Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Tikustakin asiaa: Kipinä Woodille verkkosivut



Kirjoittanut: Krista Tikkanen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Verkkokaupan rautaisannos
Jaakko Hallavo
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Soluessee 3ep: Krista Tikkanen ja Katja Asbill

 

JOHDANTO   

 

Tämän akateemisen esseen kirjoittajat ovat Krista Tikkanen ja Katja Asbill. Essee sai innoituksen verkkosivusolusta, johon me molemmat osallistuimme syksyn 2021 aikana, untuvikkoina, ilman mainittavaa kokemusta verkkosivujen rakentamisesta. Solulle ei ollut vaatimusta aiemmasta osaamisesta, joten siihen oli helppo sujahtaa mukaan ja oppia yhdessä kokeneempien konkareiden kanssa. Tässä esseessä kertaamme oppimaamme, reflektoimme ja pohdimme tulevaa tarvetta Kipinä Wood projektiimme liittyen.

 

2. TAUSTA SOLUIHIN OSALLISTUMISEEN   

 

2.1 Kipinä Wood

Kevään 2021 innovointi pajan innoittamana syntyi pihapeli nimeltä Kipinä Wood, jonka projektiryhmässä me molemmat olemme aktiivisesti mukana. Kyseisenä keväänä covid-19 pakotti meidät olemaan etäopetuksessa ja vaikeutti pelin työstämistä käytännön tasolla. Järjestimme kuitenkin joitakin yhteisiä työpajoja, joissa ideoimme ja työstimme tuotetta. Useiden omavalmisteisten prototyyppien ja testausten jälkeen, päädyimme yhteistyöhön Loimaalla sijaitsevan Miljöörakennus Oy:n kanssa. Joka valmisti meille pienen kokeiluerän pihapeliä ensimmäistä kesää varten myytäväksi. Haasteita asetti se, että peli saatiin markkinoille vasta juhannusta edeltävänä torstaina. Meillä ei ollut etukäteen mahdollisuutta markkinoida, sillä tuotanto venyi ja epävarmuus tuotteen saatavuudesta säilyi juhannusviikolle asti. Juhannuksen jälkeen myimme kuitenkin pelejä jonkin verran ja peluutimme ihmisiä rannoilla sekä puistoissa. Tämän ansiosta saimme paljon arvokasta palautetta, jonka perusteella lähdemme nyt kehittämään peliä sekä sen myyntiä ja saatavuutta entisestään. Tarkemmin avattuna peli kokonaisuutena, sen kustannustehokkuus, markkinointi sekä myyntikanavat vaativat terävöittämistä. Tässä esseessä pureudumme erityisesti siihen, kuinka halusimme oppia verkkosivujen sekä verkkokaupan rakentamisesta, ja hyötyä niistä Kipinä Woodia ajatellen.

 

2.2 Verkkokaupan tarve

Perustelut verkkokaupan perustamiseen yrittäjyyttä opiskellessa ovat ilmeisiä. Verkkokaupan avulla Kipinä Woodin on mahdollista saavuttaa laajempi markkinapeitto ja lisätä kokonaismyyntiä. Vaikka kuinka jalkautuisimme uudestaan Tampereen puistoihin tulevanakin kesänä emme pysty saavuttamaan pelin yhtä tehokasta 24/7 saatavuutta ympäri maan muilla keinoin. Onnistuessamme tunnistamaan omien asiakkaidemme tarpeet voimme toteuttaa verkkokaupan heille. Verkkokaupassa markkinointiin käytetyt eurot ovat myös kohdennettavissa eri kanavien budjetteja säätämällä mm. hakusanamarkkinoinnin, hakukoneoptimoinnin ja bannerimainonnan välillä (Hallavo, 2013).

 

2.3 Käsitteet haltuun 

Kuten johdannossa mainitsimme, aiempaa kokemusta verkkosivujen rakentamiseen meillä ei juuri ollut. Joten oli lähdettävä ruohonjuuritasolta ja otettava ensimmäiseksi haltuun kaikki käsitteet, joita solun alkaessa tultaisiin käyttämään. Jotta kaikki osallistujat puhuisivat samaa kieltä, aloimme purkaa käsitteitä ja niiden merkitystä ensimmäisestä solukerrasta lähtien. Solun aikana tehdyt muistiinpanot toimivat hyvänä apuvihkona, sillä jo ensimmäisellä kerralla koimme ne erittäin tarpeellisiksi. Aiheen edetessä, oli helppoa palata omia muistiinpanosivuja takaisin päin, aiheeseen liittyvään termistöön ja pysyä silti mukana keskustelun kulussa.

 

3. SOLUN SALAT 

 

3.1 Verkkosivualustat -Miksi WordPress? 

Ensimmäisellä kerralla sukelsimme WordPressin maailmaan ja kävimme läpi, miksi kyseinen sivujenrakennusohjelma olisi potentiaalinen ja hyvä alusta verkkosivujen tekemiseen. Puhuimme siitä, että puolet verkkosivuista suunnitellaan kyseisen alustan kautta, joten niiden taustan ja käytön ymmärtäminen on hyväksi myös tulevaisuutta ajatellen työelämässä.

WordPressin lähdekoodi ja asennuspaketti ovat saatavilla osoitteessa WordPress.org. Käyttäjä asentaa webhotelliin tai virtuaalipalvelimeen ja vastaa itse sovelluksen ylläpidosta ja varmuuskopioinnista. Sivujen luomisen jälkeen ne on mahdollista julkaista, silloin verkosta on varattava WebHosting eli tila sekä Domain eli nimi. Nämä ovat maksullisia jokaiselle verkossa toimivalle. Verkkokaupan perustamista varten on mahdollista asentaa ilmainen lisäosa, jolla WooCommerce verkkokaupan voi sivuillaan tarjota.  WordPress.com palvelu on puolestaan WordPressin omalla palvelimella käytettävä sivusto, jolla pystyy kokeilemaan ja rakentamaan yksinkertaiset kotisivut, joiden sisältöä et kuitenkaan omista. Palvelintilanhinta vaihtoehtoina on WordPress.comin omat mainokset tai vuosittainen maksu mainosten poistamiseksi.

WordPressille löytyy useita käyttäjiä sekä Tampereen seudulta, että Facebook ryhmistä, joten osaajia on, mikäli neuvoa tarvitsee kysyä. Lisäksi opiskelemaan pystyy verkosta löytyvien videoiden avulla.

Tämän kerran oivalluksia on useita, sillä ruohojuuritason ajattelumme laajeni entisestään. Tärkeimpinä mieleemme jäi se, että sivujen rakentamista voi kokeilla ilmaista työkalua https://localwp.com/ hyödyntäen. WordPressin CMS on sisällönhallintajärjestelmä, jolla hallitaan dataa kuten kuvia, tekstejä ja videoita. Markkinoinnissa CMS tarkoitetaan julkaisunhallintajärjestelmää, joka määrittää miten sisältöä näytetään, eikä sen käyttämiseen tarvita koodausosaamista. Sivuja rakentaessa on hyvä muistaa, että liian montaa lisäosaa sivuille ei kannata asentaa, jotta verkkosivut latautuvat nopeasti, ja asiakas pidetään kiinnostuneena tuotteesta. Sivujen latausajan olisi hyvä olla alle 2 sekuntia (Rauhala, 2019).

Mikäli verkkosivuja haluaa tuottaa asiakkaille työkseen, niistä on järkevää ottaa kuvat ennen asiakkaalle luovuttamista, referenssi mielessä. Sillä usein asiakkaan päivittäisessä käsittelyssä, sivut eivät ole enää samannäköiset kuin niitä luovuttaessa.

 

3.2 Verkkosivueditorit – Divi ohjelmana 

 

Toisella kerralla, teemanamme oli verkkosivueditorit, joiden alustana toimii WordPress. Kävimme läpi erilaisia sivuntekotyökaluja internetin syövereistä, tällä kerralla oli mielenkiintoista tutkia asioita yhdessä ja oppia ymmärtämään miten verkkosivueditoreita ylipäänsä käytetään. Kiinnostuksemme aiheeseen nousi ja teki mieli jo lähteä kokeilemaan sivujen rankentamista käytännössä.

 

WordPressin ilmaiseen versioon on mahdollista ladata maksuton Elementor Website Builder, jolla onnistuu rakentaa perinteiset verkkosivut. Teemoja on hyvin saatavilla ja esittelyvideo antaa selkeän kuvan, millaisia ominaisuuksia Elementorilta löytyy.

Maksullisia vaihtoehtoehtoja taas on useita; niistä kiinnostavimpana koimme ElegantThemes Divin, jonka kohtuullinen kertamaksu mahdollistaa ikuisen lisenssioikeuden. Divin verkkosivut ja esittelyvideo vakuutti selkeydellään sekä johdonmukaisuudellaan. Divi tarjoaa monipuoliset teemat sekä paljon valmiiksi suunniteltuja verkkosivupohjia, joilla aloittaminen tuo helppoutta suunnitteluun, jopa aloittelijalle.

 

Tämän kerran oivalluksena, Elementor ja Divi eivät toimi yhdessä. Eli sivuja on mahdollisuus muokata vain sillä editorilla, jolla sivut on luotu. Mikäli käy niin että, asiakkaan sivujen editoria ei ole mahdollista saada selville, Domain on mahdollista ohjata uudelleen editorille ja luoda verkkosivut uudelleen.

 

3.3 Verkkosivun kivijalka – Mitä pitää ottaa huomioon?

 

Kolmannella kerralla pohdimme asioita, jotka ovat tärkeimpiä verkkosivuja ajatellen. Millaisia asioita olemme laittaneet käyttäjinä merkille, esimerkiksi hyviä, joita voisi hyödyntää myös itse omien verkkosivujen suunnittelussa sekä kehitettäviä, joista on voisi ottaa opiksi.

Omien kokemustemme perusteella keskusteluumme nousivat seuraavat asiat:

  • Visuaalisuus ja sisältö, sivujen tulee olla asiakkaalle selkeät hahmottaa. Valintapalkkien ja välilehtien on hyvä olla helposti hyödynnettävissä ja visuaalisuus yhdenmukaista.
  • Sisältö; tekstit, kuvat ja logot tulisi olla relevanttia, sillä asiakasta kiinnostaa vain se mikä on olennaista. “Omaa Tarinaa” voidaan hyödyntää, piilottamalla hakusanoja lauseisiin ja parantaa näin ollen hakutulosta, sillä verkkosivut tarvitsevat toimiakseen sisältöä.
  • Nopeus, sivujen avautuminen tulee tapahtua sujuvasti. Ei liikaa lisäosia, isoja valokuvia tai logoja, jotka hidastavat sivujen ketteryyttä. Pahimmassa tapauksessa sivun pitkään latautuminen saattaa siirtää asiakkaan kilpailijalle.
  • Verkkokaupan toimivuus, on hyvä punnita erilaisia maksuvaihtoehtoja ja sitä mitä haluaa tarjota asiakkaalle. Oikeilla valinnoilla ostoksen teko ja maksaminen pysyy sujuvana. Tilausvahvistus tulee lain mukaan lähettää jokaisesta verkosta tehdystä ostoksesta.
  • Yrityksen selkeät yhteystiedot, verkkosivuilla olevat tiedot niiden oikeissa muodoissa. Jotta potentiaalinen asiakas löytää oikean myyjän luokse. NAP tieto (name, address, phone) tulisi olla linjassa, kaikissa verkossa olevissa kanavissa. Kuten Google maps, Google MyBusiness, Here karttapalvelu, Facebook jne. Tämä mahdollistaa paremmat Google hakukonetulokset, sillä silloin yrityksen tiedoissa ei ole ristiriitaa ja Google pitää yritystä luotettavana.
  • Etusivulta tulee ilmetä välittömästi vastaukset neljään kysymykseen: mikä yritys on kyseessä, mitä yritys myy, mistä etsityt tuotteet löytyvät sekä miksi kyseiseltä yritykseltä kannattaa ostaa. Mikäli nämä asiat eivät selviä ensivilkaisulla nettikaupan luotettavuus kärsii ja asiakas siirtyy muualle. 98 % hakijoista kun valitsee yrityksen hakutulosten ensimmäiseltä sivulta (Jalli, 2020).
  • Asiakaspalvelu ja sen toimivuus, asiakkaalle mahdollisimman helpoksi tehty yhteydenotto tarvittaessa. Chattibotti koetaan kankeaksi ja vaivalloiseksi käyttää, oikea ihminen chatissä puolestaan enemmän yrityksen asiakaspalveluna. Hyvänä esimerkkinä jäi mieleen https://heimofilms.fi/ ja kuinka he verkkosivuillaan tarjoavat yhteydenottoa asiakkailleen. Oikea alareuna “kyssäreitä?” -> Whatsapp-painike.
  • Ytimekäs Domain, jolloin se on myös helpommin muistettavissa. Esimerkkinä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jotka on lyhennetty Domainia varten: https://www.yths.fi/
  • Verkkolaskutustiedot, mikäli yrityksellä on käytössä sähköisen laskutuksen palvelut, myös ne olisi hyvä olla löydettävissä verkkosivujen välilehdeltä.
  • Sivuston salaus, jotta sinne luovutetut asiakastiedot pysyvät yrityksen hallussa eikä tietoturva-aukkoja pääse syntymään.
  • Sosiaalinen media: siirtyminen yrityksen some tileille tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi.
  • Klikkausten määrä: yleisesti olisi hyvä miettiä, kuinka monen klikkauksen päästä asiakas löytää tarvitsemansa tiedon. Eli vältettäisiin ylimääräistä etsimistä verkkosivuilla ja luotaisiin helppoja reittejä sivustolla.
  • Skaalautuvuus mobiiliin: nykypäivänä puhelinta käytetään paljon surfailuun sekä läppärin rinnalla töitä tehdessä, ikään kuin työkaluna tiedonhaussa. Lisäksi 80% kuluttajista käyttää älypuhelinta ostosten tekemiseen (Jalli, 2020) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) vuosittaisen digibarometrin mukaan mobiilisovellus palvelukanavana kaksinkertaistaa verkkokaupassa vietetyn ajan yleisimmin noin kuuteen minuuttiin (2021, 40). Mobiiliystävällisyydestä onkin tullut yhä tärkeämpää, kun 46% kuluttajista ei edes vieraile mobiiliepäystävällisillä sivustoilla (Jalli, 2020).
  • Ajankohtaisuus: pidä ainakin tämä päivitettynä. Antaa huonon kuvan asiakkaalle, mikäli ajankohtaisuus osio verkkosivuilta löytyy, mutta sitä ei ole pidetty ajan tasalla.

Tällä kertaa tuli paljon keskustelua aiheesta ja jaoimme hyviä näkökulmia asioihin. Oivalluksia syntyi ja mieleemme kaikesta jäi kokonaisuus, jonka olisi hyvä noudattaa yrityksen yhteistä linjaa ja brändiä. Sosiaalinen media mukaan luettuna, sillä tavoin yritys näyttäytyy asiakkaalle yhdennäköiseltä ja selkeältä. Kipinä Wood verkkosivuja varten tästä kerrasta jäi paljon tärkeitä käytännön asioita muistilistalle ja mielenkiinto heräsi siihen, kuinka sivut lähtisivät syntymään.

 

3.4 Verkkosivun hakukoneoptimointi SEO

Neljäs kertamme käsitteli aihetta SEO. Hakukoneoptimointi on jatkuva prosessi, jossa parannettavaa löytyy aina. Hakusanat muodostuvat sen mukaan mitä haetaan, joten on ensiarvoisen tärkeää tuntea asiakkaat hyvin. Tähän tarkoitukseen soveltuu muun muassa Google avainsanojen suunnittelija https://ads.google.com/home/tools/keyword-planner/.

Sen lisäksi että hakusanojen pitää johdattaa asiakkaat etusivulle on tärkeää tietää mitä Google priorisoi tällä hetkellä, koska kilpailu näkyvyydestä Googlen etusivulla, Internetin arvokkaimmalla kauppapaikalla, on kovaa ja Suomen Digimarkkinointi Oy:n (2020) mukaan peruspilarit Google näkyvyyden tavoitteluun ovat:

  • Sivuston teknisen toteutuksen tulee olla kunnossa.
  • Sivuston rakenteen tulee tukea hakukonenäkyvyyttä.
  • Sivuston sisällön tulee olla kunnossa.
  • Sosiaalisen median tulee antaa positiivisia merkkejä Googlelle.
  • Sivustolle täytyy olla ulkopuolisia linkkejä.

 

Oivallukset:

  1. Hakukoneoptimointi on laaja-alaista markkinointia. Hakukoneelle verkkosivun kävijät signaloivat luotettavuutta.
  2. Kilpailijavertailun tekeminen on arvokasta. On hyvä miettiä miten voi olla parempi kuin alan ykkönen.
  3. Maksetut haut voivat auttaa näkyvyyden saamisessa, mutta eivät riitä yksinään. Kävijät signaloivat hakukoneelle luotettavuutta, joten todennäköisyys oikeanlaiseen näkyvyyteen kasvaa mainos- ja orgaanisenhaun yhdistelmällä.
  4. Sivusimme myös aihetta integraatioista, joilla tarkoitetaan eri alustoille ja tekniikoille rakennettuja järjestelmiä tai ohjelmistoja, jotka ovat liitettynä toisiinsa. Esimerkiksi verkkosivuihin liitetty HubSpot CRM eli asiakkuudenhallintajärjestelmä, joka kerää asiakastiedot.
  5. Google Analytics analytiikkatyökalulla voidaan seurata ja mitata verkkosivustojen liikennettä ja sivuston toimivuutta. Sen avulla voidaan seurata muun muassa sivulatausten määrää, selailijoiden maantieteellistä sijaintia, mistä liikenne sivuille tulee, vierailuiden kestoa sekä tavoitteiden toteutumista.
  6. GTMetrix.com Verkkosivun suorituskyvyn mittausmenetelmä. Googlen vastaava työkalu on Google Lighthouse.
  7. Ubersuggest: verkkonäkyvyyden mittaamiseen soveltuva Google Chrome-laajennus. SEO työkalu.

 

3.5 Verkkosivut liiketoimintana

 

Viimeisellä tapaamisella keskustelimme paitsi erilaisista liiketoimintamalleista verkkosivujen tuottamiseen myös ylipäätänsä kaikista mistä asioista, joita mieleemme oli jäänyt aiemmilta tapaamiskerroilta. Ja olihan niitä.

 

KUVA 1. Yhdessä työstetyt muistiinpanot Verkkosivusolusta (Tikkanen 2021)

 

Verkkokauppa tyypeistä puhuessa huomioimme palveluiden, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden verkkokaupat. Kipinä Woodin tapauksessa olemme luomassa verkkokauppaa pelin emmekä niinkään palvelun myymiseksi.

 

4. YHTEENVETO 

Verkkosivusolusta opittuja asioita läpikäydessä meillä molemmilla päällimmäisenä nousi halu päästä kokeilemaan ja oppia ymmärtämään asioita paremmin. Aikomuksenamme onkin istuutua alas yhdessä ja jatkaa aiheen parissa. Tässä apuna ovat varmastikin monet solun aikana mainitut työkalut, jotka toimme esiin esseessäkin. Tämän lisäksi käytännön oppia kertynee myös itse Kipinä Wood projektin edetessä, verkkokaupan suunnittelu ja toteutus vaiheeseen, puhumattakaan sen markkinointiin ja myyntiin sekä kehittämiseen. Vaikka solun aikana ilmenikin runsaasti opeteltavia käsitteitä, jonkinlainen kokonaiskuva alkoi kuitenkin muodostua.

 

LÄHTEET 

 

Digibarometri 2021: Vuosikymmen verkkokauppaa ja alustataloutta, Taloustieto Oy, Helsinki. Mattila, Pajarinen, Seppälä, Mäkäräinen, Neuvonen (2021).

 

Hallavo, J. 2013. Verkkokaupan rautaisannos. Alma Talent Oy. Luettu 15.12.2021. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/HACBEXDTEB#kohta:VERKKOKAUPAN((20)RAUTAISANNOS((20)/piste:b0

 

Jalli, A. 2020. Mobiilioptimointi – 10 faktaa. Nodesk.  Verkkosivu. Viitattu 15.12.2021. https://www.nodesk.fi/10_faktaa_mobiilioptimointi/

 

Rauhala, A. 2019. Hyvät verkkosivut – Löytyyhän yrityksesi sivuilta nämä 10 käytännön asiaa? Sivututka. Verkkosivu. Viitattu 15.12.2021. https://sivututka.fi/hyvat-verkkosivut/

 

Suomen Digimarkkinointi Oy. 2020. 5 Peruspilari näkyvyyden parantamiseen Googlessa. Viitattu 15.12.2021. https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/5-peruspilaria-nakyvyyden-parantamiseen-googlessa

 

Tikkanen, K. 2021. Verkkosivusolun muistiinpanot. Soluvihko 2021.

Photo by Umberto on Unsplash

 

Kommentit
  • Tutta

    Loistava esimerkki siitä, miten soluja (tai pajoja), esseitä ja projekteja kannattaa yhdistä isommiksi kokonaisuuksiksi, etteivät ne jää toisistaan irrallisiksi “paloiksi”! Kiitos esseestänne! 🙂

    26.1.2022
Post a Reply to Tutta cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Tutta Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close