“Sanalliset teot ja eleet kuten nyrkkien kopautus tai siihen liittyvät eleet. On aina parempi antaa huomiota, jos joku palvelee joukkuetta, kuin olla antamatta. Jos joku kaatuu, niin kävelenkö nostamaan kaverin ylös vai juoksenko nostamaan hänet, sillä on merkitystä” Tero Tiitu salibandyn kolminkertainen maailmanmestari (Johda tunneilmastoa, 3:21:50). Olen tänä keväänä oppinut enemmän tiimipelaamisesta, kuin koko elämässäni, kun olen ollut osana joukkuetta. Katson asioita tällä kertaa useammasta näkökulmasta, ns. joukkueen kapteenin näkökulmasta sekä joukkuelaisen näkökulmasta. Tämä Tiitun lainattu lause avasi silmiäni ja jäi mieleeni helisemään. Toimivatko kaikki tiimiläiset noin, juoksemmeko apuun? Mitä jos olen itse erimieltä toisen kanssa, kävelenkö ja hidastelenko matkalla, koska olen omien ajatusteni vanki? Onko meidän helppo niellä omat tunteemme ja mielipiteemme tarvittaessa?

Joukkueen dynamiikka

Jotta joukkue on yhtenäinen, täytyy heillä olla yhteinen tavoite tai päämäärä, minkä vuoksi he taistelevat. Yhteinen tavoite motivoi joukkuetta jatkamaan yhdessä sekä samalla yhdistää joukkuetta. ”Yhdessä olemme vahvempia kuin yksin”, pitää useassa asiassa paikkaansa. Hyvä joukkue koostuu erinomaisista yksilöistä, jos yksilöt osaavat käyttää joukkuetta heidän työkaluna menestykseen, joukkueena he pystyvät mihinkä vaan.

Kun kaksikymmentä toisilleen tuntematonta ihmistä laitetaan samaan joukkueeseen, voimme odottaa jonkin sortin kaaosta. Esimerkiksi, jos jääkiekkojoukkue koostuisi 20 toisilleen tuntemattomasta yksilöstä. Tavoite heillä on yhteinen, voittaa vastustaja joukkue. Jos joukkueen pelaajat pelaavat keskenään ensimmäistä kertaa yhdessä eivätkä tunne toistensa pelityylejä, lopputulos on usein katastrofaalinen. Jokainen heistä toimii ja ajattelee omalla tavallaan. Pelaajien ajatusten ja mielipiteiden yhdistäminen joukkueen kanssa keskenään, aiheuttaa välttämättäkin ristiriita tilanteita. Jos emme kentällä tiedä toistemme ajatuksia tai osaa lukea toistemme peliä, emme ole pelissä mukana joukkueena. Todennäköisesti pelaajat turhautuisivat ja pelityyli muuttuisi hyvin yksilöpainotteiseksi. Vaikka, joukkue koostuisi kuinka hyvistä yksilöistä, mutta jos he eivät pelaa tiiminä, he ovat vain hyviä yksilöitä. (Saarikoski. S. Dettmann ja johtamisen taito. 2017. WSOY)

Suurin merkitys on sillä, kuinka nopeasti ja sujuvasti olemme valmiita hyväksymään ja mukautumaan toistemme toimintatapoihin ja mielipiteisiin. Jos tulemme toisiamme puolitiehen vastaan olemme jo askeleen lähempänä toisiamme. Eriävät mielipiteemme eivät ole este sille, ettemmekö voisi juosta nostamaan kaveri ylös. Toisinaan ihmisten omat mielipiteet menevät yhteisen hyvän edelle. Joskus taistellaan vahvasti omista mielipiteistä tai joskus emme osaa katsoa tarpeeksi kauaksi nähdäksemme yhteistä hyvää. Monesti konfliktien taustalla on omien mielipiteiden vastakkain asettelu, motiivien kyseenalaistaminen tai sanojen ja toiminnan ristiriita. Jos konflikteja ei joukkueen sisällä ratkaista heti, tilanne voi johtaa sitoutumisen tai motivaation puuttumiseen. Sopiminen vahvistaa luottamusta, antaa mahdollisuuden jokaiselle olla oma itsensä ja osoittaa omat mielipiteensä. Erinomaisen tiimin pohjimmainen rakennuspala on luottamus

“High-performing teams are composed of individuals with specialized expertise and complementary skills who are goal-oriented and hyper-focused on achieving clear, outstanding results. Together they collaborate and innovate to produce work at the highest levels”. (https://www.quantumworkplace.com/future-of-work/characteristics-of-high-performing-teams