Kestävä yrittäjyys ja yritysvastuu

Kuluneen vuoden aikana Proakatemian johtoryhmä on keskittynyt luomaan Proakatemialle strategiaa visiomme pohjalta. Proakatemian visio, uuden yrittäjyyden esikuva, julkistettiin vuonna 2019, mutta vision tuominen strategiatasolle tapahtuu vasta nyt.

Yksi Proakatemian strategian kolmesta pilarista on kestävä yrittäjyys. Kestävä yrittäjyys on laaja käsite, mutta sen ytimessä on yritysten yhteiskuntavastuu. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että yritys vapaaehtoisesti huomioi toiminnassaan sellaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä näkökohtia, jotka ovat yrityksen kestävän kehityksen tae (Erma, Rasila & Virtanen 2019, 179). Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet (Suomen YK-liitto n.d.).

Viime vuonna perustettu Sustainable Business -tiimi on käsitellyt Proakatemian ja sen tiimiyritysten kestävyyttä nyt muutaman kuukauden ajan ja pyrkinyt selvittämään miten kestävyyttä ja vastuullisuutta voitaisiin edistää niin yhteisön kuin tiimiyritystenkin toiminnassa. Kun kestävyys on asetettu strategiseksi näkökulmaksi Proakatemian strategiaan, koskee se myös yhteisön sisällä toimivia tiimiyrityksiä.

Määrittelimme strategiseksi näkökulmaksi rakentavamme kestävää yrittäjyyttä integroimalla vastuullisuuden opintojen sekä tiimiyritysten toiminnan ytimeen. Tavoitteena on, että tiimiyrittäjät ymmärtävät mistä vastuullisuus ja kestävä yrittäjyys tarkoittaa. Kestävä ja vastuullinen yrittäjyys vaatii ennen kaikkea halua oppia kehittämään toimintaa, systeemiajattelun hallintaa, ennakointia sekä esimerkiksi muutosjohtamista. Tärkeää on myös ymmärtää viherpesun ja vastuullisuuden ero.

Strategian suunnittelussa ehkä vaikein vaihe on ollut sopivien mittareiden löytäminen tavoitteiden seuraamiseksi. Yrityksille vastuullisuus on jatkuvaa kehittymistä, toiminnan tarkastelua sekä prosessien parantamista (Erma, Rasila & Virtanen 2019, 179). Vastuullisuuteen on vaikea määritellä mitään lopullista päämäärää. Tärkeintä on kehittää toimintaa jatkuvasti ja sen vuoksi onkin kerättävä dataa.

Ensiaskeleet kohti kestävää yrittämistä

Otimme Sustainable Business -tiimin kanssa yhteyttä Eettisen kaupan puolesta ry:n vastuullisuusasiantuntijaan Maija Lumpeeseen kysyäksemme vinkkejä vastuullisuustyön mittaamiseen ja seuraamiseen.

Lumpeen mukaan hyvä alku tiimiyritysten vastuullisuustyöhön on kartoittaa riskit. Tiimiyritys tai projektitiimi voisi käyttää esimerkiksi tunnin kartoittaakseen mahdolliset riskit esimerkiksi ihmisoikeuksien loukkaamiseen, eri tuotantoketjujen ongelmiin tai päästöjen tuottamiseen. Otetaan esimerkiksi t-paitoja myyvä tiimiyritys. T-paitaliiketoiminnan kestävyyden riskeinä voisi olla esimerkiksi puuvillan tuottamiseen liittyvät ympäristöongelmat tai ihmisoikeusrikkomukset ja pitkät toimitusketjut. Tällainen riskien kartoittaminen on Lumpeen mukaan hyvä alku ja tiimiyritykset voivat aloittaa näiden asioiden huomioimisen pienin askelin.

Tiimiyritykset tai projektitiimit voivat riskien kartoittamisen jälkeen rakentaa omaa työkalupakkiaan kestävyyden huomioimiseksi ja pohtia eri vaikutusten arviointia sekä sitä, miksi näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Otetaan esimerkiksi taas tiimiyrityksen t-paitabisnes. Puuvillantuotantoon liittyy usein ihmisoikeusrikkomuksia, joten tiimiyrityksen on tärkeää selvittää omat toimitusketjunsa varmistaakseen, etteivät he tue tällaista toimintaa. Ihmisoikeusvastuun lähtökohta on estää kielteiset, ihmisoikeuksia heikentävät tai mahdolliset heikentävät vaikutukset. Toisaalta yritystoiminnalla voidaan myös monin tavoin tukea ihmisoikeuksia ja tuottaa positiivisia ihmisoikeusvaikutuksia. Lähtökohtana on kuitenkin negatiivisten vaikutusten estäminen. (Pentikäinen & Liappis 2021.)

Yrityksen ihmisoikeusvastuutyön ensimmäinen askel on vaikutusten arviointi, joita arvioidaan niiden mittasuhteiden, laajuuden ja peruuttamattomuuden näkökulmista. Tarkastelussa on tärkeää kiinnittää huomiota vaikutusten vakavuuteen, vaikutuksen kohteina olevien ihmisten lukumäärään ja peruuttamattomuuteen. Lähtökohtana tarkastelulle on yrityksen oma toiminta, mutta on tärkeää kiinnittää huomiota myös laajemmin arvoketjuihin. (Pentikäinen & Liappis 2021.)

On tärkeää myös pohtia, että mitä tiimiyrittäjien tai projektitiimiläisten tulisi oppia, jotta he voivat edistää kestävyyttä yrityksessään. Lumme painotti, että vastuullisuustyö on ennen kaikkea oppimisprosessi eikä prosessi ole koskaan valmis. Vastuullisuustyössä ei ole myöskään kyse täydellisyydentavoittelusta, vaan tärkeintä on olla kiinnostunut kehittämään toimintaa. Lumme rohkaisi tiimiämme kehittämään erilaisia työkaluja kestävyyden mittaamiseen tiimiyrityksissä ja rohkaisemaan jokaista tiimiyrittäjää miettimään kestävyyteen liittyviä asioita. Kuten Lummekin meille mainitsi, jos haluaa toimia yrittäjänä vielä tulevaisuudessakin, on yritykset rakennettava kestävälle pohjalle. Esimerkiksi sijoittajat vaativat Lumpeen mukaan enemmän ja enemmän vastuullisuustyötä yrityksiltä.

Vastuullisuus on myös brändin rakentamista. Maija Lumpeen mukaan monet yritykset viljelevät nyt sanaa ”vastuullinen” markkinoinnissaan ja se onkin korvannut sanan ”hyvä”. Yritys saattaa siis kirjoittaa nettisivullaan olevansa ”vastuullinen perheyritys”, mutta vastuullisuutta ei ole sen kummemmin avattu. Vastuullisuus kuitenkin myy kuluttajille, joten termiä viljellään joka puolella. Lumpeen mukaan EU on kuitenkin puuttumassa tähän vaatimalla tämänkaltaisten termien määrittelyä entistä tarkemmin. Tulevaisuudessa ”vastuullinen”-sanaa ei siis välttämättä voi enää käyttää ilman todisteita ja dataa. Lumpeen mukaan suurin osa yrityksistä on kuitenkin ottamassa askelia oikeaan suuntaan ja ymmärtäneet sen, että yrityksen on oltava vastuullinen toimiakseen vielä vuosikymmentenkin päästä. Tämä Proakatemian tiimiyrittäjienkin kannattaisi tiedostaa.

Lumme muistutti, että kuitenkin myös hyvien brändien tulisi avata ongelmiaan entistä läpinäkyvämmin ja että kaikki riippuu aina kontekstista. Lumme nosti esimerkkinä norjalaisen ruokakauppaketjun Odan, joka toimii pelkästään verkkokauppana. Odan vastuullisuusraportissa mainitaan, että eri analyysien mukaan verkkokaupasta tilaaminen kotiinkuljetuksella on ympäristöystävällisempää ilmastolle kuin se, että monet ihmiset ajaisivat henkilöautolla kauppaan (Oda n.d.). Ympäristöystävällisyys riippuu siis siitä, miten ihmiset ovat käyneet ruokakaupassa ennen. Odan kotiinkuljetus on ympäristölle parempi valinta kuin se, että monet yksittäiset ihmiset kävisivät henkilöautollaan ruokakaupassa useamman kerran viikossa. Jos ihmiset ovat ennen käyneet kaupassa taas kävellen tai pyörällä, on Odan kotiinkuljetus huonompi vaihtoehto.

Etenkin aloitteleville tiimiyrityksille on sallittua ottaa alkuun pieniä askeleita kohti kestävämpää liiketoimintaa. Tärkeintä on keskittyä omaan tekemiseen, toiminnan kehittämiseen sekä jatkuvaan oppimiseen. Kun siihen yhdistää vielä oikeat työkalut vastuullisuustyön mittaamiseen sekä läpinäkyvän raportoinnin sekä viestinnän, on tiimiyritys hyvällä matkalla kohti kestävää, vastuullista ja menestyvää liiketoimintaa.

Lähteet:

Erma, J., Rasila, T. & Virtanen, O. 2019. Hyvä hallitustyö. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari/Helsingin Kamari Oy.

Lumme M. vastuullisuusasiantuntija. 2022. Zoom-tapaaminen 8.3.2022. Sustainable Business -team. Tampere.

Oda. n.d. Sustainability report. Luettu 13.3.2022. https://static1.squarespace.com/static/5ebd0c207e6df55262af4c0a/t/61275520e33e582ee8e6ff84/1629967659167/Oda_SustainabilityReport_2020_210x297mm.pdf

Suomen YK-liitto. n.d. Kestävä kehitys. Luettu 13.3.2022. https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestava-kehitys

Pentikäinen M. & Liappis, H. Helmikuu 2021. Hyödyllistä tietoa. Luettu 13.3.2022. https://opiniojuris.fi/hyodyllista-tietoa/