Tampere
02 Dec, Wednesday
3° C

Proakatemian esseepankki

Tiimipöpöstä megabrändi



Kirjoittanut: Matilda Tistelgren - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Megabrändi

Mun runosuoni alkoi sykkimään oikein urakalla kun pääsin lukemaan  lemppariaiheesta eli brändistä ja brändäyksestä. Voi hitsi, kun on mielenkiintoista lukea kuinka brändi luodaan, ja kuinka pienet asiat vaikuttavat sen uskottavuuteen ja jatkumoon. Siispä päädyin kirjoittamaan kaksiosaisen esseen brändistä, brändäyksestä, ja siitä kuinka se on hyvä aloittaa. Jatkossa näitä ajatuksia tulen soveltamaan Hurman yhteisen palvelun tiimipöpön kautta. Olemme aloittaneet Hurmassa myös scrum mallin, joka saa varmasti tämän jälkeen tehtäviä liittyen brändin rakentamiseen. Hauska pointti mikä mulle jäi mieleen oli kirjassa nimeltään kirkas brändi. Siellä mainittiin ”järjestä kemuja, älä kokouksia, fiilis nousee, satsaa sisäiseen motivointiin”. Näissä tunnelmissa siis eteenpäin.

Siis mikä brändi?

Brändi on mielikuvien ja tietojen summa, joita ihmisillä on. Jokaisella meillä on omansa, perustuen täysin kokemaansa ja näkemäänsä. Brändi on yleensä se, jonka perusteella tehdään ostopäätökset, me ihmiset emme vain aina tiedosta tätä. Brändi lisää yrityksen arvoa ja sen arvo onkin erityisen tärkeä yritystä myytäessä. Brändistä maksetaan toisinaan paljon lisää tai jopa enemmän kuin yrityksestä itsestään, hurjaa eikö totta? Vahva brändi antaa myös syyn myydä kalliimmalla, jolloin parempi hinta mahdollistaa loogisestikin paremman markkina-aseman. Monet ajattelevat, että hinta on ainut, joka vaikuttaa ostopäätökseen, tämä on potaskaa ja ajatuksena hylättävä, ennen oman brändin rakentamisen aloittamista.

Nykyajan ihmiset ovat hyvin brändikeskeisiä, jonka vuoksi mieltymyksemme tiettyjä brändejä kohtaa on vahva ja järkkymätön. Näin ollen vahva brändi suojaa yritystä vaikeuksilta. Mielikuva on siis brändin kannattajilla niin vahva, ettei asiakaskunta näkemystään hevillä muuta suuntaan jos toiseenkaan.

Vahvoilla brändeillä on selkeä ja kirkas ydin, ne tietävät mitä tarkoitusta varten ovat olemassa, ja tämä ohjaa heidän toimintaansa jatkuvasti oikeaan suuntaan. Vahvaan ja kirkkaaseen brändiin kiteytyy myös yrityksen strategia. Hyvät ja etenkin hyvin johdetut brändit tarvitsevat huomattavasti vähemmän rahaa markkinointiin, kuin heikot ja huonosti johdetut brändit. Kun brändi tunnetaan, mainontaan ja sen tunnettavuuteen ei tarvitse enää satsata samalla tavalla kuin ennen.

Etenkin nykypäivänä brändin arvo on noussut huomattavasti. Asiat siirtyvät sosiaalisiin medioihin, joka nostattaa brändin merkitystä. Mielikuva, kriisiviestintä ja kaikki ulosanti mitä yritys ja brändi antaa on erityisen tärkeää. Netissä voi sanoa mitä vaan, miten vaan, jonka vuoksi edellä mainittujen asioiden on hyvä olla kunnossa. Nykyään brändiä rakentavatkin pääosin kuluttajat, joten on elintärkeää, että he rakentavat sitä oikeaan suuntaan. Kuluttajat haluavat olla brändin kasvot, jonka vuoksi he etsivät itselleen samaistuttavia tuotteita ja palveluita. He haluavat olla osa jotain mielikuvaa, jonka vahva brändi on onnistuneesti pystynyt luomaan. Hyvänä esimerkkinä kaikkien rakastama ja joidenkin vihaama puraistu omena, Apple.

 

Mitäs muuta hyvää me brändistä keksisimme?

Hyvä ja vahva brändi helpottaa rekrytointiprosessia, se tekee siitä jopa liian helppoa. Brändi mahdollistaa parhaiden ihmisten rekrytoinnin, sillä vahvoihin ja suosittuihin brändeihin on tunkua töihin, ja sillon on varaa mistä valita! Lisäksi vahva brändi helpottaa prospektejen tapaamista, koska on jo valmiiksi tunnettu ja hyväksi todettu kautta maan ja maailman.

 

Mistä brändi koostuu?

Brändi koostuu sen ulkoisesta näkyvyydestä ja sen sisäisestä sielusta. Ulkoinen näkyvyys on kaikki ulospäin viestittävästä. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkaukset ja niiden visuaalisuus, markkinointi, asiakaspalvelu ja kaikenlainen viestintä. Sisäinen sielu puolestaan kuvaa esimerkiksi palvelun eli tässä tilanteessa tiimipöpön persoonaa, taustaa, historiaa ja käytöstä. Onkin olennaista lähteä ensimmäisenä miettimään tiimipöpön brändimielikuvaa. Tämän voi rakentaa esimerksi miettimällä miltä palvelun haluaa näyttävät, ketä se muistuttaa, ja mihin sitä voisi verrata.

Asia, joka on hyvä muistaa mielikuvaa rakentaessa on se, kuinka jäät mieleen ja erotut eduksesi muista? Tiimipöpölle tulee luoda hyvä olemus, sillä se ei jätä taatusti varjoon, sen lisäksi tyyli, jolla erotutaan ei taatusti jätä muistelemisen varaa. Korostan, että nämä eivat tarkoita vain tiimipöpön ulkoista ilmettä vaan myös palvelua itsessään, ja meitä, jotka sen tarjoavat. Me olemme tiimipöpön kasvot ja iso osa brändiä. Tämänkaltaiset palvelut eivät muodostu asioista, vaan toiminnoista ja niiden muodostamista prosesseista. Eleet ja palo palveluun näkyy sen tarjoajassa, älä pelkää käyttää vahvoja ilmaisuja ja sanoja, saatika ääntä. Oma persoona koukuttaa ja jää helposti mieleen tasaisen tappavaan ja tylsään verraten. Mikä tärkeintä: Mieti aina mikä on jälki, jonka sinä jätät asiakkaaseen? Mikä sinusta jää mieleen? Onko se jokin sanoma, ele tai toimintatapa. Muista jättää jälki. Jos haluat viedä ajatuksen vielä hieman pidemmälle voit miettiä minkä perinnön haluat itsestäsi palveluun ja brändiin jättää. Mikä kulkee mukana, kun sinä et enää ole täällä?

Brändi palveluna

Brändin merkitys on erityisen suuri juuri palveluihin sovellettaessa. Palvelut ovat aineettomia ja niiden hyöty tulee muuttaa tuotteesta sellaiseksi minkä asiakas voi kokea. Asiakas ei siis saa mitään konkreettista, vaan kokemuksen tai elämyksen. Tiimipöpölle on seuraavana siis hyvä luoda palveluajatus, eli se mitä tarpeita halutaan asiakasryhmässä tyydyttää sekä mitä resursseja meillä tähän on. Eli ydinajatus on se, mitä asiakkaan tavoittelemia hyötyjä me Hurmana tarjoamme ja mitkä ominaisuudet mahdollistavat halutun hyödyn tarjoamisen, kuinka palvelu tuotetaan ja miten asiakas lopulta palvelun saa.

Sitten segmentoidaan

Seuraavana on hyvä aloittaa segmentointi eli jakaa markkinat hieman pienempiin samankaltaisiin ryhmiin eli asiakassegmentteihin. Kun asiakassegmentit on valittu pysytään me säätämään hintoja ja tuotteita tarkemmin valittuja segmentteja silmälläpitäen. Hurman on huomattavasti helpompi markkinoida tiimipöpöä ja seurata asiakassegmenttejen tarpeiden muuttumista kun segmentit on valittu. Palveltavan asiakassegmentin ja sen tarpeiden kartoituksen jälkeen aloitetaan  kehittämään segmentille sopiva palvelutuote tuotteen konkretisoinnin avulla. Tiimipöpö muodostuu aineettomasta ydinhyödystä. Lisäksi se koostu konkreettisista osista ja lisäpalveluista. Nämä vaikuttavat siihen, mitä asiakas tiimipöpöä ostaessaan lopulta saa. Hyödyt tulee siis saada konkreettiseen muotoon, koska se helpottaa markkinointia ja auttaa kertomaan palvelun sisällön sekä laadun todisteiden kauttta. Näin tiimipöpöstä saadaan tehtyä suomen puhutuin ja halutuin tiimiläisvalmennus.

 

Mites me markkinoidaan?

B2B- markkinat ovat pienet ja keskittyneet.  Ostoprosessi on huomattavsti pidempi kuin B2C-markkinoilla. Markkinointi vastaa tarpeeseen, ja myyntitapahtuman merkitys on pienempi kuluttajamarkkinointiin verrattuna. Yritysmarkkinoinnissa onkin myyjä ja ostaja -suhteen arvo huomattavasti suurempi kuin kuluttajamarkkinoilla, ja pitkäaikaisia suhteita suorastaan vaalitaan.

Yritysmarkkinoinnissa brändi saa asiakkaan vain pohtimaan ostoa, mutta ei välttämättä ostamaan. Yritysmarkkinoilla ostajat haluavat säästää rahaa, kasvattaa tuottavuutta ja voittoa, joka on loogista bisnesmaailmassa. B2B- maailmassa ei tehdä tunneperäisiä ostoja toisinkuin B2C- maailmassa jatkuvasti, sillä palvelua ei osteta henkilökohtaiseen tarpeeseen vaan vastaamaan organisaation tarpeita.  Yritysmaailma käyttää huomattavasti enemmän järkeä ostopäätöksissään kuin kuluttajat. Kuitenkin hyvin hallitun brändin avulla yritys saa paremman näkyvyyden ja yleisprofiilin, joten tätä silmällä pitäen brändäys on hyvin tärkeää myös B2B-markkinoilla.

 

Jatketaan seuraavassa osassa stategisesta brändialalyysistä ja brändi-identiteetistä…

 

LÄHTEET:

Lisa Sounio. 2010. Brändikäs. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Satu Lindroos, Göte Nyman, Katja Lindroos. Kirkas brändi. 2005. Sanoma Pro Oy.

Jukka-Pekka Eklin. Opinnäytetyö: Uuden palvelutuotteen brändi-identiteetin muodostaminen strategisen brändianalyysin pohjalta. Joulukuu 2010. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25525/Eklin_Jukka-Pekka.pdf?sequence=1

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close