämään arvonlisäverot. Vaikka tilität arvonlisäverot verohallinnolle, joko kuukausittain, kvartaaleittain tai kerran vuodessa, saat ylijäämät takaisin. Arvonlisäverot kannattaa maksaa säntillisesti, ettei tule yllätyksiä. Sanotaanko näin, että joulua kannattaa ennemmin odottaa kuin pelätä. Ennen arvonlisäverojen tilitystä, voit vähentää summasta toiminimen ostoihin sisältyneen arvonlisäveron. (kevytyrittajaksi.com 2022.) 

Auto 

Polttavin kysymys pienimuotoista toiminimi yrittäjyyttä harrastavilla on auto. Milloin se lasketaan yrityksen omaisuudeksi. Jos käytät henkilöautoa yrityksen ajoihin alle 50 %, on auto sinun henkilökohtaista omaisuuttasi. Silloin et voi kirjata autosta koituvia kuluja kirjanpitoon. Sen sijaan voit hakea toiminimenä kilometrikorvauksia (0,46 €/km vuonna 2022) yritystoimintaan liittyvistä ajoista. Jos käytät henkilöautoa yrityksen ajoihin yli 50 % kokonaiskäytöstä, on auto yrityksen omaisuutta ja sen kulut kirjataan toiminimen kirjanpitoon. Kulut oikaistaan käytön suhteen mukaan, esimerkiksi jos ajat yrityksen ajoja 70 % voi kuluista vähentää 70 % kirjanpidossa, loput kulut maksat sinä. Auton käyttöä seurataan ajopäiväkirjalla, johon merkitään alkamis- ja päättymisaika, matkan pituus, kohde, tarkoitus, auton käyttäjä ja matkamittarin lukema matkan alkamis- ja lopetushetkellä. Ajopäiväkirja toimii todisteena, jos kohdallesi sattuu verotarkastus. Ajopäiväkirjaa tulee säilyttää 6 vuotta. (Koivupuro 2022.) Pakettiauto lasketaan aina yrityksen omaisuudeksi, vaikka sillä ajettaisiin enemmän yksityisajoja. Pakettiauto on kannattavin vaihtoehto. Siinä on halvimmat käyttöverot ja kuluista saa aina vähennettyä ainakin osan. Autoilu voi olla suuri kuluerä yksityisyrittäjälle, joten jos kuluista saa pienenkin osuuden vähennyksiin, se kannattaa. 

Lopuksi 

Esseen tavoitteena oli oppia ymmärtämään toiminimen perustamisen ja verotuksen pääpiirteet. Pääsimme oppimistavoitteeseen, mutta pinnan alle jäi vielä monia kysymyksiä. Toiminimiyrittäjyys on kuitenkin varteen otettava vaihtoehto, kun pohditaan, nostetaanko tiimiyrityksestä ansiot palkkana vai laskulla. Empiria ei ainakaan toistaiseksi maksa jäsenilleen palkkaa, vaan jokainen voi nostaa ansionsa laskutuksen kautta itselleen. Useimmat ovat tyytyneet kevytyrittäjyys vaihtoehtoon. Se on ehdottomasti helpoin ratkaisu, mutta ei aina optimaalisin. Kevytyrittäjyys on palvelu, jonka käytöstä veloitetaan palvelumaksu. Toiminimiyrittäjä sen sijaan saa ansiot suoraan itselleen ilman palvelumaksua. Toiminimiyrittäjällä on kuitenkin enemmän vastuuta, joten ei ole itsestäänselvyys kumpi on järkevämpi vaihtoehto: maksaako palvelumaksun vai perustaa toiminimiyrityksen. Jokainen Empirialainen joutuu itse miettimään nostaako ansiot toiminimen vai laskutuspalvelun kautta. Toiminimiyrittäjyydestä oppii varmasti enemmän, joten koulutuksen ja oppimisen kannalta se on parempi valinta. Proakatemialla harjoitetaan tiimiyrittäjyyttä, mutta toiminimi ei varsinaisesti tue tätä mallia. Kaikki oppi yrittäjyydestä on toisaalta vaikea saada pelkästään oman tiimin (osuuskunnan kautta). Siksi toiminimi on hyvä keino syventyä yrittäjyyteen itsenäisesti, eikä se ole keneltäkään pois, kunhan toiminimiyrittäjä tuo oppimansa taidot ja taidot koko tiimille.  

Lähteet: 

Koivupuro, E. 2022. Toiminimen kilometrikorvaus ja muut yrittäjän autokulut verotuksessa. Verkkosivu. Viitattu 29.11.2022. https://blog.holvi.com/fi/toiminimen-kilometrikorvaus-yrittajan-autokulut-verotuksessa#:~:text=Jos%20k%C3%A4yt%C3%A4t%20henkil%C3%B6autoa%20yrityksen%20ajoihin,)%20elinkeinotoiminnan%20(%3Dyrityksesi)%20veroilmoituksella. 

PRH. 2021. Yrityksen toimiala. Verkkosivu. Viitattu 21.11.2022. https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/useinkysytyt/toimiala.html 

VERO. 2021. Arvonlisäveron alarajahuojennus. Verkkosivu. Viitattu. 27.11.2022. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/alarajahuojennus/ 

VERO. 2021. Poistot ja pienhankinnat. Verkkosivu. Viitattu 29.11.2022. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/liikkeen-tai-ammatinharjoittaja/poistot-ja-pienhankinnat/ 

VERO. 2017. Pääomatulon veroprosentti. Verkkosivu. Viitattu 27.11.2022. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/paaomatulot/ 

VERO. 2020. Yrittäjävähennys – liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Verkkosivu. Viitattu 27.11.2022. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/liikkeen-tai-ammatinharjoittaja/yrittajavahennys/ 

Yrityksen perustaminen.net. n.d. Yrityksen toimiala. Verkkosivu. Viitattu 21.11.2022. https://yrityksen-perustaminen.net/toimiala/  

YRITÄ.FI 2022. Toiminimen perustaminen. Verkkosivu. Viitattu 20.11.2022. https://yrita.fi/toiminimen-perustaminen 

YRITÄ.FI 2022. Toiminimen verotus ja arvonlisävero. Verkkosivu. Viitattu 29.11.2022. https://yrita.fi/toiminimen-verotus-tuloverotus-ja-arvonlisaverotus 

YRITÄ.FI. 2022. Toiminimi lyhyesti. Verkkosivu. Viitattu 20.11.2022. https://yrita.fi/toiminimi