Tampere
19 Jan, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Tiimioppiminen



Kirjoittanut: Aaron Siljander - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Let’s HOPE kohti yrittäjyyden oppimisen aikakautta.
Hanna Tuuri
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

TIIMIOPPIMINEN 

 

Tarkastelimme tiimioppimista kolmen eri teoksen avulla, joista yksi käsitteli tiimioppimista valmentajan näkökulmasta ja kaksi perehtyi tiimioppimiseen ja sen erityispiirteisiin ryhmässä tarkemmin.  

 

Kummallakin meistä oli syksyllä valmis käsitys itsestämme, elämästämme sekä ympäröivistä ihmisistä. Emme tulkitse tai havainnoi pelkkää toisen käyttäytymistä vaan sen lisäksi peilaamme käytöstä myös siihen, miten se sopeutuu oman elämän tapahtumiin (Kopakkala, A. 2011). Ajatellaan vaikka Pekkaa. Pekka on ihan tavallinen kansalainen, joka haluaa auttaa. Pekka tarjoaa apua kolmelle eri ihmiselle, joista jokainen ajattelee asiasta eri lailla. Riippuen taustoistamme, liitämme Pekan käytöksen käsitykseemme hänestä ja hänen tarkoitusperistä. Tulkitsemme siis toisia aina omien kokemusten ja odotusten kautta ja tämä on hyvä ottaa huomioon, kun puhutaan tiimioppimisesta. Myös se, miten käyttäydymme muita kohtaan, riippuu vahvasti siitä, miten tulkitsemme muiden käytöstä. Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu siis havaittuun ja tulkittuun informaatioon (Kopakkala, A. 2011). 

 

Tiimin muodostuminen 

 

Aku Kopakkalan kirjassa Porukka, jengi, tiimi – Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen pohditaan sitä, mikä erottaa tiimin joukosta ihmisiä. Niin meidän mielestämme kuin kirjankin perusteella yhteisöllisyys on olennainen osa ryhmädynamiikkaa. Ilman yhteisöllisyyttä on joukko ihmisiä monesti vain joukko ihmisiä. Kirjallisuudessa yleisesti joukosta ihmisiä tulee tiimi, kun heillä on mm. rajat ja säännöt, jonkinnäköiset roolit ja työnjako. Olennaista tiimissä on yhteinen tavoite ja keskinäinen vuorovaikutus. Tiimissä et suoriudu yksin, tiimissä nimensäkin mukaan toimitaan tiimissä. Tiimissä sinulla täytyy myös olla jonkinlainen käsitys muista ryhmäläisistä. Ihmisjoukkoja on monenlaisia, mutta muun muassa nämä edellämainitut asiat erottavat tiimin esimerkiksi yhteisöstä tai satunnaisesta ryhmästä. Tiimin jäsenet merkitsevät aina toiselle jotain, jokaisella on oma tehtävänsä ja paikkansa. (Kopakkala, A.2011.) 

 

Tiimissä ryhmädynamiikka on myös merkittävä asia. Ryhmän sisäiset voimat saattavat olla kokijan (ryhmän jäsenen) kannalta hyvin vaikuttavia, sellaisia, jotka mullistavat ajatusmaailmaa tai käyttäytymistä. Usein ryhmä myös vahvistaa kokemuksen intensiteettiä.  

 

Kun tiimi on muodostunut, päästään tiimissä oppimiseen. Tiimin muodostuminen kevään kokemusten perusteella on pidempi prosessi, kuin vain ryhmään jakautuminen. Evision osk. on muodostumassa tiimiksi ja vasta, kun olemme tiimi, saa tiimioppiminen riittävästi tilaa. Tiimioppimisessa on nähdäksemme tarkoitus jakaa hiljaista tietoa ja oppia vuorovaikutuksen kautta. Tästä on jokainen tiimin jäsen yhtälailla vastuussa. Seuraavissa kappaleissa tarkastelemme tiimioppimista ja -työskentelyä käytännön kautta. 

 

Tiimityökalut 

 

Työskennellessä tiimissä täytyy käyttää erilaisia tiimityöskentelytyökaluja. Aiemmin oppimamme perusteella väittäisimme, että perinteisiä tiimityöskentelytyökaluja on esimerkiksi dialogi, joka perustuu vuorovaikutukseen ja luottamukseen. On kuitenkin tärkeää käyttää erilaisia tiimityökaluja, jotta jokainen tiimin jäsen pääsisi ääneen, mutta joutuisi myös epämukavuusalueelle. Toiset ovat kuin kala vedessä dialogiringissä, kun sama henkilö todennäköisesti on kuin kala kuivalla maalla jossain toisenlaisessa tiimityöskentelytavassa. Koska tiimioppimisessa on kyse oppimisesta, täytyy tiimityöskentelynkin olla moninaista ja jokaiselle myös epämukavuusalueelle hyppäämistä. Tiimin monimuotoisuus on rikkaus, josta jokainen oppii. Monimuotoisuus myös pakottaa oppimaan ja sopeutumaan. 

 

Olennaista kuitenkin tiimityökaluissa on pysyä ns. ajan hermoilla. Täytyy olla perillä esimerkiksi siitä, millaista teknologiaa käytetään ja miten. Tiimin jäsenten olisi hyvä lukea tutkimuksia ja arvosteluja ja selvittää, voisiko tiimi hyödyntää uusinta teknologiaa jotenkin. Tiimityökaluista puhuttaessa olisi hyvä tehdä yhdessä myös ”toivelista”, jota kasatessa jokainen tiimin jäsen pääsisi ääneen. Kuten monessa muussakin tiimityöskentelyä parantavassa toimenpiteessä, tässäkin täytyy kuulla tasaisesti koko tiimin jäseniä ja olla avoimia jokaisen ideoille. Työkaluja valitessa ja niitä ideoidessa täytyy muistaa olla rohkea ja luottaa myös tiimiin, tiimi kantaa kyllä. 

 

Taitojen kasvattaminen ja hyödyntäminen 

 

Kehittyvä tiimi kasvattaa ja hyödyntää taitoja ja osaamista jatkuvasti. On tärkeää tiedostaa, mitkä asiat tai ominaisuudet erottavat hyvän ja erinomaisen tiimin toisistaan. Ja milloin täytyy olla erinomainen, vai halutaanko olla ”ainoastaan” hyvä tiimi? Monesti erinomaiseen tiimiin tarvitsee teknisiä ja älyllisiä taitoja. Osuuskunnassa esimerkiksi tarvitaan joku, joka taitaa numerot, mutta moninaisessa ja erinomaisessa tiimissä olisi hyvä olla myös joku, joka taitaa kirjoittamisen. Tiimin olisi hyvä tehdä ns.”osaamiskartoitus”, jonka ajatuksena on kirjata ylös kaikki tarvittava osaaminen, jotta tiimi kehittyy yhteisesti sovittuun päämäärään. Osaamiskartoituksessa tulee miettiä, miksi taito on tiimin kannalta olennainen. 

 

Jokaisella tiimin jäsenellä on varmasti menneisyydessään omia tähtihetkiä. Tiimimme kohdalla nämä käytiinkin osaksi läpi jo tutustumisvaiheessa, mutta tämä tulisi tehdä uudestaan, kun tiimimme tekee osaamiskartoitusta. Osaamiskartoitus on keino löytää tiimin jäsenistä taitoja, joita tiimi ei tiennyt omistavansa. 

 

Ajanhallinta tiimissä 

 

Koska tiimi koostuu useasta yksilöstä, on ajanhallinta ja tehokkuus tärkeitä elementtejä. Projektit ja vastuut on hyvä priorisoida ja arvioida kaiken kiireellisyys ja tärkeys. Näin tiimin jäsenet rooleissaan keskittyy oikea-aikaisesti oikeisiin asioihin, käyttäen niihin oikean verran aikaa. 

 

Tehokkuutta voisi mitata tiimissämme esimerkiksi ottamalla aikaa. Se kannattaa ehdottomasti laskea kokouksissa, mutta myös epävirallisemmissa suunnittelupalavereissa. Näin nähdään, mihin tiimiläisillä menee aikaa ja onko esimerkiksi kokoukset tehokkaita. Olemme keväällä kokoustaneet erilaisissa pikkutiimeissä, mikä onkin suhteellisen tehokasta ajankäyttöä. Jokaisen ei ole aina pakko olla paikalla. Kun ajanhallinta toimii ja oikeat ihmiset käyttävät aikaa oikeisiin asioihin, on tiimikin paljon tehokkaampi. 

 

Ajanhallinnan kannalta oleellista on olla kaikessa tehokas. Puheluiden täytyy olla lyhyitä ja ytimekkäitä, eikä sähköposteissakaan olisi hyvä jaaritella. On hyvä arvioida kauanko jonkin tehtävän valmiiksi saaminen vie ja ottaa aikaa tehtävää tehdessä. Näin tiimi oppii myös arvioimaan ajankäyttöään paremmin.  

 

Tiimivalmentajan rooli 

 

Tiimi koostuu siis erilaisista henkilöistä, hahmoista. Jokaisella on oma paikkansa tiimin hierarkiassa, mutta jonkun täytyy olla jossain määrin vastuussa tiimin oppimisesta. Tämä henkilö on tiimivalmentaja. Tiimivalmentajan roolia voisi pelata jääkiekkojoukkueen valmentajaan. Joukkue toimii kyllä ilman valmentajaa, mutta hädän hetkellä tai kehityksen loppuessa valmentaja avaa suunsa ja luotsaa tiimin eteenpäin.  

 

Timo Lehtonen kirjassaan ”Ei enään koskaan yksin – teen ja opin tiimissä” korostaa, että valmentajan tehtävä on luoda turvallinen ympäristö tiimille kasvaa ja oppia. Sellainen ympäristö, jossa luotetaan toiseen ja tunnetaan olo niin sanotusti kotoisaksi. Ihminen on paljon rohkeampi tuomaan esimerkiksi ideoita ja ajatuksia esille, kun olo on turvallinen ja ihmisiin ympärillä luotetaan. Tämän olon luomisessa valmentaja on päävastuussa, mutta tätäkään valmentaja ei voi tehdä tiimiläisten puolesta. 

 

Valmentajan tehtävä ei ole siis luoda ilmapiiriä tiimiläisten puolesta. Oikeastaan valmentajan tehtävä ei ole tehdä mitään tiimin puolesta. Eihän jääkiekkovalmentajakaan voi kesken pelin mennä tekemään maalia jäälle. Valmentajan tehtävä on auttaa, eli jos dialogiringissä keskustelu ei suju, valmentaja auttaa. Ei kuitenkaan johda keskustelua. Ihan samalla tavalla jääkiekkovalmentaja ottaa aikalisän ja auttaa. Kysymällä oikeat kysymykset tiimivalmentaja voi saada tiiminsä taas vauhtiin.  

 

Lehtonen korostaa kirjassaan, että vastuu oppimisesta on loppupeleissä kuitenkin tiimiläisellä, ei valmentajalla. Samaan lopputulemaan tultiin Hope-hankkeen kirjassa ” Let’s HOPE kohti yrittäjyyden oppimisen aikakautta”. Valmentaja ei voi tehdä yhtään mitään, jos tiimi ei ole avoin ja valmis antamaan itse itsestänsä kaikkensa. Valmentaja voi vaan oikeilla kysymyksillä johdatella tiimiä. Vastauksia hän ei voi antaa, vaikka tiimi niitä kuinka kaipaisi. Vastausten löytäminen itsenäisesti (tai tiimissä tässä tapauksessa) on osa oppimista.  

 

Valmentajan tehtävä on valmentaa tiimiläiset tuleviin koitoksiin, monesti työelämän yrittäjyyteen. Ei vastauksia silloinkaan anneta valmiina, joten valmentaja voi vain antaa turvallisen ympäristön harjoitella vastausten löytämistä. Valmentajalla yleensä kuitenkin on pitkä kokemus tiimioppimisesta, joten joissain asioissa hänen merkitys voi olla suurempi. Tällaisia ovat esimerkiksi konfliktitilanteet ryhmissä. 

 

Konfliktien käsittely tiimissä 

 

Jokaisessa tiimissä tulee yhtä varmasti konflikteja kuin aurinko on keltainen. A.Kopakkala tuo kirjassaan esille tässä vaiheessa tiimin sääntöjen tärkeyden. Konfliktit ja riitatilanteet ovat huomattavasti helpompi ratkaista, kun yhteiset pelisäännöt on sovittu jo etukäteen. Konfliktien kannalta on erityisen tärkeää rakentaa ilmapiiri, jossa erilaiset mielipiteet voivat keskustella avoimesti keskenään. Tässä olemme mielestämme onnistuneet tiimiyrityksessämme hyvin. Onnistuessaan tämä luonnollisesti edellyttää luottamusta toista, mutta myös itseä kohtaan. 

 

Positiivista yleisilmapiiriä voi edesauttaa myös ihan pienillä asioilla, kuten tiimin jäsenten tervehtimisellä, kahvin keittämisellä tai kuulumisien kysymisellä. Positiiviseen yleisilmapiiriin voi vaikuttaa myös huolehtimalla omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Lisäksi empaattisuus ja kyky asettua toisen kenkiin konfliktin hetkellä pelastaa monesti monta isompaa konfliktia.  

 

Yhteenveto 

 

Oli näkökulma mikä tahansa, jokaisessa kirjassa korostetaan tiimin määränpään tärkeyttä, mistä meidänkin soluesseetiimi oli yksimielinen. Tiimin täytyy tietää, miksi tiimi on olemassa, mikä sen perimmäisin tarkoitus on ja mihin tiimi haluaa päästä.  

 

Mielestämme ilman määränpäätä tiimi helposti päätyy ”ajelehtimaan”, eikä tekeminen, oppimisesta puhumattakaan ole enää kovin tehokasta. Kehittyminen ja oma kasvaminen on huomattavasti helpompaa, kun tiedät, mihin tähtäät, tai mihin suuntaan haluat kehittyä itse. Koska itsensä kehittämisestähän tiimioppimisessakin on kysymys, siinä vain käytetään oppimiskeinona tiimiä ja sen moninaisuutta.  

 

Tiimioppimisessa tärkeää on myös yhteistyö. Et voi olla tiimin jäsen ilman yhteistyötä. Oikeastaan et voi tehdä enään nyky-yhteiskunnassa yhtään mitään ilman yhteistyötä. Vuorovaikutuksen tärkeyden kasvaessa myös tiimioppimismalli on tullut yleisesti hyväksytyksi ja arvostetuksi oppimismalliksi. Ryhmän jäsenet saavat vapauden oppia niin kuin itse tuntevat parhaaksi, kun he samalla oppivat ottamaan vastuuta tiimistä ja itsetä tiimin jäsenenä.  

 

Tiimin jäsenillä tulee olla kaikilla selkeä tehtäväEihän jääkiekkokentälläkään voi kaikki olla hyökkääjinä tekemässä maaleja, jonkun täytyy olla omalla maalilla maalivahtina ja vaihtopenkillä täyttämässä juomapulloja. Kuitenkin jokainen rooli tiimissä on yhtä tärkeä. Rooleista on myös hyvä keskustella tiimin sisällä, jottei väärinymmäryksiä pääse syntymään, ainakaan niin herkästi. Itseasiassa, oli asia mikä tahansa, tiimissä yksi keskeisimmistä asioista on keskustelu. Keskustelemalla kaikki asiat selkenevät. 

 

Soluesseetiimimme koostui kahdesta henkilöstä, joilla ei ollut selkeää roolia tai vastuuta tiimissä, mikä johti siihen, että kumpikin tunsi osaltaan olevansa ”ulkopuolinen”. Sanoisimme, että erityisesti tiimin perustamisvaiheessa olisi tärkeää antaa vastuuta jokaiselle, jotta kaikki saavat olla osaltansa rakentamassa tiimiyritystä. Sitä vartenhan tänne tultiin, yrittämään ja oppimaan. 

 

Opiskelijoita innostetaan uskaltamaan ja ottamaan vastuu omasta oppimisestaan. He saavat itse rakentaa uudenlaisia oppimisympäristöjä, kuten osuuskuntia. Osuuskunta on joustava yritysmuoto, joka perustuu jäsenten sopimusvapauteen. Jokainen osuuskunnan jäsen omistaa osuuden yrityksestä, mutta ei ole henkilökohtaisesti taloudellisessa vastuussa sen toiminnasta. (H. Tuuri, Let’s HOPE, s 23).  

 

Nähdäksemme tiimiopiskelusta ovatkin kiinnostuneet nimenomaa yrittäjähenkiset opiskelijat, onhan esimerkiksi osuuskunnan perustaminen todella riskitöntä verrattaessa vaikka yhden ihmisen pienyritykseen.  

 

Kaikesta päätellen tiimioppiminen on nykyajan ja tulevaisuuden opiskelumuoto, joka kehittää tulevaisuuden innovatiivisia yrittäjiä ja moniosaajia. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close