Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Tiimiyrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Tiimiyrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet

Aleksi Orenius, Essi Vaara ja Riku Mäki

1. Mitä on tiimiyrittäjyys
Tiimiyrittäjyys on kollektiivisen yrittäjyyden muoto, jossa yrittäjyys ilmenee kahden tai useamman henkilön muodostamassa tiimissä. Tavallisesti tiimi on ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä tietoja ja taitoja sekä jotka ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja ovat yhteisvastuussa suorituksistaan. (Tiimiyrittäjyys 2014)

1.1 Tiimiyrittäjyys nimen etymologia
Tiimiyrittäjyys on opetusneuvos Johannes Partasen keksimä nimitys ulkoisen yrittäjyyden lajille, jossa yksilö työskentelee ja oppii yhdessä toisten yrittäjien kanssa. Tiimiyrittäjyys on Suomen korkeakoulutuksessa ollut perinteisesti mukana liiketalouden alla. (Mikä ihmeen tiimiyrittäjyys 2017)

1.2 Tiimiyrittäjyyden keskeiset tunnuspiirteet
Tietotekniikan diplomi-insinööri Pasi Juvonen on tutkinut väitöstutkimuksessaan tiimiyrittäjyyttä. Juvonen päätyi tutkimuksissaan kolmeen faktaan:
Ammattikorkeakoulun yleisaineet pitäisi sisällyttää osaksi valmennusprosessia, jotta tiimiyrittäjyys onnistuisi oppijalta paremmin. Tämä mahdollistaisi oppijalle teorian merkityksen ymmärtämisen ja sen kiinnittämisen omaan tekemiseensä. Oppiminen myös syvenee ja aiemmin irrallinen informaatio muuttuu vähitellen kokemusperäiseksi tiedoksi.
Tiimiyrittäjyys vaatii oppijalta paljon ja ilman kestävää sisäistä motivaatiota tiimiyrittäjänä oppimiseen hyvien oppimistulosten aikaansaaminen on hankalaa.
Tiimiyrittäjyyden lopputuloksena synnytetään nuoria, jotka ovat oppimiskyvyiltään aiempaa valmiimpia nykyiseen nopeasti muuttuvaan maailmaan.
Opiskelu ICT-tiimiyrittäjänä -opintopolussa opiskelijat oppivat tekemällä projekteja suoraan yritysten ja muiden organisaatioiden tarpeisiin. Teoriaa opitaan perinteisesti ja treeneissä kehitetään yritystä ja jäsennellään opittua dialogin avulla. Tiimivalmentaja sparraa tiimiyrittäjiä parempiin oppimistuloksiin. (Mikä ihmeen tiimiyrittäjyys 2017)

1.3 Tiimiyrittäjyyden historiaa Suomessa
Tiimiyrittäjyys – tai “tiimiyrittäminen” – on syntynyt ideana Jyväskylän ammattikorkeakoulun yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelma Tiimiakatemialla vuonna 1993. Partanen perusti ko. yksikön ja ohjelman. Sen kantavana ideana oli, että yrittäjyyttä ei tarvitse toteuttaa yksin, vaan sitä voidaan tehdä tiimissä. Samalla ohjelman opiskelija suoritti opintojaan oppimalla yhdessä muiden kanssa.
Tiimiakatemian tiimiyrittäjyyttä toteutetaan yleensä korkeakouluopintojen yhteydessä, joskin sitä voidaan luonnollisestikin tehdä myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tai sisäisen yrittäjyyden muotona työelämässä.
Tiimiakatemian tiimiyrittäjyys on saanut vaikutteita muun muassa oppivien organisaatioiden käytänteistä, itsejohdetusta oppimisesta, amerikkalaisista johtamis- ja tiiminrakennusopeista sekä sosiokonstruktivismista. Yhtenäistä, tiukan dogmaattista määritelmää tiimiyrittäjyydelle ei Partasen mukaan kuitenkaan ole.
Tiimiyrittäjyyttä käytettiin ja toteutettiin vuoden 2013 talvella opetusympäristöissä muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (tradenomiopinnot), Tampereen ammattikorkeakoulussa (tradenomi- ja ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot), Turun ammattikorkeakoulussa (estenomiopinnot).
Ensimmäinen paikka, johon Tiimiakatemian työkalut ja menetelmät saatiin onnistuneesti siirretyksi, oli Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemia 1999. (Tiimiyrittäjyyden leviäminen maailmalle 2010)
Opiskelijat perustivat Proakatemian ensimmäisen tiimiyrityksen, Villivision, joka jatkaa toimintaansa vielä tänäkin päivänä. Oppiminen on alusta alkaen perustunut Tiimiakatemialla luotuun tiimioppimisen malliin, jossa käytäntö menee luentojen edelle. Käytännöt ovat vuosien myötä muuttuneet ja niitä kehitetään aktiivisesti vastaamaan muuttuvia työelämän ja yrittäjyyden haasteita. (Proakatemia 2017)
Tätä nykyää Tiimiakatemian malli käytetään ympäri Suomea. Jyväskylän ja Tampereen lisäksi samoja menetelmiä hyödyntävät:
Tiimiakatemia Jyväskylä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä
Hyvinvointiyksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä
Proakatemia, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere
TeamNovia Åbo, Yrkeshögskolan Novia, Turku
Turun ammattikorkeakoulu, Turku & Salo
Saimia ammattikorkeakoulu, Lappeenranta
Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi
Terwa-akatemia, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu
Yritysakatemia (alk. 2018), Karelia ammattikorkeakoulu
(Tiimiakatemia, Referenssit 2017)

1.4 Tiimiyrittäjyys maailmalla
Tiimiyrittäjyyden synnyttämiseen tähtäävät menetelmät ovat käytössä useissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa Suomessa ja Euroopassa. Niillä on saatu hyviä tuloksia myös yrittäjien ammatillisessa aikuiskoulutuksessa sekä työyhteisöjen kehittämisessä.
Mondragonin yliopisto Espanjan Baskimaassa otti syksyllä 2009 käyttöönsä Tiimiakatemian tiimioppimismenetelmät. Siellä maisteriopintoja ja samalla tiimiyrittäjyyttä harjoittaa jo yli 100 tiimiläistä.
Lisäksi Bilbaossa Labeinin teknologiakeskus käyttää Tiimiakatemian menetelmiä. Unkarissa Debrezenin yliopistossa aloitti syksyllä 2010 yli 50 opiskelijaa ”tiimiyrittäjämaisterin” tutkinnon suorittamisen ja Budapestin yliopiston suunnitelmat ovat jo pitkällä.
Ranskassa Tiimiakatemian tiimioppimismenetelmiä käytetään tällä hetkellä enimmäkseen aikuiskoulutuksessa. Pariisissa suuren kansainvälisen Solvay-yhtiön johtajia valmennetaan Tiimiakatemian menetelmillä ja Strassbourgissa ja Angersissa on myös aikuiskoulutusyksiköt. Ei sovi unohtaa myöskään Hollannin Harlemissa toimivaa Tiimiakatemiaa. (Tiimiyrittäjyyden leviäminen maailmalle 2010)

Näiden lisäksi tiimiyrittäjyttä ahrjoitetaan näissä opistoissa:
Mondragon Team Academy MTA, University of Mondragon Labs: Bilbao & Barcelona & Irun & Onto & Madrid & Valencia, Espanja
Mondragon Team Academy MTA, University of Mondragon Lab: Queretaro, Meksiko
Mondragon Team Academy MTA, University of Mondragon Lab: Shanghai, Kiina
Debrecen Team Academy, University of Debrecen, Debrecen, Unkari
Budapest Team Academy, University of Budapest, Budapest, Unkari
Tiimiakatemia Amsterdam, Amsterdam, Alankomaat
University of Westminster, Lontoo, Iso-Britannia
University of Northumbria, Newcastle, Iso-Britannia
University of West of England, Bristol, Iso-Britannia
University of Falmouth, Falmouth, Iso-Britannia
University of Lincoln, Lincoln, Iso-Britannia
University of Strasbourg, Strasbourg, Ranska
Team Academy Iringa, University of Iringa, Iringa, Tanzania
Team Academy Valais, Hes-so Valais-Wallis, Valais, Switzerland
Team Academy Lima, Peru
(Tiimiakatemia, Referenssit 2017)

1.5 Tilastotietoa tiimiyrittäjyydestä
Opetushallituksen tutkimuksen mukaan peräti 43% Tiimiakatemian opiskelijoista jatkaa tai aloittaa yrittäjinä opintojen jälkeen. Yrittäjäinnostuksessa Tiimiakatemian erot muihin oppilaitoksiin ovat valtavia, sillä koko maan liiketalouden koulutusalan keskiarvo on 3,5 prosenttia. (Tiimiakatemia Learning Circus 2014)
Proakatemialta valmistuu ajallaan 96 % opiskelijoista, ja 33 % jatkaa valmistumisen jälkeen yrittäjänä. Muut työllistyvät yrityksiin tai jatkavat opintoja. (Nuoret tamperelaiset yrittäjät vievät suomalaista koulutusosaamista ulkomaille 2016)
Vuonna 2015 Proakatemialla toimivien tiimiyritysten liikevaihto oli yhteensä noin 600.000€. (Opettajasta valmentajaksi 2017).
Kaiken kaikkiaan tiimiyrittäjyys luo hyvät edellytykset yrittäjänä toimimiseen, yhdistäen saumattomasti, opiskelun, yhteisöllisen osaamisen ja yrittäjyyden. Proakatemian visio kiteyttää asian oivallisesti: “Proakatemia on paras uuden tiedon ja osaamisen korkeakoulu 2020 ­lukua rakentaville yrittäjille.”

2. Minkälaisia haasteita tiimiyrittäjyyteen sisältyy
Proakatemialle tullessa tiimiyrittäjät jaetaan tiimeihin Belbinin tiimiroolitestin mukaan. Amerikkalaisen Meredith Belbinin ajatukset tiimin rooleista ovat kiteytyneet kahdeksaan rooliin: Takoja, kokooja, keksijä, tiedustelija, arvioija, asiantuntija, diplomaatti, tekijä ja tiedustelija. Tiimeihin pyritään valitsemaan mahdollisimman erilaisia ihmisiä, jotta jokainen pystyy oppimaan jotain toisiltaan. Kun 20 erilaista ihmistä laitetaan samaan tiimiin, aiheuttaa tämä myös erilaisia haasteita, joita jokainen tiimiyrittäjä tulee jossain kohtaa kohtaamaan. Tässä osiossa käsitelläänkin suurimpia tiimiyrittämisen haasteita.

2.1 Tiimiyrityksen brändäys
Heding, Knudtzen ja Bjerre (2009) ovat analysoineet erilaisia lähestymistapoja brändin johtamiseen ja rakentamiseen. He tunnistavat neljä lähestymistapaa nykypäivän brändikirjallisuudessa: persoonallisuusnäkökulman, suhdenäkökulman, yhteisönäkökulman ja kulttuurinäkökulman. (Akatemiasta markkinapaikalle 2012)
Persoonallisuusnäkökulman mukaan yrityksen tulee päättää, mitä se haluaa brändillään viestiä. Toisin sanoen yrityksen tulee määrittää ne brändin persoonalliset elementit, joihin se haluaa asiakkaan samastuvan. ( Akatemiasta markkinapaikalle 2012) Niin kuin edellä on mainittu, Proakatemian tiimiyrityksissä on tarkoituksella paljon erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on erilaiset kiinnostuksen kohteet. Persoonallisuusnäkökulman kannalta tämä on todella haastavaa, sillä jos kaikki yrityksessä tekevät erilaisia projekteja ja erilaisia asioita ei yhteistä viestiä asiakkaille pysty kunnolla rakentamaan. Tiimiyrityksen yhteisen suunnan ja viestin päättäminen on myös todella haastavaa kun jokaisella on oma näkemyksensä siitä, mikä yrityksen toimialan tulisi olla. Asiakkaan on myös melko vaikea samaistua yritykseen, joka ei tee ainoastaan yhtä asiaa vaan monen eri toimialan projekteja. Proakatemian tiimiyrityksissä brändin rakentaminen perustuukin enemmän jokaisen henkilökohtaisiin asiakassuhteisiin ja sitä kautta oman henkilökohtaisen brändin rakentamiseen. Tämän avulla saadaan tottakai myös oman yrityksen brändin mielikuvaa parannettua, kun jokainen hoitaa omat asiakassuhteensa mallikkaasti.
Suhdenäkökulman rakentuu syvälliseen asiakkaan tuntemiseen ja syviin asiakkaan tuntemuksiin. Suhdenäkökulman mukaan brändin tulisi parhaimmillaan toimia kuin todellinen ystävä. (Akatemiasta markkinapaikalle 2012) Proakatemian tiimiyrityksissä asiakassuhteet ovat yleensä melko lyhyitä, kun kaikki työt tehdään eri mittaisina projekteina. Sellaisia projekteja joihin tarvittaisiin kaikkia kahtakymmentä tiimiyrityksen jäsentä on todella vaikea löytää, jolloin brändin rakentaminen perustuu jälleen jokaisen henkilökohtaisiin asiakassuhteisiin. Jokaisella siis luultavasti tulee jonkinlainen syvempi asiakassuhde, jota toki on hyvä pitää yllä ja kehittää, mutta koko yrityksen ja asiakkaan välistä suhdetta harvoin tulee.
Yhteisönäkökulmassa kuluttajat muodostavat yhteisöjä brändin ympräille ja brändi on keskeinen osa asiakkaiden sosiaalista kanssakäymistä. Brändiyhteisön merkitys saattaa olla niin suuri, että koko brändin kuluttamisen tarkoitus syntyy ja kehittyy yhteisössä. Tunnettuja brändiyhteisöjä on esimerkiksi Harley-Davidsonilla ja Applella. ( Akatemiasta markkinapaikalle 2012) Yhteisönäkökulman brändit ovat yleensä sellaisia, jotka kietoutuvat jonkun konkreettisen tuotteen ympärille eikä esimerkiksi palvelun ympärille. Proakatemian tiimiyrityksiltäkin tulee joka vuosi uusia tuotteita, joiden ympärille brändiä ruvetaan luomaan. Yleensä kun uusi tuote luodaan ei sen toimiala tai nimi viittaa millään tavalla sen takana toimivaan tiimiyritykseen. Tämän takia itse tiimiyrityksen brändi ei muutu mitenkään vaan ainoastaan sen tuotteen brändi, jota ruvetaan myymään. Tämä saattaa välillä aiheuttaa myös asiakkaissa hämmennystä kun esimerkiksi Sieniboxin ostaessasi pankkitilin maksutapahtumassa näkyy nimi Eventa Creative.
Edellä kuvatuilla näkökulmilla on erilainen lähestymistapa brändin arvon luomiseen. Identiteetin, imagon ja maineen rakentaminen lähtee ajatuksesta, että arvo luodaan yrityksessä ja yrityksen toiminnoilla. ( Akatemiasta markkinapaikalle 2012) Proakatemian tiimiyrityksiä on siis vaikea brändätä kun selkeää toimialaa ei ole ja jokainen yritys tekee liiketoimintaa monilla eri toimialoilla. Mikäli brändiä haluttaisiin tiimiyrityksissä alkaa kunnolla rakentamaan, tulisi heti alusta asti sopia tiimissä, mikä on toimiala ja kaikki sitoutuisivat tekemään ainoastaan siihen liittyviä projekteja. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty tiimiyrityksissä, joissa osaaminen ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat laidasta laitaan.

2.2 Sisäinen motivaatio ja yhteiset pelisäännöt
Tiimin toimimisen kannalta pelisäännöt ja yhteiset tavoitteet ovat erittäin tärkeä asia. Kun Proakatemialle tullaan on usein ihmisillä eri käsitys siitä mitä siellä ylipäätään tehdään. Tiimioppimisen tyyli on myös aivan erilaista kun mihin aikaisemmin on totuttu, sillä koko opiskelu perustuu sisäiseen motivaatioon, joka on erilainen jokaisella.
Oma oppimisesi alkaa oman itsesi tuntemisesta. (Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja 2013) Moni tiimiyrityksessä aloittava ei vielä osaa johtaa itseään eikä esimerkiksi osaa aikatauluttaa omaa viikkoaan, koska koko aikaisempi opintopolku on perustunut siihen, että joku muu sanoo missä pitää olla ja milloin. Tämä taas johtaa moniin erilaisiin konflikteihin tiimiyrityksessä. Ihmisillä on erilainen käsitys omasta ajankäytöstä ja siitä, mikä on tärkeää tiimiyrityksessä. Esimerkkinä voidaan mainita keskustelu siitä onko tärkeämpää rahan tekeminen vai oppiminen. Ajankäyttöön liittyviä erimielisyyksiä aiheuttaa esimerkiksi se, kuinka paljon pitää viettää aikaa Proakatemialla ja kuinka paljon asioita voi tehdä kotoa käsin.
Tiimisi rakentaminen alkaa toisten tuntemisesta. Rakenna luottamusta.  (Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja 2013) Kun kaksikymmentä toisilleen ennestään tuntematonta ihmistä laitetaan samaan tiimiin ja perustamaan tiimiyritystä, on alussa vaikea luottaa kehenkään. Tästä johtuen varsinkin tiimiyrityksen alkuvaiheessa syntyy haasteita, kun ei osata luottaa siihen, että toinen hoitaa asiat siten kun pitäisi. Mikäli tiimiytymistä ja toisiin tutustumista ei hoideta alkuun kuntoon voi tästä olla tulevaisuudessa suuriakin ongelmia. Tämän takia Proakatemialla mennään heti tiimiyrityksen alkuvaiheessa mökille muutamaksi päiväksi käymään läpi henkilökohtaisia oppimissopimuksia, joissa vastataan seuraaviin kysymyksiin. Missä olen ollut? Missä olen nyt? Minne olen menossa? Miten pääsen sinne? Mistä tiedän olevani perillä? Tällaisten tiimiytymistä edistävien työkalujen avulla päästään siihen tilanteeseen, että kaikkiin voi luottaa ja tulevaisuudessa haasteista on helpompi päästä yli.
“Tiimin voima perustuu luottamukseen ja yhdessä tekemiseen.” (Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja 2013)
Tiimiyrittämisen yksi haasteista on myös se, että vaikka parhaimmillaan tiimi takanasi on voimavara, jota et löydä mistään muualta, voi se pahimmillaan myös hidastaa omaa kehittymistäsi jos joudut jatkuvasti ratkomaan tiimin sisäisiä ongelmia, sen sijaan että keskittyisit omien heikkouksiesi ja vahvuuksiesi kehittämiseen. Tähän päteekin hyvin sitaatti, jota käytetään myös Kaverijohtamisen visuaalisessa innostuskirjassa (2013) ”Tiimin tulos on sama kuin sen heikon lenkki. Tiimin tulos on tiimin jäsenten kertolaskua. Jos yksikin jäsen tulee 80 % asenteella tiimiin mukaan, on tiimin tulos 80 %.”

2.3 Tiimiyrityksen johtaminen
Tiimiyrityksessä kaikki osakkaat ovat saman arvoisia, eikä selkeää hierarkiaa ole ollenkaan. Tämä aiheuttaa haasteita johtamiseen liittyvissä asioissa, kuten siinä kuka johtaa ja kenellä on oikeus määrätä tiimin asioissa. Yrittäjähenkiset ihmiset ovat myös usein vaikeita johdettavia, koska jokainen yrittäjä on jollain tasolla itsenäinen eikä halua, että muut määräävät mitä pitää tehdä. Suuri oppi, mikä tiimiyrittämisessä tuleekin on se, että oppii myös olemaan johdettavana.
Yleensä yrityksellä on jokin päämäärä, mitä kohti mennään ja johtajan tehtävä on viedä yritystä kohti tätä päämäärää. Varsinkin tiimiyrityksen alkuvaiheessa ei yhteistä selkeää päämäärää välttämättä vielä ole, eikä myöskään yrityksen visio ja arvot ole vielä selvillä. Tällaista yritystä on erittäin vaikea johtaa, kun ihmisten käsitykset päämäärästä voivat olla aivan erilaisia. Yrityksen vision, mission ja arvojen miettiminen onkin melkeinpä ensimmäinen tehtävä, joka tulee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehdä.
Tiimisi toiminnan laadun ratkaisee arki. Millainen arki sinun tiimilläsi on? Kulttuurin vaaliminen on herkkää työtä. Hyvän toimintakulttuurin rakentaminen voi kestää vuosia, mutta sen voi pilata päivässä. (Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja, 2013) Tiimiyrityksen johtaminen perustuu täysin kaverijohtamisen periaatteisiin, joista yksi tärkeimmistä on esimerkillä johtaminen. Tiimiyrityksen johtajan on pystyttävä arkipäivän esimerkillään näyttämään, että pystyy ottamaan vastuuta ja tekee asiat joita lupaa tehdä. Tällä tavoin auktoriteetti tiimiyrityksen sisällä kasvaa johtajaa kohtaan ja yritystä on helpompi johtaa. Mikäli johtaja ei ole esimerkillinen, ei myöskään tiimiyritys toimi siten kuten pitäisi. Vastaan tulee haasteita yksinkertaisissakin asioissa, kuten töiden takarajojen kanssa sekä yhteisten sääntöjen noudattamisessa.
Kaikki kaatuu johtamiseen ja johtaminen viestinnän puuttumiseen. (Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja) Tämä on yksi kymmenestä kaverijohtamisen periaatteesta ja se on myös monissa tiimiyrityksissä suuri haaste. Kun tiimissä on paljon erilaisia ihmisiä myös monet asiat käsitetään monella eri tavalla. Tämä saattaa aiheuttaa sekavuutta tiimin johtamisessa sekä myös paljon erimielisyyksiä. Tiimin sisäisen viestinnän kanavia on myös tärkeä miettiä, sillä esimerkiksi nykyään Whatsappiin saattaa ihmisille tulla satoja viestejä päivässä. Mikäli oikeanlaista kanavaa viestintään ei löydetä, on suuri riski, että tärkeitä asioita menee tiimin jäseniltä ohi ja tämä aiheuttaa tulevaisuudessa haasteita monella tavalla. Viestintään liittyy suurilta osin myös päätösten tekeminen. Mikäli alussa ei sovita tarkkaa tapaa siitä miten päätöksiä tehdään on prosessi todella hidas. Tiimin jäsenten on opittava tekemään kompromisseja, sillä koskaan jokaisen tarpeet eivät kohtaa päätöksiä tehdessä. Oman aikansa ottaa se, että osataan ajatella asioita myös muiden kantilta eikä vain katsota omaa napaa.
Tiimiyrittämisessä on paljon erilaisia haasteita, mutta niiden ylitse pääsemiseen on kehitelty paljon erilaisia työkaluja. Näitä työkaluja noudattamalla saadaan tiimiyritys toimimaan siten, että tulokset ovat parempia kuin silloin jos tehtäisiin kaikki vain itse. Seuraavassa osioissa käsittäänkin sitä, mitä kaikkia mahdollisuuksia tiimiyrittäjyys tuo tullessaan.

3. Minkälaisia mahdollisuuksia tiimiyrittäjyyteen sisältyy
”Perheyritys on enemmän, koska se on enemmän kuin osiensa summa. Perheyrityksessä osataan tehdä bisnestä, kantaa vastuuta, rakastaa ja vihata, harkita ja tehdä nopeita päätöksiä, olla järkeviä ja järjettömiä, katsoa eteenpäin ja kunnioittaa menneiden sukupolvien saavutuksia.” (Elo- Pärssinen, Talvitie 2010, 5.)
Näillä sanoilla alkaa kirja Perheyritys on enemmän. Näillä sanoilla voisi myös kuvata Proakatemian tiimiyrityksissä yleisesti vallitsevaa arkea. Usein Proakatemian tiimiyrityksiä kuvataankin toiseksi perheeksi, jossa voit epäonnistua ja tiimisi auttaa sinut uudestaan jaloilleen tai boostaa sinut entistä paremmaksi versioksi itsestäsi ja juhlii onnistumisia kanssasi.
”Tietotekniikan diplomi-insinööri Pasi Juvonen on tutkinut väitöstutkimuksessaan tiimiyrittäjyyttä. Juvonen päätyi tutkimuksissaan kolmeen faktaan:
Ammattikorkeakoulun yleisaineet pitäisi sisällyttää osaksi valmennusprosessia, jotta tiimiyrittäjyys onnistuisi oppijalta paremmin. Tämä mahdollistaisi oppijalle teorian merkityksen ymmärtämisen ja sen kiinnittämisen omaan tekemiseensä.Oppiminen myös syvenee ja aiemmin irrallinen informaatio muuttuu vähitellen kokemusperäiseksi tiedoksi.
Tiimiyrittäjyys vaatii oppijalta paljon ja ilman kestävää sisäistä motivaatiota tiimiyrittäjänä oppimiseen hyvien oppimistulosten aikaansaaminen on hankalaa.
Tiimiyrittäjyyden lopputuloksena synnytetään nuoria, jotka ovat oppimiskyvyiltään aiempaa valmiimpia nykyiseen nopeasti muuttuvaan maailmaan.” (Tammelin 2014)
Tutkimuksessa huomatut kolme faktaa ovat jo käytännössä toiminnassa Proakatemian arjessa. Ensimmäinen vuosi Proakatemialla vietetään suurimmaksi osaksi muiden opiskelijoiden lailla TAMK.in pääkampuksella ja opiskellaan tarvittavat pohjatiedot yrityksen perustamiseen, jonka jälkeen toisena vuonna todellinen tiimiytyminen vasta alkaa. Proakatemialla ei ole mahdollisuutta, että tiimi kulkisi ”eri tahdissa” toisin kuin esimerkiksi yksilö suoritteisella ”normaalilla” opintopolulla, vaan koko tiimi kulkee kaksi ja puoli vuotta samalla oppimisvauhdilla ja näin varmistetaan koko tiimin oppiminen.
Tiimi luo positiivisen paineen jokaisen omalle sisäiselle motivaatiolle, joka taas mahdollistaa parempiin oppimistuloksiin. Projektitoimisto Totalissa on tällä hetkellä 19 tiimiyrittäjää, joka jo kokonsa puolesta mahdollistaa laajan oppimisympäristön, joka päivittyy huomattavasti nopeammin ja laajemmin kuin tavallinen oppimisympäristö.
”Perhesysteemi voi näkyä perheyrityksissä myönteisinä asiana, jolloin se tuo perheyrityksille kilpailukykyä muulla tavoin omistettuun yritykseen verrattuna. Se voi myös vaikuttaa häiritsevästi heikentäen yritystoiminnan tehokkuutta. Perhe on tunne systeemi, jossa kasvaminen vaikuttaa yksilön kehitykseen ja arvoihin. Näin ollen perheen vaikutusta yritykseen on helpompi ymmärtää, jos hahmotetaan myös yksilön suhde perheeseen. Kuuluminen tiettyyn perheeseen muokkaa siihen kuuluvien ihmisten identiteettiä. Parhaimmillaan perhe on jäsenilleen myös turvallisuuden lähde. Tämä pätee erityisesti tilanteeseen, jossa perheenjäsenten välillä vallitsee luottamus ja lojaliteetti.” (Elo- Pärssinen & Talvitie, 44.)
Tiimiyritys luokin perheenomaisen tunteen yrittäjilleen, joka mahdollistaa erilaisuuden hyväksymisen sekä luo tiimiyrittäjien välille luottamusta sekä lojaaliutta, jolloin tehdään isoja asioita. Lojaalius ja luottamus eivät kuitenkaan synny hetkessä. Jos peilaamme tätä omaan tiimiyritykseemme ja mietimme välillämme vallitsevaa luottamusta, niin alamme nyt vasta ensimmäisen toiminta vuotemme jälkeen saavuttamaan erilaisuuden hyväksymisen, sekä toistemme heikkouksien ymmärtämisen, jonka osaamme hyödyntää ja kääntää vahvuuksiksi.

Lähteet
Toivanen, H. 2013. Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja. Luettu 23.08.2017.

Puusa, A. Reijonen, H. Juuti, P. Laukkanen,T. 2012. Akatemiasta markkinapaikalle. Luettu 23.08.2017.

Elo- Pärssinen, K. Talvitie, E. 2010. Perheyritys on enemmän. Luettu 23.08.2017.

Mikä ihmeen tiimiyrittäjyys. 2014. Luettu 23.08.2017.

https://www.yrittajat.fi/uutiset/498175-mika-ihmeen-tiimiyrittajyys-tutkimus-paljastaa-kolme-faktaa

Tiimiyrittäjyys. 2014.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiimiyritt%C3%A4jyys Luettu 23.08.2017.

Tiimiyrittäjyys. 2014.  http://www.yvi.fi/sanakirja/295-tiimiyrittajyys-team-entrepreneurship. Luettu 23.08.2017.

Tiimiyrittäjien ekstroversiointroversio- piirteiden kartoitus ja  introversion koettu vaikutus  tiimiyrittäjän synnytysprosessissa. 2016. Luettu 23.08.2017.
https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/105630/Opinnaytetyo_Tiia_Lappalainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tiimiyrittäjyys. Tiimiyrittäjyyden leviäminen maailmalle. Julkaistu 2016. Luettu 23.08.2017. http://www.pellervo.fi/otlehti/ot3_11/2ot3_11.htm
Tiimivalmentajan parhaat työkalut. Julkaistu 2012. Luettu 23.08.2017.

Nuoret tamperelaiset yrittäjät vievät suomalaista koulutusosaamista ulkomaille. Julkaistu 2016. Luettu 23.08.2017. http://www.tamk.fi/-/nuoret-tamperelaiset-yrittajat-vievat-suomalaista-koulutusosaamista-ulkomaille

New York Times. Graham, J. 2016. Luettu 27.8.2017
www.nytimes.com/2016/02/28/magazine/what-google-learned-from-its-quest-to-build-the-perfect-team.html

Tiimiyrittäjyys (team entrepreneurship). 2017. Luettu 24.8.2017
www.talouselama.fi/uutiset/google-selvitti-miksi-jotkut-tiimit-menestyvat-hyvin-ja-toiset-heikommin-6664406

Talouselämä. 2016. Luettu 24.8.2017
www.talouselama.fi/uutiset/google-yritti-rakentaa-taydellisen-tiimin-taman-yhtio-oppi-6307662

Tiimiakatemia Learning Circus. 2014. Luettu 23.08.2017. https://tiimiakatemia.files.wordpress.com/2014/02/learning_circus_esite.pdf

Opettajasta valmentajaksi. Proakatemia (TAMK). 2017. Luettu 23.08.2017. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132925/BM-raportti2017.pdf?sequence=1

Proakatemia. Mistä kaikki on saanut alkunsa?. Luettu 23.08.2017. http://proakatemia.fi/proakatemia/

Tiimiakatemia. Referenssit. 2017. Luettu 23.08.2017. http://tiimiakatemia.com/tiimiakatemia/referenssit/

Yrittäjät.fi. Tammelin, L. 2014. Luettu 23.8.2017
www.yrittajat.fi/uutiset/498175-mika-ihmeen-tiimiyrittajyys-tutkimus-paljastaa-kolme-faktaa

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close