Tiimityötaidot ovat kovassa kysynnässä ja melkein jokainen työpaikkailmoitus johon olen törmännyt, on vaatinut hyvä tiimityöskentelyn taitoja. Olen onnekkaassa asemassa muiden akatemialaisten tavoin, sillä juuri näitä taitoja me pääsemme harjoittamaan arjessamme. Tiimityön taidot ovat kuitenkin akatemialla saaneet aivan liian vähän arvostusta, emmekä me usein edes tiedosta kuinka hyvä olemme tällä saralla. Omat tiimityöskentelyn taidot ja oman tiimiyrityksen tiimityön tason tunnistaa vasta kun, joutuu toteuttamaan jotakin tehtävää itselleen vieraan tiimin kanssa, jolle ei ole kehittynyt yhtä timanttista toimintakulttuuria, kuin mihin olet aiemmin tottunut. Itse päädyin hiljattain tilanteeseen, jossa jouduin toimimaan osana tiimiä, jonka muille osallisille tiimityöskentely ei ollut entuudestaan niin tuttua, kuin minulle itselleni. Tässä tiimissä eteneminen tehtävässämme oli vaivalloista, työskentelytavat tehottomia ja tulokset keskinkertaisia. Tämä pisti miettimään, kuinka rakentaa uusissa tilanteissa ja uusilla tiiminjäsenillä samanlainen tai jopa parempi tiimi, mihin olen akatemian aikana tottunut? Koska itse pidän tiimityötä korkeassa arvossa, on myös tärkeä oppia, miten tällainen huipputiimi tulisi osata rakentaa.

Tästä ajatuksesta hieman kauhistuneena tartuin kirjasuosituksen turvin Antti Skytän Tiimiytys ja sen läpivienti -kirjaan, joka tarjoilee tiimiorganisaation toteutuksen, -kehittämisen ja -läpiviennin avaimet. Mistä tiimin kehittäminen sitten alkaa? Tiimin kehittämisessä parhaat tulokset saavutetaan yhdessä toteutettavalla kehittämisprosessilla. Eli toisin sanoen tiimin kehittäminen vaatii hyvää tiimityötä. Tähän kuuluu olennaisesti tiimiorganisaatioiden rakentaminen yhteistuumin. Jokaisen tiiminjäsenen on sitouduttava täysillä kehittämisprosessiin, jotta toimiva tiimiorganisaatio voidaan saavuttaa. Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja jatkuva ihmisten, sekä asioiden kehittäminen on tässä työssä keskiössä.

Tiimiytyksessä yhteisiä tavoitteita ei voida kuitenkaan pakottaa tiimille, vaan muutoksen läpivienti aiheuttaa useissa tapauksissa muutosvastarintaa. Ihmiset eivät yleensäkään pidä muutoksista, elleivät he ole täydellisesti perillä muutoksen tavoitteista ja hyödyistä, sekä sitoutuneita siihen. Muutosta ei voi pakottaa, sillä mitä lujemmin yrität puskea vastarinnasta lävitse, sitä vahvemmaksi vastarinta muuttuu. Muutos ei tapahdu hetkessä, joten anna sille aikaa ja anna myös tiimiläisten sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Muutosvastarintaan valmistautumisen askeleet:

1. Informoi että muutos on tapahtumassa. Älä jätä tätä tietoa tornareiden varaan, vaan kerro siitä rehellisesti ja avoimesti ettei siitä synny vääriä luuloja tiimin keskuuteen.
2. Informoi tehdyistä päätöksistä ja miksi päätökset ovat tehty. Päätösten läpinäkyvyys tuo avoimuutta yhteisöön ja tiedon tulee kulkea tiimille luonnollisten keinojen kautta.
3. Informoi kuinka päätös toteutetaan. Ihmiset eivät halua tietää vain mikä tulee muuttumaan, vaan myös miten muutos tapahtuu ja missä se tulee näkymään.
4. Kerro kuinka toteutus etenee. Osallistuta tiimi prosessiin, jotta he ovat mahdollisimman hyvin selvillä etenemisen vaiheissa.

Miten sitoutuminen sitten saavutetaan? Sitoutuminen tiimille tarkoittaa oman maksimaalisin panoksensa antamista ja oman osaamisen sekä energian antamista tiimin eteen. Vastavuoroisesti tiimin on annettava turvallinen ympäristö yksilöiden pelkojen vastaanottamiselle ja pystyttävä tarkastelemaan asioita useista näkökulmista. Tiimin on pystyttävä osoittamaan, että tiimityöskentelyn hyödyt voittavat sen aiheuttamat pelot ja annettava vastuuta ja mahdollisuuksia saavuttaa tuloksia jokaisen omalla osaamisalueellaan.

Asenteiden muuttaminen tulee olemaan haaste muutoksessa. Asteilla on aina jokin kohde ja voimakkuus, jotka tulee tunnistaa, jos niitä halutaan muuttaa. Asenteiden muuttamiseksi on olemassa muutamia keinoja:

1. Omakohtainen mallia tukeva kokemus. Alkuun on hyvä toteuttaa tiimin kesken asioita, joista positiivinen kokemus on varmimmin saavutettavissa. Tiimin tulisi alkuvaiheessa siis tarttua mielekkäimpiin tehtäviin, ennen todellisten haasteiden kohtaamista.
2. Symbolikokemus voi olla loistava tapa kehittää yhteistyötaitoja ja yhteisöllisyyttä. Tee tiimisi kanssa jotain normaalista työstä poikkeavaa, kuten vaikka pakohuone pelejä, jossa symbolikokemukset syntyvät.
3. Kahdenkeskeiset keskustelut. Koko tiimin läsnäollessa voi aluksi olla vaikeaa tuoda kaikkia huoliaan ilmi. Siksi on tärkeää antaa yksilöille mahdollisuus keskustella mieltä askarruttavista asioista kahden kesken.
4. Ryhmätöiden tekeminen. Ryhmätöissä tiimiläiset pääsevät kehittämään yhdessä asioita ilman, että ketään nostetaan suoranaisesti jalustalle ja he huomaavat kuinka asiat etenevät tiimityön voimin.
5. Hämmennyksen hyväksikäyttö (Vaarallinen keino väärin käytettäessä). Kehittämisprosessi ajetaan tietoisesti epävarmuuden tilaan, joka aiheuttaa hämmennystä tiimissä. Annetaan ihmisten luontaisen järjestyksen tavoittamisen tulla peliin jolloin tiimi kehittää luontaisesti keinot toimivien käytäntötapojen löytämiseksi.

Tiimin rakentaminen on pitkä prosessi ja kuten omassakin tiimissäni muutoksia tapahtuu jatkuvasti ja se vaatii paljon energiaa koko tiimiltä. Työ kuitenkin palkitsee jatkuvasti ja kaikki etenemisen vaiheet ja opit ovat jatkuvasti tukena työssämme. Pelko siitä, että joudun aloittamaan tämän prosessin uudestaan myöhemmässä elämässäni pienenee, mitä paremmin ymmärrän kuinka olemme itse edenneet.