Tampere
02 Dec, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Tiivistelmä kolmen hyveen joukkuepelaajasta



Kirjoittanut: Jenna Keskinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
The Ideal Team Player
Patrick Lencioni
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

 

Tämä essee tulee käsittelemään Patrick Lencionin teosta ”Paras mahdollinen joukkuepelaaja – Tiimiläisen kolme parasta ominaisuutta”. Teos on Lencionin taidonnäyte ja ammatillisen osaamisen tiivistys siitä, millä keinoin ihminen pystyisi työskentelemään tehokkaasti toisten kanssa. Menestymisen kannalta on entistäkin ratkaisevampaa, että ihminen pystyy toimimaan työssä, perheessä tai missä tahansa sosiaalisen tilanteen ryhmässä tehokkaasti. Vaikka moni tätä mieltä onkin ja tämän hyvin tiedostaa, on yllättävää, että loistavat joukkuepelaajat ovat vähissä. Tämän osasyynä nähdään, että määritelmä parhaalle mahdolliselle joukkuepelaajalle puuttuu. Teoksessaan Lencioni perehtyy juurikin määritelmän eri osa-alueisiin, joita myös tämä essee tulee käsittelemään. Näistä osa-alueista käytetään tekstissä toistuvasti sanaa ”hyve”, koska se luo mielikuvan suoraselkäisyydestä ja moraalisuudesta, hyvistä ominaisuuksista.

 

Tärkeimpinä parhaan mahdollisen joukkuepelaajan ominaisuuksina Lencioni näkee kolme perushyvettä: nöyryys, nälkä ja älykkyys. Sanoja voidaan pitää äkkiseltään katsottuna yksinkertaisina, mutta lopulta mikään niistä ei ole pelkästään sitä, miltä näyttää. Jotta sanat voi ottaa käytäntöön, tulee niiden merkitys ymmärtää syvällisemmin, koska tämän jälkeen itse tekeminen on huomattavasti helpompaa.

 

Malli

 

Seuraavaksi essee tulee esittelemään parhaan mahdollisen joukkuepelaajan kolme hyvettä eri näkökulmista. Mitä se ylipäätään merkitsee? Miten opit viedään käytäntöön? Mistä se on saanut alkunsa? Mikäli yritys sitoutuu tosissaan toteuttamaan tiimityötä parhaimmillaan kulttuurissaan, jokaisesta tiimin jäsenestä on löydyttävä kolmea ominaisuutta: nöyryyttä, nälkää ja älykkyyttä toisten ihmisten kanssa.

 

Nöyryys

 

Nöyryyden helppo määritelmä on pitkälti sitä, miltä se sananakin näyttää. Nöyrällä joukkuepelaajalla ei ole isoa egoa tai huolta asemastaan. He pystyvät jakamaan onnistumiset ja kiitokset, korostamaan tiimiä itsensä sijaan sekä määrittelemään menestykset yksilöllisen sijaan kollektiivisesti. Näiden asioiden vuoksi nöyryys on kaikista olennaisin ja välttämättömin ominaisuus parhaalle mahdolliselle joukkuepelaajalle.

 

Toisilta puuttuu nöyryys kokonaan. Nämä henkilöt voidaan jakaa kahteen tyyppiin: ylimielisiin ja itseluottamuspuutteellisiin. Ylimieliset ihmiset keskittyvät joka tilanteessa itseensä, minkä vuoksi heidät on helppo tunnistaa. Itsekeskeisen ihmisen löytää usein rehentelemästä ja janoamasta huomiota. Ego ohjaa paljon ylimielistä ihmistä, mikä aiheuttaa helposti tiimissä mielipahaa ja politikointia. Lähes jokainen on varmasti nähnyt tällaista käytöstä erilaisissa työyhteisöissä.

Ihmiset, joilta puuttuu itseluottamus, mutta jotka ovat silti myönteisiä toisten seurassa, luullaan välillä harhaanjohtavasti nöyriksi.  He eivät huomioi omaa panostaan tai lahjojaan, mutta tätä oman arvon tunnistamisen kykenemättömyyttä ei voida kutsua nöyryydeksi. C. S. Lewis tiivistää nöyryyden perusidean hyvin: ”Nöyryys ei ole sitä, että ajattelee vähemmän itsestään, vaan sitä, että ajattelee vähemmän itseään”.

Sekä ylimielisyyteen että itseluottamuksen puutteeseen liittyy epävarmuus, mikä saa ihmiset toimimaan omalla tavallaan. Vaikka tällaiset ihmistyypit eivät aiheuttaisi ongelmia tiimissä keskenään samalla tavalla, molemmilla on tiimityötä heikentävä vaikutus.

 

Nälkä

 

Nälkäiset ihmiset pyrkivät tavoittelemaan elämässään koko ajan jotain lisää. Näiden ihmisten on saatava koko ajan lisää työtehtäviä, enemmän vastuuta ja monipuolisempia oppeja eri lähteistä. Nälkäiset ihmiset ovat usein aktiivisia ja oma-aloitteisia, eikä heitä tarvitse puskea tekemään töitä, koska heiltä löytyy sisäinen motivaatio tekemiseen. Nälkäisen pahin pelko on, että häntä luultaisiin laiskaksi tai saamattomaksi. Näin ollen on helppo ymmärtää, miksi tällaisia ihmisiä tarvitaan.

Valitettavasti joidenkin ihmisten nälkä esiintyy jokseenkin väärällä tavalla. Toiset korostavat liikaa yksilölle merkittävämpää nälkää, toisten nälkä menee liioitteluksi, mikä alkaa hallita elämää. Kumpikaan näistä ei tee pidemmän päälle hyvää tiimille. Puhuttakoon nälästä siis hallittavissa olevana, kestävänä sitoutumisena hyvään suorittamiseen ja sen aitouteen.

Liian usein johtajat palkkaavat töihin ihmisiä, jotka osaavat esittää valintatilanteessa nälkäisyyttään, mutta todellisuudessa se ei näy tekemisessä. Tämä johtaa siihen, että johtajan on jatkossa käytettävä ylimääräisesti resurssejaan ei-nälkäisten ihmisten motivointiin.

 

Älykkyys

 

Eniten selvennystä kaipaa tämä hyve, älykkyys. Toisin kuin nöyryys, älykkyys ei ole sitä, miltä sanana näyttää. Kun puhutaan tiimityöskentelystä, älykkyys on yksinkertaisesti ihmisen käyttämää maalaisjärkeä toisten kanssa; taitoa olla asiallinen ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Älykkäät ihmiset pysyvät helposti mukana keskusteluissa, osaavat kuunnella ja esittää kysymyksiä.

Toiset liittävät älykkyydestä puhuttaessa sanoihin myös tunneälyn. Lopulta älykkyys on ehkä vielä helpommin ymmärrettävissä. Älykkään ihmiset pystyvät yksinkertaisesti lukemaan työkavereitaan yhteisössä tietäen heidän suhtautumisen eri asioihin. Toisaalta pitää muistaa, että älykkyys ei ole aina pelkästään positiivista, tai ainakaan älykkään ihmisen tarkoitusperät eivät aina ole, koska he pystyvät halutessaan käyttämään lahjojaan sekä hyvään että pahaan.

 

Malli parhaasta mahdollisesta joukkuepelaajasta

 

Seuraavaksi esitellään kolmen hyveen, nöyryyden, nälän ja älykkyyden, yhtymäkohtia. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei edes kaikkia hyveitä omaava henkilö ole täydellinen. Jopa hänellä on välillä huono päivä, mikä pitää inhimillisesti hyväksyä. On myös tärkeää ymmärtää, että nämä ominaisuudet ovat vain harvalla ihmisellä veressä, joten kuka tahansa pystyy kehittämään niitä elämänkokemuksen ja valintojensa myötä.

 

Mikäli tiimiläisellä ei omaa yhtäkään kolmesta hyveestä, on hänen vaikeaa sijoittua arvokkaaksi osaksi tiimiä. Tästä lähtötilanteesta voi olla vaikeaa, mutta ei tietenkään mahdotonta, lähteä kehittämään valmiuksia toimia kaikkien kolmen mukaisesti. Sama pätee niillä, joilla on yksi kolmesta ominaisuudesta. Ne, joilla on näistä hyveistä kaksi kolmesta, voi olla vaikein tunnistaa, koska heidän vahvuudet peittävät helposti alleen heikkoudet. Ihanteellisella joukkuepelaajalla on kaikki kolme hyvettä: nöyryys, nälkä ja älykkyys.

 

Mallin historia

 

Lencioni ja muutama hänen kollegansa perustivat yrityksen nimeltä The Table Group vuonna 1997. Ajatus kolmesta hyveestä sai alkunsa siitä, kun yrityksen perustajat päättivät nämä kolme sanaa heidän ydinarvoikseen. Arvot syntyivät, kun ajatuksissa nämä sanat olivat ohjanneet tekemistä jo aiemmassa yhtiössä. He halusivat palkata uuteen yritykseen pelkästään ihmisiä, joiden tekeminen pohjautuisi näiden käsitteiden alle.

Lencioni kollegoineen ei mainostanut tietoisesti nöyryyttä, nälkää ja älykkyyttä, koska he kokivat, että tärkeintä on ymmärtää ne itse työyhteisön sisällä. Lopulta kun asiakkaat halusivat kuulla, heille myös kerrottiin. Näin syntyi positiivinen jatkumo, jossa asiakkaat halusivat lopulta myös itse omaksua nämä arvot omaan toimintaansa kokiessaan ne isona osana menestystä.

 

Lopetus

 

Mikään kolmesta hyveestä ei ole yksittäisenä ominaisuutena pätevä, vaan kaikkia kolmea tarvitaan, jotta voidaan kokea paras mahdollinen joukkuepelaaja tiimissä. On kuitenkin lohdullista muistaa, että jokaista hyvettä pystyy kehittämään omina osa-alueinaan tietoisesti. Tärkeintä tässä prosessissa on ymmärtää, että tämä on iso mahdollisuus kehittyä, kunhan sille haluaa antaa kaikkensa.

 

 

 

Lencioni, P. 2016. The Ideal Team Player.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close