Kirjoittanut: Petra Hiltunen, Rosaliina Salmela 

Mihin oikeastaan haimme? 

Hakiessamme Proakatemialle, tiesimme päätyvämme kouluun, jossa työskennellään tiimeissä. Meillä ei kummallakaan ollut paljoa kokemusta tiimityöskentelystä entuudestaan, mutta odotimme innolla päästä tutustumaan siihen. Tiimityöskentelyn hyödyistä olimme kuulleet paljon ja ylistystä siitä, kuinka tiimissä on voimaa, mutta olemme huomanneet näiden ensimmäisten kuukausien aikana, että tiimityöskentely onkin aika haasteellista. Vaikka me kaikki akatemialla olemmekin opettelemassa tiimityöskentelyä, tiesikö kaikki, kuinka paljon sujuva tiimityöskentely todella vaatii?  

Miksi aito tiimitoiminta tuntuu usein kovin vaikealta? 

Vastauksia pitää varmaankin hakea sekä koulutusjärjestelmästämme että siitä, mistä lähtökohdista työkulttuurimme on kehittynyt. Koulussa suositaan yksin oppimista, ja oppilaat haastetaan jo varsin nuorina kilpailemaan keskenään. Koulu opettaa meidät lukemaan, kirjoittamaan ja kilpailemaan, mutta paljon vähemmän kuuntelemaan, puhumaan ja tekemään yhteistyötä. (Salminen 2013, 62) 

Tästä johtuen, osalla meistä on puutteelliset vuorovaikutustaidot. Muistamme, että kun ryhmätöitä tehtiin lukiossa koimme ne silloin jo todella haasteellisiksi. Aina oli joku, joka ei tehnyt juuri mitään, ja aina jonkun piti ottaa vetovastuu, jotta työ saataisiin tehtyä. Tätä tosin huomaamme myös nykyäänkin täällä akatemialla, vaikka tänne onkin haettu erikseen tiimityöskentelemään. Eivätkö ihmiset olleetkaan tietoisia mitä tiimityöskentely vaatii, vaikka tänne onkin tultu varta vasten tiimityöskentelemään? Miksei ala-asteella jo opeteta tiimityöskentelyyn, jotta kasvaisimme siihen, ja olisimme tulevaisuudessa kokeneita ja älykkäitä tiimipelaajia? 

Yhteistyö ja tiimityöskentely vaativat harjoittelua, mutta koulussa tai työpaikoilla siihen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Itselleen on paljon helpompi vastata, sen sijaan, että ottaa vastuuta koko tiimin toiminnasta. Tiimityöskentely voi olla tiimin jäsenille haasteellista, sillä se vaatii tiimin jäseniltä rohkeutta haastaa totuttuja ajattelutapoja ja kykyjä ottaa uusien taitojen oppimisen haaste vastaan (Salminen 2013, 53). 

Tiimityöskentelyn yksi haasteista onkin palautteen saaminen ja sen antaminen, sillä se on tiimin kehittymisen elinehto. Palautteen saamiseen on vaikea tottua, sillä monessa työympäristössä sitä ei jaeta tai se ei ole rakentavaa. Jos palautetta ei anneta lisääntyvät virheelliset tulkinnat ja väärinymmärrykset. Palaute tulisikin antaa heti tilanteessa, jotta siihen voisi puuttua heti ja näin ollen se ei sytytä suurempaa konfliktia myöhemmin ja vaikeuta tiimityöskentelyä. Emme saa myöskään unohtaa myönteisen palautteen antamista, sillä se edistää tiimin hyvää ilmapiiriä ja motivoi yksilöä. 

Sitoutumattomuus 

Sitoutumattomuus onkin yksi tiimityöskentelyä haittaavista asioista. Patrick Lencionin mukaan yksi tiimin toimintahäiriöistä on sitoutumisen puute. Sen pohjana on konfliktien pelko.  Avoimuuden painottaminen tiimissä kasvattaisi sitoutumista sekä arvostusta tiimin jäsenten välillä. Erimielisyys tulisi ottaa esille, sillä se on yksi avoimuuden avaimista. (Kauppinen, Lindberg & Sillanpää.) 

Yhden henkilön sitoutumattomuus jo vaikuttaa koko tiimin jäsenten motivaatioon. Ymmärrämme, että osaksi sitoutumattomuuteen tällä hetkellä varmasti vaikuttaa oma jaksaminen sekä se, että motivaatio istua yksin koneen ääressä päivät ei ole suuri. Kumminkin tiimityöskentely sitouttaa sinut toimimaan tiimin kanssa paikasta riippumatta. Avoimuus siitä, että tarvitsee tukea ja etätyöskentely on haasteellista helpottaa tiimiä ymmärtämään yksilöä sekä keksimään ratkaisun.  

Salminen (2013, 64) toteaa kirjassaan, että tiimillä tulisikin olla oikeus valita jäsenensä niiden joukosta, jotka ovat halukkaita sitoutumaan aitoon tiimitoimintaan. Väkisin kootut tiimit ovat hänen mukaansa tuomittuja epäonnistumaan.  Jokaisen tiimin jäsenen tulisi ymmärtää merkityksensä tiimissä ja jokaisen tekeminen vaikuttaa tiimin tulokseen. Aidossa tiimissä ei ole vapaamatkustajia. Sitoutuminen on jokaisen yksilön vastuulla, mutta myös koko tiimillä. Tiimin kaikkien jäsenten tulisi puuttua, jos he huomaavat epäsitoutuneisuutta jollain tiimin jäsenellä. 

 Miten me voisimme hyödyntää tiimiroolejamme? 

Salmisen (2013, 91) mukaan tiimitoiminnan voima lähtee ihmisten erilaisten ominaisuuksien yhdistämisestä mahdollisimman toimivalla tavalla. Tiimi toimii tehokkaitten, kun kaikkien jäsenten tiimiroolit ovat tiedostettu. Hyvänä esimerkkinä toimii vuosittainen Proakatemian tapahtuma Tiimidiili. Tiimimme osallistui siihen ensimmäistä kertaa ja toimeksiantoon liittyikin Belbin–testi.  

Tiimidiili-päivänä tajusimme, että meidät on jaettu tiimiroolien perusteella tiimeihin, mutta sen jälkeen emme ole edes katsoneetkaan belbin-testejämme ja miten me voisimme niitä hyödyntää. Olisimme voineet Tiimidiilissä hyvin hyödyntää tiimiroolejamme ja vahvuuksiamme, jotta olisimme toimineet mahdollisimman älykkäästi ja tehokkaasti. Meillä ei oikein ollut tietoa kuka lähtisi tekemään mitäkin ja kuka hoitaisi jonkun osa-alueen parhaiten. Tiimidiili oli meille oikein hyvä esimerkki siitä miksi meidän kannattaisi paneutua paremmin tiimirooliraportteihimme. 

Salminen (2013, 23) kertoo että tutkimuksissa osoitetaan, että aitoa yhteistyötä tekevä tiimi saa tehtyä asiat nopeammin ja kykenee ratkaisemaan monimutkaiset ongelmat paremmin, joissa tarvitaan yhdistelmä erilaista osaamista. Miten voisimme hyödyntää tiimimme kaiken osaamisemme ja huomata jokaisen vahvuuden sekä osaamisalueen?  

Heti alussa halusimme alkaa miettimään toistemme vahvuuksia. Emme keskustelleet asiasta vaan teimme heti alussa ”taidot”- kanavan tiimimme Teamsiin, joka tälläkin hetkellä ammottaa tyhjyyttään. Auttaako tiimimme jäsenien taitoja kirjata excel-taulukkoon, jos emme itsekään huomaa taitojamme? Mielestämme tiimin täytyisi auttaa yksilöä löytämään nämä taidot ja huomioida ne. Taitojen kuuluisi olla sellaisia, että niitä ei tarvitse käydä katsomassa taulukosta vaan, kun johonkin asiaan tarvitaan tietynlaista apua niin siihen sopiva henkilö tulisi heti mieleen.  

Jotta pääsisimme toimimaan mahdollisimman älykkäästi tiiminä, meidän täytyy tarjota jokaiselle saman verran tilaa sekä puheoikeuksia tiimin asioissa. Kuulostaa yksinkertaiselta, että olisimme tasavertaisia ja jokaisella olisi yhtä paljon sananvaltaa. Kumminkaan se ei ole yksinkertaista, sillä tutkimuksien mukaan vahvat persoonat puhuvat enemmän ja keskeyttävät muita (Salminen 2013, 25.)  

Etäopiskelu on tuonut tähän myös oman vaikeutensa. Tiimissämme on monta henkilöä, jotka paikan päällä nähdessä ovat erittäin sosiaalisia ja puheliaita mutta zoomissa, kun heidän täytyisi aukaista mikki niin sanoja ei tulekaan suusta. Koska et saa reaktioita tai kuule myötäileviä vastauksia niin se voi aiheuttaa epävarmuutta puhua. Emme huomaa välttämättä toistemme aitoja reaktioita, koska työskentelemme ainoastaan zoomin välityksellä. Huomaamme myös, että paljon ihmiset pyytelevät anteeksi, jos eivät osaa selittää asiaa oikein ja päättävätkin tämän johdosta olla hiljaa loppuajan. 

Pohdinta 

Tiimissämme ei välttämättä vielä jakaudu puheenvuorot ihan tasan, mutta selvästi yksilöiden äänet ja tunteet ovat tulleet enemmän kuuluviin. Rohkeus kertoa miltä tuntuu sekä olla avoimempi ovat alkaneet näkymään. Koemme, että avoimuus ja rohkeus olla oma itsensä ovat alku toimivalle tiimityöskentelylle.  

Tämä vaihe, jossa enemmän yksilöiden tunteet ja mielipiteet tulevat esiin kasvattaa tiimiä paljon. Olemme kumminkin hieman hukassa siinä, miten palautetta antaa oikein sekä vastaanottaa. Myös se, että vaikkakin on hyvä, että kertoo miltä joku asia on jo hetken tuntunut, niin tieto näistä tunteista tulee aika myöhään, joka aiheuttaakin hämmennystä ja konflikteja. Kaikki tietävät, että keskusteleminen on paras tapa ratkoa konfliktit, mutta mistä oikeasti löydämme ne työkalut, joissa keskustelussa pääsisimme ymmärtämään toistemme näkökannat sekä pääsemään ratkaisuun asiassa. Vaikka tiimityöskentely on haasteellista ja siihen opettelu vaatii aikaa, olemme huomanneet, että se on hyvin antoisaa. Onnistuminen tuntuu erittäin hyvältä, kun sen pystyy jakamaan koko tiimin kesken.  

LÄHTEET 

Kauppinen, R., Lindberg, R. & Sillanpää, V. Nd. 4/6 – ei onnistu ilman sitoutumista. Luettu 25.4.2021.  

https://www.teologinenopisto.fi/blogi/tiimin-toimintahairiot/4-6-ei-onnistu-ilman-sitoutumist/