Tampere
20 Jan, Wednesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Tilinpäätös – muutakin kuin tunnuslukuja



Kirjoittanut: Salla Nieminen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yrityksen analysointi ja tilinpäätös
Seppänen, H.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

1 JOHDANTO 

Se on se kolmen ja puolen vuoden hätäinen rutistus. 

Ei vitsit, miten inspiroivaa! Olispa siistiä tehdä tota ja tota ja tota! Tietysti me pystytään, lähetään kokeilemaan vaan! No ei tää nyt oikein lähtenytkään, mutta hei! Toihan kuulostaa kivalta! Sehän onnistuikin muuten hyvin, tehdäänpä vähän motorolaa! Itseasiassa mulla on jo yksi toinen juttu vireillä. Ei puutu enää paljon projektitunneista! Mutta tuohon en kyllä lähde, kun ei siitä saa rahaa. Mites muuten tästä ei jäänyt käteen yhtään niin paljon kuin suunniteltiin? No budjetti kusi, kulutettiin liikaa, huomenna uusiks! Täytyy muistaa jatkossa. Hei apua miten tätä koulua on enää niin vähän jäljellä! 

Proakatemia rohkaisee kokeilemaan. Sehän on selvä. Olen itsekin päätynyt mukaan mitä erikoisimpiin projekteihin, ja se on mielestäni tämän koulun suola. Se, että uskaltaa lähteä testaamaan. Se, että kynnys ryhtyä yrittäjäksi madaltuu tai katoaa kokonaan. On silti aika harvinaista, että joku löytää opintojensa aikana sen yhden jutun ja kokeilee ja testailee intensiivisesti vain sen parissa. Sitäkin tapahtuu, mutta uskoisin, että suurimmalla osalla meistä projektitunnit kertyvät sekalaisesti eri aloilta ja välillä hyvin erilaistenkin liiketoimintamallien parista. 

Oman ansioluettelon kannalta sekalaisuus voi olla hyväkin asia! Se, että olen toiminut Proakatemian markkinoinnin ja viestinnän vastaavana ja tuottanut markkinointimateriaalia Y-kampukselle kertoo paljon enemmän osaamisestani markkinoinnin saralla kuin se, että kertoisin suorittaneeni opintojeni aikana markkinoinnin kurssin. Vastaavasti on paljon vakuuttavampaa, että olen toiminut osuuskuntamme talouspäällikkönä ja tehnyt kirjanpitäjämme opastuksella pieniä osia osuuskuntamme kirjanpidosta kuin se, että kertoisin taas käyneeni jonkinlaisen kurssin joskus. 

Se, mikä tällaisen projektista projektiin lentämisen timmellyksessä usein unohtuu, on pitkäjänteisyys. Monet yrityselämään liittyvät lainalaisuudet paljastuvat vasta valmistumisen jälkeen, jos tämän kolmen ja puolen vuoden hätäisen juoksentelun aikana kaikki projektit ovat olleet maksimissaan parin kuukauden mittaisia rykäisyjä. En väitä, etteikö siinä oppisi. Totta kai oppii. Rykäisemällä oppii vain erilaisia asioita.  

Ja juu, tiedetään. Oppiminen on elinikäinen matka! Kaikkia asioita ei voi eikä pidäkään oppia juuri tuon kolmen ja puolen vuoden rumban aikana. Näin viimeisen vuoden starttaillessa sitä vain jää pohtimaan omia valintojaan. Olen lukenut viime aikoina tilinpäätöksen ja yritystoiminnan analysoinnista ja pohtinut, olenko hankkinut tarpeeksi osaamista pitkäjänteisen yritystoiminnan pyörittämisestä. Olen opintojeni aikana mietiskellyt, olisiko minusta jonain päivänä perustamaan omaa taloushallintoalan yritystä. Itse ajatuksen kehittely on kuitenkin jäänyt lapsen kenkiin, sillä olen tehnyt valinnan ja kerännyt ansioluettelooni pieniä palasia eri puolilta. Olisiko siis kannattanut ajatella pitkäjänteisemmin? 

Tämä on sitä kuuluisaa jossittelua. Jos olisin jo opintojen alussa ryhtynyt kehittelemään tätä liikeideaa, olisin ehkä oppinut analysoimaan yritystoimintaani pitkäjänteisesti, mutta jotain muuta olisi voinut jäädä pois. Markkinoinnin ja johtamisen tiimoilta keräämäni osaaminen on kullanarvoista myös oman yrityksen perustamisen kannalta. Oman taloushallintoalan yrityksen perustaminen ei ole aikaan sidottua, ja se on edelleen minulle mahdollisuus. Opintojen aikana kerätty laaja osaaminen voi jopa tehdä siitä helpompaa. 

 

2 TILINPÄÄTÖKSEN ANALYSOINTI 

Koska Proakatemian tiimiyritysten sisällä harjoitetaan usein monen eri alan liiketoimintaa, yrityksen toiminnan analysointi voi olla haastavaa. Olemme osuuskunnassamme Promisiassa tutustuneet talouden tunnuslukuihin ja keskustelleet siitä, että tilinpäätöksen perusteella voidaan toki laskea erilaisia tunnuslukuja, mutta ongelma piilee siinä, että luvut kertovat Promisiasta kokonaisuutena. Esimerkiksi Promisian alla toimivan Miela Designroomin taloudesta tunnusluvut eivät kerro mitään. Kun taas puhutaan Promisian tunnusluvuista, puhutaan luvuista, jotka sisältävät myös Miela Designroomin liiketoiminnan. 

En usko, että Proakatemian tiimiyrityksissä käytetään juurikaan aikaa tilinpäätösten analysointiin ja edellinen lienee olennainen syy tämän taustalla. Onko järkeä lähteä analysoimaan lukuja, jotka eivät todellisuudessa kerro yrityksen tilanteesta? Se, mikä meiltä tosin usein unohtuu, koska vain osa meistä keskittyy pitkäjänteisesti pelkästään tiettyyn toimialaan, on se, että tilinpäätöksen analysoinnissa tulisi huomioida paljon muitakin asioita, kuin pelkästään niitä edellä mainittuja tunnuslukuja. Harri Seppänen (2011) esittelee teoksessaan Yrityksen analysointi ja tilinpäätös kuuden vaiheen analysointikehyksen, jossa tunnuslukujen analysointi on vain yksi vaihe muiden joukossa. 

 

2.1 Vaihe 1: Strategia-analyysi 

Yrityksen taloudellisesta suoriutumisesta ja asemasta halutaan tietoa yleensä silloin, kun ollaan jonkinlaisen päätöksen edessä. Seppäsen (2011, 17) mukaan oli päätöksentekotilanne sitten millainen tahansa, yrityksen analysointi lähtee aina liikkeelle yrityksen toiminnan analysoinnista. Tällaista strategia-analyysia tehtäessä arvioidaan, millainen on yrityksen liiketoimintaympäristö, toimiala ja kilpailustrategia tai –asema (Seppänen, 2011, 18). Tavoitteena on selvittää, onko yrityksellä kilpailuetua ja onko sen toiminta kestävää tulevaisuudessa (Seppänen 2011, 18). Kilpailuedulla tarkoitetaan kykyä tuottaa lisäarvoa, taloudellisesti näkökulmasta lisäarvoa nimenomaan rahoittajilleen (Seppänen 2011, 23-24). Yksinkertaistettuna pyritään siis löytämään vastausta kysymykseen, kuinka yritys aikoo tehdä rahaa liiketoiminnallaan. 

Käytetäänpä esimerkkinä Miela Designroomia, koska siitä on jo puhuttu aikaisemminkin tässä esseessä. Mielan tapauksessa voitaisiin analysoida suomalaista designteollisuutta ja vaatealaa. Liiketoimintaympäristöä kartoittaessa voitaisiin arvioida, millaiset trendit tai muutosvoimat alalla vallitsevat (Patentti- ja rekisterihallitus 2016). Kilpailustrategiaa analysoitaessa voitaisiin pohtia, miten Miela eroaa alan muista toimijoista ja millainen asema sillä on muihin toimijoihin nähden. Esimerkiksi se, että Miela ei tavalliseen tapaan osta tavaroita sisään vaan vuokraa myyntipaikkoja erottaa sen selkeästi muista alan toimijoista. Seppäsen (2011, 29) mukaan voidaan puhua kustannusjohtaja- ja differointistrategiasta. Kustannusjohtajastrategiassa yritys pyrkii toimimaan mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla ja hinnoittelemaan tuotteensa kilpailijoita alhaisemmalle tasolle (Seppänen 2011, 29). Mielan kohdalla pitäisikin kenties ennemmin puhua differointistrategiasta, sillä siinä yritys pyrkii erilaistamaan tuotteensa ja palvelunsa niin, että asiakkaat ovat valmiita ostamaan tuotteita niistä saatavan arvon vuoksi (Seppänen 2011, 29). 

 

2.2 Vaihe 2: Tilinpäätöksen laadun analysointi 

Tilinpäätösanalyysin toisessa vaiheessa analysoidaan itse tilinpäätöksen laatua. Monissa asioissa yritys voi vaikuttaa siihen, millaiseksi tilinpäätös muodostuu ja siksi onkin tärkeää arvioida, kuinka hyvin tilinpäätös heijastaa yrityksen “todellista” taloudellista asemaa (Seppänen 2011, 18). Tilinpäätösinformaatiota voidaan muokata vertailukelpoiseksi verrattuna muihin yrityksiin ja aikaisempiin tilikausiin (Seppänen 2011, 18). Esimerkiksi suurista investoinneista tehtäviin poistoihin yritys voi itse vaikuttaa ja niistä kannattaakin keskustella kirjanpitäjän kanssa. 

Tuloslaskelma ja tase ovat tilinpäätöksen tärkeimpiä kirjanpidon tuloksena syntyviä dokumentteja. Esimerkiksi tuloslaskelmia on kuitenkin kahta perusmallia, on toimintakohtainen ja kululajikohtainen laskelma, joissa liiketoiminnan kulut luokitellaan eri tavoin (Seppänen 2011, 38). Yrityksessä onkin siis olennaista tutustua esimerkiksi juuri tuloslaskelman erilaisiin vaihtoehtoihin ja selvittää kumpi laskelma olisi oman yritystoiminnan kannalta käyttökelpoisempi.  

 

2.3 Vaihe 3: Tunnuslukuanalyysi 

Vasta tilinpäätösanalyysin kolmannessa vaiheessa analysoidaan yrityksen talouden tunnuslukuja. Tunnusluvut kertovat yrityksen historiallisesta suorituksesta ja asemasta, ja tavoitteena onkin analysoida yrityksen strategian taloudellista onnistumista menneisyydessä (Seppänen 2011, 18). Samassa yhteydessä voidaan tunnistaa yrityksen vahvuuksia ja heikkouksia.  

Tunnusluvut ovat eräänlaisia apuvälineitä, jotka muuttavat tilinpäätöksessä näkyvän rahamääräisen tiedon sellaiseksi, että sitä voidaan vertailla muiden erikokoisten yritysten kanssa (Seppänen 2011, 63). Seppänen (2011, 69) huomauttaa kuitenkin, että tunnuslukujen tulkinta ja johtopäätösten tekeminen vaatii aina yrityksen strategian ja sen toimialan sekä koko toimintaympäristön ymmärtämistä. Tunnusluvuille on erilaisia laskukaavoja ja niistä voit lukea tarkemmin yhdessä Jesse Pihkasen kanssa kirjoittamastani esseestä.  

 

2.4 Vaihe 4: Tilinpäätösten ennustaminen 

Tilinpäätösanalyysin neljäs vaihe tarjoaa olennaista tietoa yrityksen tulevaisuuden suunnitteluun. Voidaan laatia ennustettuja tilinpäätöksiä tuleville tilikausille sekä laskea ennustetut taloudellisen suorituksen avainmittarit ja tunnusluvut (Seppänen 2011, 18). Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, ja koska tilikausi on usein kalenterivuosi, tilinpäätös valmistuu yleensä keväällä. Keväällä yrityksessä voikin olla jo varsin selkeä kuva ainakin tulevasta vuodesta, ja tuolloin ennustetun tilinpäätöksen laatiminen voi olla jopa helppoa.  

 

2.5 Vaihe 5: Yrityksen strategia, luottoanalyysi ja arvonmääritys 

Seppäsen (2011, 18) mukaan tilinpäätösanalyysin viidennessä vaiheessa pyritään selvittämään kolme asiaa: 

  • Ovatko yrityksen strategia ja operatiiviset toiminnot olleet onnistuneita? 
  • Onko yritys luottokelpoinen? 
  • Millainen on yrityksen tai sen osakkeen arvo? 

Strategian onnistumista arvioitaessa tutkitaan, miten yrityksen strategia on vaikuttanut taloudellisesti kannattavuuteen, kasvuun ja riskeihin (Seppänen 2011, 18). Onko strategia esimerkiksi ohjannut yritystä tekemään tavallista vähemmän tai enemmän riskejä kuluneella tilikaudella? Miten yrityksen ottamat riskit näkyvät esimerkiksi yrityksen kannattavuudessa? 

Luottokelpoisuuden määrittelyssä taas arvioidaan, miten yritys on onnistunut tuottamaan kassavirtaa velkojen maksamiseksi, ovatko konkurssi tai maksuhäiriöt todennäköisiä ja miltä näyttää luottotappioiden määrä (Seppänen 2011, 18). Lopuksi yrityksen osakkeen arvo voidaan laskea ennustettujen kassavirtojen perusteella (Seppänen 2011, 18). 

 

2.6 Vaihe 6: Päätös 

Kuten edellä totesin, yrityksen taloudellisesta suoriutumisesta ja asemasta halutaan tietoa yleensä silloin, kun ollaan jonkinlaisen päätöksen edessä (ks. luku 2.1). Kun tilinpäätöksen analysoinnissa on käyty kaikki edellä esitellyt vaiheet läpi, palataan yleensä tähän päätökseen, josta kaikki alkoi. Tilinpäätösanalyysin perusteella voidaan päättää vaikkapa muuttaa yrityksen strategiaa toiseen suuntaan tai tulla jonkinlaiseen lopputulokseen luoton myöntämisestä ja sen ehdoista tai osakkeeseen sijoittamisesta (Seppänen 2011, 18). Tilinpäätöstä analysoimalla saadaan arvokasta tietoa, joka todennäköisesti myös helpottaa edellisen kaltaisten päätösten tekemistä. 

 

3 POHDINTA 

Olisipa kyllä todella mielenkiintoista, jos nyt edessäni olisi oman yrityksen tilinpäätös, jota voisin analysoida näiden edellä esiteltyjen vaiheiden pohjalta! No, onhan minulla osuuskuntamme Promisia. Periaatteessa olisin voinut tässä esseessä analysoida omaa yritystämme, mutta minun on myönnettävä, että se ei houkutellut. Minulle ei nimittäin ole tällä hetkellä kovin selkeää, mikä on esimerkiksi Promisian strategia. Meillä on paljon tavoitteita ja vaikka tavallaan tiedän, mihin tänä vuonna pyrimme, en kuitenkaan näe kristallinkirkkaasti, mitä tunnelin päässä häämöttää. Tuntuu siltä, että Promisian liiketoiminnoilla, kuten vaikkapa juuri Miela Designroomilla, on kyllä selkeät erilliset strategiat, mutta pyrkiikö Promisia itsessään olemaan ylipäätään olemassa enää vuoden päässä, en tiedä. 

Oli Promisiaa olemassa ensi vuonna tai ei, minä uskon, että ajan myötä saan vielä kurkistaa Miela Designroomin omaan tilinpäätökseen. Vaikka jotkut meistä eivät Proakatemialla keskity pitkäjänteisesti siihen yhteen tiettyyn aihealueeseen, joukossamme on myös niitä, jotka ovat uskaltaneet lähteä kokeilemaan ja sitä kautta löytäneet oman liiketoiminnan, jota kehittää pitkäjänteisesti eteenpäin. Ehkä minäkin vielä jonain kauniina päivänä päädyn laittamaan sen oman yrityksen pystyyn. Miela on ainakin mainio osoitus siitä, että pitää vain uskaltaa hypätä tuntemattomaan. Aika näyttää, uskallanko hypätä. Aika näyttää, mikä minun strategiani lopulta onkaan. 

 

LÄHTEET 

Seppänen, H. 2011. Yrityksen analysointi ja tilinpäätös. Helsingin seudun kauppakamari. 

Patentti- ja rekisterihallitus 2016. Liiketoimintaympäristö. Luettu 23.2.2020. https://www.prh.fi/fi/johdon_tyokirja/immateriaaliasiatliiketoimintaprosessissa/liiketoimintaymparisto.html  

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close