Johdanto

Työnteko on muuttunut ja jatkaa muuttumistaan, isoa roolia pelaavat erilaiset tiimit ja niiden tehokkuus toteuttaa tarvittavat tehtävät. Mistä sitten muodostuvat mahtavat tiimit ja mikä tämä uusi tapa tarkastella tiimiä oikein on? Entä miten digitalisaatio ja tekoälyn lisääntyvä käyttö vaikuttavat tiimien toimintaan? Pohditaan aluksi kuitenkin hieman työnteon murrosta ja pureudutaan sitten tarkemmin noihin meillekin rakkaiksi tulleisiin tiimeihin ja tiimityöhön.

Työnteon murros

Työelämä on kokemassa isointa murrosta sitten teollisen vallankumouksen. Tekoäly, joka ei tavallisen tietokoneohjelman tavoin tee vain sille koodattua tehtävää vaan osaa toimia itsenäisesti uusissa tilanteissa, vaikuttaa aiempia teknologisia muutoksia nopeammin ja laajemmin työhömme. Tekoäly muuttaa sitä millaisia töitä meille on tarjolla, miten näitä töitä teemme ja millaisia työelämätaitoja tarvitsemme, jotta pärjäämme tulevaisuuden työmarkkinoilla. Toistaiseksi vaikutukset eivät juurikaan näy työpaikoilla, vaikka mediassa sen vaikutuksesta puhutaan paljon. (Hakola, Hiila & Tukiainen 2019.) Työnkuva tai tapa tehdä työtä saattaa kyllä muuttua, mutta ei työt kokonaan koskaan lopu, meidän tarvitsee olla muutoskyvykkäitä ja valmiita opettelemaan uusia työelämän taitoja.

Työelämä ja tapa tehdä työtä muuttuu koko ajan teknologian edistymisen, tekoälyn ja digitalisaation myötä. Kuitenkaan digitalisaation aiheuttaman murroksen keskellä perinteiset tiimityön mallit eivät enää toimi: pysyvien tiimien tilalle on tullut erilaisia projektitiimejä, joiden muoto yhä useammassa tilanteessa on muuttuva ja tiimin jäsenet saattavat olla mukana vain lyhyen aikaa. Vuorovaikutus tiimeissä tapahtuu yhä useammin erilaisten digitaalisten kanavien kautta jäsenten ollessa fyysisesti täysin eri paikoissa. (Hakola ym. 2019.)

Tiimityöskentely on kasvavassa roolissa, vaikka tiimin pysyvyys, paikkasidonnaisuus tai yhteinen työnantaja eivät kuvastakaan enää modernia tiimityötä, jonka merkitys kasvaa digitalisaation kasvaessa. Organisaatioiden tulisikin nyt ja tulevaisuudessa panostaa henkilöstön tiimityöskentelytaitoihin – tiimiälyyn. (Hakola ym. 2019.) Onnistuneen tiimityön mahdollisuudet voivat antaa merkittävän kilpailuedun organisaatiolle, joten sen merkitystä ei pidä aliarvioida.

Ydintekijät tiimiälyn muodostumiseen

Tiimityöllä tarkoitetaan yksilöistä koostuvan ryhmän yhteistoimintaa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Siihen kuuluu yhteinen ymmärrys tiimin tavoitteista, tehokas viestintä, koordinointi ja yhteistyö tiimin jäsenten välillä. Onnistunut tiimityö edellyttää useita avaintekijöitä, kuten selkeitä rooleja ja vastuita, keskinäistä luottamusta, avointa ja rehellistä viestintää, monimuotoisuuden ja erilaisten mielipiteiden kunnioittamista, tehokkaita konfliktinratkaisutaitoja sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Työpaikalla tehokas tiimityö voi lisätä tuottavuutta, parantaa päätöksentekoa, parantaa ongelmanratkaisua ja työtyytyväisyyttä. Se voi myös edistää myönteistä työympäristöä ja yhteistyön ja innovoinnin kulttuuria. Pohditaanpa seuraavaksi toista, hieman syvällisempää lähestymistapaa tiimityölle.

Tiimiäly syntyy oman tiiminsä jäsenten yhteistoiminnasta. Tiimiälyä hyödyntävän organisaation jäsenet oppivat kokemastaan, keräävät ja jakavat tietoaan sekä muuttavat toimintaansa kohdatessaan esteitä luoden näin älyä, joka muodostuu lukuisista eri lähteistä. Tiimin jokaisen jäsenen koko potentiaali otetaan huomioon ja se tukee tiimin yhteisiä tavoitteita. (Hakola ym. 2019.) Tulevaisuudessa ihminen yksin ei ehkä pärjää älykkyydessä koneita vastaan, mutta älykäs tiimi voisi tuoda yritykselle merkittävää kilpailuetua, jos osaavat organisoitua oikealla tavalla.

Tiimiäly ei kuitenkaan toteudu täydellisessä muodossaan, jos tiimiläiset eivät tunnista omia taitojaan tai kommunikoi keskenään, jotta oppisivat tunnistamaan toistensa taitoja. Pentland (2012) alleviivaakin artikkelissaan The Hard Science of Teamwork kommunikoinnin ja erityisesti epävirallisen kommunikoinnin merkitystä ”mahtavien” tiimien muodostumisessa. Vanha sanonta, jonka mukaan tärkeintä ei ole se, mitä sanot, vaan se, miten sanot sen pitää edelleenkin hyvin paikkaansa. Se, miten kommunikoimme, osoittautuu tärkeimmäksi tiimin menestyksen ennustajaksi ja yhtä tärkeäksi kuin kaikki muut tekijät yhteensä, mukaan lukien älykkyys, persoonallisuus, taidot ja keskustelujen sisältö. (Pentland 2012.) Jokainen tiimin jäsen on tärkeä huomata myös yksilönä ja tukea heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Tiimin antaessa mahdollisuuden yksilöille kehittyä ja tavoitella omia päämääriään, saa se arvokasta tietoa ja uutta osaamista tiimiin jaettavaksi.

Konfliktien hyödyntäminen

Älykäs tiimi ei muodostu henkilöistä, jotka ovat aina samaa mieltä asioista vaan persoonista, jotka hyväksyvät konfliktit osana työnteon arkea. Konfliktit, ristiriidat erimielisyydet kaikki kuuluvat muutokseen eikä niitä pidä nähdä pelkästään negatiivisessa valossa. Tiimiäly on tosiasioiden tunnistamista, konfliktitilanteissa vaikuttavien taustatekijöiden selvittämistä, jotta saadaan kaikki potentiaali hyödynnettyä (Hakola ym. 2019). Oppiessaan hyödyntämään ja ennen kaikkea ratkomaan ristiriitoja, pääsee tiimi aivan uusiin mittoihin. Myöskin rakentavasti konflikteja hyödyntävällä organisaatiolla on etulyöntiasema muihin organisaatioihin verrattuna mm. piilevien näkemysten esiin saamisessa, todellisten mielipiteiden kuulemisessa ja kokonaiskuvan hahmottumisessa (Hakola ym. 2019).

Näin aloittavana tiimiyrityksenä konfliktien merkitys ei vielä ole hahmottunut. Juurikaan isoja konflikteja ei tiimillemme ole vielä muodostunut, joten emme ole sellaisia vielä päässeet ratkomaan. Mielenkiintoista tulee olemaan miten tiimimme ottaa vastaan konfliktit ja miten tiimin jäsenet lähtevät käsittelemään asiaa niin yhdessä kuin yksilöinä.

Psykologinen turvallisuus

Psykologinen turva on tiimiälyä hyödyntävän organisaation ehkäpä kaikkein tärkein ominaisuus. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan lyhykäisyydessään sitä, että ihmisellä on tunne siitä, että hänellä on lupa epäonnistua. (Hakola ym. 2019.) Toisin sanoen ihminen voi puhua, ottaa riskejä ja ilmaista ajatuksiaan, tunteitaan ja jakaa uusia ideoitaan ilman pelkoa kielteisistä seurauksista, kuten pilkkaamisen kohteeksi joutumisesta. Se on tärkeä osa myönteisen ja tuottavan työympäristön luomista. Tiimiläisten tuntiessaan olonsa psykologisesti turvalliseksi, he todennäköisemmin jakavat ideoitaan, esittävät kysymyksiä ja myöntävät virheensä. Tämä puolestaan voi johtaa osallistavampaan ja monimuotoisempaan tiimiin/organisaatioon, jossa kaikkien panosta arvostetaan ja kunnioitetaan. Ennen kaikkea sitä tarvitaan, jotta edellä mainittujen konfliktien jälkeen avautuisi jotain uutta.

Psykologisen turvallisuuden saavuttaminen on pitkä prosessi ja jokainen tiimiläinen itse määrittelee, koska se on saavutettu heidän mielestään. Alkuun pääsee aktiivisesti kuuntelemalla muiden ajatuksia torppaamatta kenenkään ideoita. ”Jos torjut jonkun idean, torjut automaattisesti seuraavat kolme ideaa häneltä”, on aika hyvä nyrkkisääntö avoimelle keskustelulle.

Lupa ja vastuu

Nykyajan työelämässä tiimityön merkitys korostuu alati muuttuvissa olosuhteissa. Toimivan tiimin jäsenet tietävät, mitä heiltä odotetaan. Luvalla toimia tarkoitetaan, että jokaisella tiimin jäsenellä on vapaus ja valtuudet tehdä päätöksiä, ottaa vastuuta ja toimia omalla aloitteellaan tiimin tavoitteiden saavuttamiseksi. Se perustuu luottamukseen, vastuun jakamiseen ja yhteistyöhön. Lupa toimia tiimissä kannustaa jäseniä ottamaan omistajuutta ja vastuuta omasta työstään, mikä johtaa parempaan ongelmanratkaisuun, nopeampaan päätöksentekoon ja joustavampaan toimintaan. (Hakola ym. 2019.)

Pohdinta

Tiimiäly ja sen tavoittelu näin aloittavana tiimiyrityksenä tuntuu kaukaiselta, mutta samalla kiehtovalta tavoitteelta. Se vaatii paljon niin tiimiltä yhdessä kuin meiltä jokaiselta panosta yksilöinä. Uskon kuitenkin, että tiimiälyn muodostuminen on osin tietoinen, mutta myös tiedostamaton prosessi, joka jo kehitysvaiheessaan tuottaa positiivisia tuloksia tiimin tehokkuuteen ja ilmapiiriin. Vaikka täydellisen tiimiälyn tavoittelu saattaa tuntua utopistiselta ajatukselta, jo pelkästään sen ymmärtäminen mahdollisena motivoi tiimin jäseniä kehittämään itseään ja tiimiään jatkuvasti.

Voisimme myöhemmin palata aiheeseen Kaaoksen kanssa ja tarkastella olemmeko tiiminä saavuttaneet tiimiälyä.

Lähteet

Hakola, I., Hiila, I & Tukiainen, M. 2019. Tiimiäly. E-kirja. Tuuma-kustannus. Viitattu 23.4.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/tiimialy-123167?gclid=CjwKCAjwrpOiBhBVEiwA_473dDIPg3tJALHHlReg9iRxqY_rVjnK0L_UJt-PuAUUsNPB-i7qlelTTBoCPLEQAvD_BwE

Pentland, A. 2012. The Hard Science of Teamwork. Verkkoartikkeli. Harward Business Review. Viitattu 23.4.2023. https://hbr.org/2012/03/the-new-science-of-building-gr?registration=success