Olen ollut tiimiyrittäjänä kohta vuoden, opiskelijana melkein puolitoista vuotta. Suhteellisen lyhyessä ajassa olen ehtinyt toimia, jos jonkinmoisessa roolissa: olen ollut Proakatemian mavi-tiimissä, Revenan HR- ja taloustiimissä, Tönön markkinointivastaavana sekä synttäreiden projektipäällikkönä.

Ei siis ihme, jos oma rooli tiimissä on välillä itselle epäselvä tai pää muuten vaan pyörällä kaikista vastuutehtävistä. Jokainen rooli sisältää omat vaatimuksensa niin organisaation yhteisten tai tiimien sisäisten tavotteiden muodossa. Vaatimukset kuitenkin lisäävät stressiä, sillä ne vaativat paljon prosessointia ja aivotyötä. Tässä esseessä käsittelen roolien aiheuttamaa kuormitusta ja sitä, kuinka olen itse kokenut tai havainnut sitä Revenassa.

Rooliristiriita

Rooliristiriitaa voi esiintyä, mikäli henkilö toimii samanaikaisesti monissa eri rooleissa. Hyvänä esimerkkinä rooliristiriidasta toimii Jarkko, Revenan kirjanpitäjä ja entinen talouspäällikkö. Jarkko joutuu kirjanpitäjänä antamaan tiimiläisille palautetta laskutuksen puutteellisista tiedoista, kuitenkin samaan aikaan hänen oletetaan talouspäällikkönä opettavan ja neuvovan tiimiä, kuinka yrityksen taloutta hoidetaan. Jarkko on tilanteessa todennäköisesti kokenut rooliristiriitaa: hänen on samaan aikaan ajateltu valvovan kirjanpitoa, sekä opastavan henkilöstöä talouteen liittyvissä asioissa.  Rooliristiriidassa on siis kyse vaatimuksista, jotka kohdistuvat käyttäytymiseen eri työtilanteissa.

Rooliylikuormitus                      

Esimerkiksi Sairaanhoitajan keskeisin työtehtävä on potilaan hoitaminen ja huolenpito. Hoitajat kuitenkin joutuvat ydintehtävänsä ohella suorittamaan monia muitakin töitä, kuten tekemään potilaan hoitoa koskevia kirjauksia, avustamaan ruokailussa sekä täydentämään lääkevarastoa. Työntekijä kokee rooliylikuormitusta silloin, kun varinaisen työtehtävän rinnalle tulee useita turhakkeita, jotka vievät keskeisiltä työtehtäviltä aikaa ja voimavaroja. Rooliylikuormitus vähentää työn mielekkyyttä ja työmotivaatiota, lisää stressiä sekä alanvaihtoaikeita.

Työn kognitiiviset vaatimukset

”Työn kognitiiviset vaatimukset liittyvät ensisijaisesti tiedon vastaanottamisen, käsittelyn ja tuottamisen vaatimuksiin ja yleisimmin työn kognitiivisen prosessoinnin vaatimuksiin (Zapf ym., 2014). Konkreettisia esimerkkejä kognitiivisista vaatimuksista työssä ovat vaikkapa asiakirjojen, lausuntojen tai opetuksen valmistelu, uuden tietojärjestelmän opettelu, oman työn suunnittelu ja aikatauluttaminen, sekä asiakasta tai potilasta koskevan päätöksen tekeminen. Myös työssä tarvittava luovuus, eli luovien ideoiden tuottaminen tai innovointi, kuuluu työn kognitiivisiin vaatimuksiin.” Feldt ym., 2017. 54.

Olemme keskustelleet paljon rooleista ja niihin liittyvistä odotuksista, sekä työtehtävistä. Keskusteluissa on noussut ilmi, kuinka monet ovat kokeneet turhautumista, sekä arvottomuuden tunnetta omaan rooliin liittyen. Pikkutiimien päälliköt eivät ole saaneet johtaa haluamallaan tavalla, kun muu tiimi on jo lähtökuopissa torpannut heidän johtamisstrategiansa. Toisilla on ollut kädet täynnä projektien suhteen, jolloin oma rooli johtajana on tuntunut aikaa vievältä ja merkityksettömältä. Yhdistettynä edellä mainitut esimerkit työn kognitiiviset vaatimuksiin, ei ole ihme, jos oma rooli on alkanut tuntua epämotivoivalta tai työstä on kadonnut merkitys ja mielekkyys.

Kuinka voisimme vähentää tiimiläisten kokemaa roolikuormitusta? Tiimiyrittäjänä ajautuu väistämättä moneen rooliin yhtä aikaa. Voisimmeko vähentää kuormittuneisuutta karsimalla vastuurooleihin hakeutuvia tiukan seulan läpi? Näin jokainen joutuisi käymään ajatusprosessia omista voimavaroistaan ja käytettävissä olevasta ajastaan, sekä muiden projektien mielekkyydestä. Tiimin tulisi luoda organisaatioon avoin ja läpinäkyvä  työhyvinvointikulttuuri, jossa mahdollisiin stressitekijöihin puututtaisiin varhain ja niitä pystyttäisiin näin myös ennaltaehkäisemään. Avoimen dialogin kautta käydyt keskustelut omasta jaksamisesta ja kuormittuneisuudesta, motivaation puutteesta tai muista stressitekijöistä, voisivat itseasiassa vähentää koettua stressiä kun kaikkea painolastia ei tarvitse kantaa yksin. Tällöin myös tiimi saisi oppia kyseisten tilanteiden käsittelystä ja hoidosta ja mahdolliset ongelmat voitaisiin taklata yhdessä. Tiimin suurin voimavara on kuitenkin siinä olevat erilaiset persoonat ja heidän tuoma panoksensa.

Lähteet:

Feldt, T., Mauno, S., Mäkikangas, A. 2017. Tykkää työstä, työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS-kustannus. Jyväskylä.