Otetaanpas tähän esseen alkuun pientä taustatietoa ja pohjustusta sille, millainen essee edessäsi on luettavana. Viime syksynä Hurma päätti lähteä kehittämään yhteistä liiketoimintaa koko tiimin voimin. Varasimme lokakuussa mökkipajasta 12 tuntia Hurman omaan innovointiin ja sen pohdintaan, millaista liiketoimintaa kehittäisimme. Lopputuloksena meillä oli suunnitelma lähteä kehittämään tiimivalmennusta, nimenomaan tiimin jäsenelle, eikä vaikkapa tiimin johtajalle tai tiimin valmentajalle. Myöhemmin viime syksynä Petteri keksi yhteiselle liiketoiminnalle ja yhteiselle tuotteelle työstönimen Tiimipöpö, joten käytän tätä nimeä tässäkin esseessä.

Viime syksynä päätimme myös valmentajamme inspiroimana ryhtyä kirjoittamaan esseitä, jotka tukisivat Tiimipöpön työstöä valmiimmaksi palveluksi. Tämä essee on yksi niistä. Luin tätä varten Jari Salmisen Onnistu tiimityössä -kirjan, ja kirjaa lukiessa päätin, että teen tästä esseestä sellaisen tiimityön abc -esseen. Proakatemian opiskelijoille tämän teemat ovat varmasti ainakin osin tuttuja, mutta tietysti hyvää kertausta. Esseetä kirjoittaessa ajattelenkin enemmän, että tästä saattaisi löytyä jotain pohjaa Tiimipöpö-valmennukselle tai siinä asiakkaidemme kanssa läpi käytäville aiheille.

Salminen toteaa heti kirjansa alussa, että tiimi ja ryhmä ovat kaksi aivan eri asiaa. Niistä usein puhutaan synonyymeina, mutta toiminnaltaan tiimi ja ryhmä ovat erilaisia. Tiimipöpön kannalta on tärkeää, että me Hurmassa tiedämme tämän eron ja että osaamme lisäksi kommunikoida sen meidän asiakkaalle sekä käyttäjälle.

Tiimiä ja ryhmää ei aina eroteta toisistaan, tiimipöpössä tärkeää, että me tiedämme eron ja että me osataan kommunikoida se sekä meidän palvelumme asiakkaalle että meidän palvelumme käyttäjälle. Tässä esseessä kerron näistä eroista, joita Salmisen kirjasta olen poiminut. Löysin Onnistu tiimityössä -kirjasta 13 erilaista tiimityön tunnusmerkkiä, yhdeksän erilaista tiimiroolia sekä yhden merkittävän eron ryhmän ja aidon tiimin välillä, eli tiimiälyn.

13 tiimityön tunnusmerkkiä

1. Tiimillä on yhteinen tavoite. Tiimittömässä työyhteisössä yksilöllä on omat henkilökohtaiset tavoitteet, jotka hän usein saa suoraan esimieheltään tai vielä ylemmältä johdolta. Tiimille taas sovitaan yhdessä tiimin ja sen esimiehen ja/tai ylemmän johdon kanssa yhteinen tavoite ja tiimi voi sitten keskenään sopia, miten tiimi tämän tavoitteen käytännössä saavuttaa.

2. Tiimi onnistuu ja epäonnistuu yhdessä. Koska tiimillä on yhteinen tavoite, tiimi joko pääsee siihen tai ei pääse siihen yhdessä. Vaikka jokaisella tiimin jäsenellä on omat vastuualueensa, koko tiimi on kuitenkin vastuussa siitä, päästäänkö tavoitteisiin vai ei. Ketään yksittäistä jäsentä ei voi syyttää eikä palkita tiimin suorituksista.

3. Tiimissä kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Tiimi on siis enemmän, kuin yksilöidensä summa. Tässä on kyse tiimiälystä, jota avaan myöhemmin tässä esseessä lisää.

4. Tiimin jäsenet sitoutuvat tiimiin ja tiimin jäsenten kesken vallitsee syvä luottamus. Jokainen tiimin jäsen sitoutuu tiimiin, yhteisiin tavoitteisiin sekä yhteisiin päätöksiin, vaikka yksilönä saattaisikin olla eri mieltä. Sitoutuminen merkitsee osaltaan myös yhteistä vastuuta tiimin tuloksista (tunnusmerkki 2), sekä luottamista niin tiimin jäseniin yksilöinä, että tiimiin kokonaisuudessaan. Luottamusta vaaditaan myös avoimeen ja rehelliseen kommunikointiin sekä palautteenantoon.

5. Tiimillä on yhteiset arvot ja pelisäännöt, huumoria unohtamatta. Tiimi sopii yhteiset pelisäännöt ja pitää niistä kiinni. Lisäksi tiimi pitää kiinni niin keskinäisistä kuin tiiminä muidenkin kanssa tehdyistä sopimuksista, mutta tiimin toiminta ei silti ole tylsää, kurinalaista puurtamista. Tiimissä kevyt huumori pelastaa huonon päivän ja auttaa läpi vaikeidenkin haasteiden. Hyvä meininki näkyy ja kuuluu, ja saattaa tarttua jopa tiimin ulkopuolisiin!

6. Tiimissä annetaan ja vastaanotetaan avointa palautetta. Jokaisella tiimin jäsenellä on oikeus ja vastuu antaa toiselle tiimin jäsenelle palautetta. Palautetta on myös oikeus saada. Tiimi auttaa jäseniään tunnistamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hyvässä tiimissä palautetta annetaankin jatkuvasti ja se on luottamuksen mahdollistamana hyvin avointa ja rehellistä. Palaute otetaan vastaan ja huomioidaan omassa toiminnassa jatkossa.

7. Tiimissä vallitsee tasa-arvo ja johtamisen vastuitakin voidaan jakaa tiimin jäsenille. Tiimi tarvitsee jokaista jäsentään, eikä se ole samanlainen ilman jonkun tiimin jäsenen osaamista tai työpanosta. Jokaisella tiimin jäsenellä on myös samat oikeudet. Tiimissä voidaan jakaa johtamisvastuuta tai se voi siirtyä tiimin jäseneltä toiselle.

8. Tiimin ilmapiiri on positiivinen, avoin ja läpinäkyvä. Tiimissä keskitytään hyvään ja iloitaan onnistumisista. Haasteita kohdatessaan tiimi ottaa kaiken opin vastaan ja ajattelee, että osaa sen kautta tulevaisuudessa toimia paremmin. Jokainen tiimin jäsen on sitoutunut tiimiin ja haluaa kehittää sitä ja sen toimintaa.

9. Tiimin toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja tiimi haluaa sekä pystyy muuttumaan. Kuten äsken jo sanottu, tiimin ilmapiiri kannustaa kehittämää tiimiä ja sen toimintaa. Tiimi arvioikin omaa toimintaansa säännöllisesti ja omaa niin kehityshalun kuin muutoskyvynkin. Jokaisella tiimin jäsenellä on oikeus ja velvollisuus puuttua tiimin toimintaa haittaaviin asioihin.

10. Yksilöä arvostetaan tiimin kautta. Tiimissä arvostetaan erilaisuutta. Mitä erilaisempia tiimin jäsenet ovat, sitä enemmän tiimillä on erilaista tietoa ja osaamista. Tiimissä kehitetään yksilöitä, jotta myös tiimi voi kehittyä. Yksilöiden suorituksia tuetaan ja tarvittaessa toista autetaan, jotta tiimi pääsee yhdessä yhteiseen tavoitteeseensa.

11. Tiimityö on yhdistelmä erityisosaamista ja moniosaamista. Tiimityössä olennaista on se, että kaikkien tiimin jäsenten ei tarvitse osata kaikkea, mitä tiimi tekee. Tiimi itsessään on moniosaaja, mutta se koostuu monesta erityisosaajasta. Tiimi siis mahdollistaa erikoistumisen, mutta tiimin kautta yksilö näkee oman työnsä myös osana isompaa kokonaisuutta.

12. Tiimissä ongelmat ratkaistaan yhdessä. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Ongelmat ja erimielisyydet pystytään ratkaisemaan avoimesti keskustelemalla. Tiimin ilmapiiri on ratkaisukeskeinen, eikä erimielisyyksiä oteta henkilökohtaisesti.

13. Tiimi käy läpi tiimin vaiheet. Tiimin kehityksellä on aina tietyt vaiheet, jotka jokainen tiimi käy läpi kehittyessään paremmaksi ja tiimiytyessään enemmän. Tiimin vaiheita ovat perustamisvaihe, myrskyvaihe, oppimisvaihe, suoritusvaihe, huipputiimivaihe sekä hajoamisvaihe. Mistä tahansa aiemmasta vaiheesta voidaan siirtyä hajoamisvaiheeseen, jos tiimi ei toimi. Kuitenkin, vasta kun tiimi on perustamisen jälkeen käynyt läpi myrskyvaiheen, jossa konfliktien kautta opitaan luottamaan toisiin, on kyseessä aito tiimi.

Tiimin jäsenten erilaiset roolit

Tiimiroolilla ei tarkoiteta yksittäisen tiimin jäsenen vastuualuetta, työtehtäviä tai titteliä, vaan tiimirooleilla kuvataan enemmänkin tapaa, millä tiimin jäsen työskentelee ja vaikuttaa tiimin toimintaan. Salminen esittelee kirjassaan yhdeksän erilaista tiimiroolia, jotka osin muistuttavat myös meille Proakatemialaisille tuttuja Meredith Belbinin tiimirooleja. Salminen toteaa, että tiimirooleista on olemassa useita erilaisia versioita ja hänen nimeämänsä roolit ovatkin hieman erilaisia Belbinin tiimirooleista.

Salmisen mainitsemia tiimirooleja ovat ideoija, vauhdittaja, verkostoituja, viimeistelijä, toteuttaja, tiimivalmentaja, sovittelija, asiantuntija ja arvioija, kun taas Belbinin tiimirooleihin lukeutuvat tiedustelija (resource investigator), diplomaatti (teamworker), kokooja (co-ordinator), keksijä (plant), arvioija (monitor evaluator), asiantuntija (specialist), takoja (shaper), tekijä (implementer) sekä viimeistelijä (completer finisher).

Rooleja onkin useita ja parilla googlauksella löytäisimme varmasti monta artikkelia, tutkimusta ja listausta tiimirooleista. Tärkeää ehkä kuitenkin on tunnistaa se, että jokaisessa tiimissä on erilaisia rooleja ja niitä tarvitaan. Belbin on tutkimuksissaan huomannut, että parhaiten toimivasta tiimistä löytyy mahdollisimman monta näistä erilaisista rooleista. Tiimityön tunnusmerkeissäkin jo totesin, että tiimityössä erilaisuus on rikkaus ja monenlaista osaamista, tietoa ja toimijaa tarvitaan. Sama pätee siis tiimirooleihin. Tiimi tarvitsee erilaisia ihmisiä erilaisiin rooleihin ja roolien tunnistaminen on tärkeää, jotta tiimi voi toimia tehokkaimmillaan.

Tiimi on enemmän, kuin jäsentensä summa

Se, että tiimi on kokonaisuutena enemmän, kuin jäsentensä summa, on tiimiäly. Tiimiäly on mielestäni yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka erottaa aidon tiimin ryhmästä. Tiimiäly tarkoittaa sitä, että tiimillä on yhdessä kyky ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä paremmin, kuin kenelläkään sen jäsenistä yksin olisi. Hyvä tiimi pystyy parempaan suoritukseen, kuin sen älykkäin jäsen yksin pystyisi. Hyvä tiimi pystyy myös tuottamaan sellaista tietoa, jota sen älykkäin jäsen ei yksin pystyisi.

Tiimiälyn pohjana on juurikin erilaisuus ja moniosaavan tiimin erityisosaavat jäsenet. Tiimi saa asioita tehtyä nopeammin, tehokkaammin ja paremmin, kuin sen jäsenet yksin saisivat. Tiimin tuella sen jäsenet myöskin pääsevät oppimaan uutta työssään tarpeellista ja kehittymään nopeasti, mikä on tärkeää jatkuvasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassamme. Yksilön aika ei yksinkertaisesti riitä oppimaan kaikkea tarvittavaa, mutta yksilön kuuluessa tiimiin, hänen ei tarvitsekaan. Tiimin tuella ja tiimiltä hän saa oppia kaiken tarvitsemansa, ja lopun osalta luottaa siihen, että tiimissä joku toinen osaa.

Lähteet:

Salminen, J. 2013. Onnistu tiimityössä. Tiimin jäsenen kirja. 3. painos. Helsinki.

Belbin. 2019. The Nine Belbin Team Roles. Read on 16.1.2019. https://www.belbin.com/about/belbin-team-roles/